Harras hetki: Syyriasta sotaa paennut kymmenvuotias Liza rukoilee turvaa joka ilta
Suomessa Liza Alsedir on ihmetellyt, miten pieniä kirkot ovat. Syyriassa kirkot olivat suurempia.

Suomessa Liza Alsedir on ihmetellyt, miten pieniä kirkot ovat. Syyriassa kirkot olivat suurempia.

Harras hetki: Syyriasta sotaa paennut kymmenvuotias Liza rukoilee turvaa joka ilta

Suomessa moni asia on eri tavalla kuin Syyriassa, mutta täälläkin Liza Alsedirin huoneen seinällä on tädiltä saatu pyhä kuva ja täälläkin hän käy kirkossa.

Kun Liza Alsedir tuli ensimmäistä kertaa Myyrmäen kirkkoon, hän ihmetteli, miten pieni se oli. Kotona Syyriassa kirkot olivat suurempia. Minne kaikki suomalaiset kristityt mahtuvat?

Syyriassa kirkot olivat muutenkin toisenlaisia kuin Suomessa. Niissä oli pyhiä kuvia seinillä ja kynttilöitä kuvien edessä.

Kirkossa käytiin aina kun vain oli vapaata, lauantaisin ja sunnuntaisin. Se oli Lizan mieleen. Usein hän haki serkkunsa mukaan ja sytytti kynttilöitä mummin kanssa ja kuunteli tarkkaan, mitä pappi sanoi. Kirkon jälkeen ukki antoi Lizalle rahaa ja hän sai käydä serkun kanssa ostamassa karkkia ja herkkua. Sellaista ihanaa oli elämä kotona Syyriassa.

Kun naapuritaloon osui pommi

Ja ajatella, että siellä Syyriassa Liza oli malttamattomana odottanut, milloin lähdetään. Yhtenä päivänä oli pommi osunut taloon ihan heidän lähellään ja kaikki siinä talossa asuneet lapset kuolleet. Lizaa oli pelottanut, kun isä oli lähtenyt katsomaan, miten naapurissa kävi.

Kotona Syyriassa kirkon vahtimestari oli tarkkana. Purkkaa ei saanut syödä.

Mummi jäi Syyriaan sytyttämään kynttilöitään ja ukki hoitamaan kanojaan ja pupujaan. Liza lähti pitkälle, vaivalloiselle matkalle äidin, isän ja pikkuveljen kanssa.

Turva on parasta, mitä Lizan mielestä voi olla. Sitä hän rukoilee joka ainoa ilta. Sitä, ettei heitä varten olisi maailmassa enää mitään vaarallista.

Matka kesti niin kauan, ettei Liza ollut tuntea itseään kuvasta, joka oli otettu ennen sitä. Tai kuvasta, joka oli otettu, kun he olivat ehtineet Venäjälle asti.

Mutta hänen mukanaan kulki kaksi samanlaisena pysynyttä kuvaa. Ensimmäisessä Jeesuksen ­äiti pitää sylissään Jeesusta, kun Jeesus on vielä pieni. Kuva on nyt Lizan myyrmäkeläiskodin olohuoneen seinällä. Lizan oman huoneen seinällä on pieni Jeesuksen kuva. Hän on saanut sen syyrialaiselta tädiltään.

Kivi paperi sakset -leikkiä kirkonpenkissä

Kotona Syyriassa kirkon vahtimestari oli tarkkana. Purkkaa ei saanut syödä. Vartija huomasi heti kaikki, jotka söivät. Vaikka Liza on käynyt jo monta kertaa Myyrmäen kirkossa, hän ei tiedä, millaiset säännöt siellä on purkan suhteen. Hän ei kuitenkaan aio ottaa riskiä ja kokeilla.

Kirkossa pitää käyttäytyä. Ei saa metelöidä, ei nostaa jalkoja ylös niin kuin jotkut tekevät kotona.

Kun Liza on ollut kirkossa koulun kanssa, jotkut ovat käyttäytyneet todella huonosti. Kerran oli pieni vauvakin itkenyt messussa, mutta onneksi Liza oli paikalla ja ymmärsi, ettei vauva vielä tiedä, missä on. Hän oli alkanut leikkiä vauvan kanssa.

Mutta pikkuveljensä kanssa Liza tietää, miten kirkossa ollaan. Jos esimerkiksi leikitään kivi paperi saksia, kumpikaan ei saa huutaa ääneen jee, kun voittaa, jos pappi sattuu juuri silloin puhumaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi