Tuomiorovasti Mats Hermansson nukkui, paastosi ja rukoili kirkossa viikon ajan tukeakseen karkotuksen uhkaamia afganistanilaisia.
Visbyn tuomiorovasti paastosi viikon kirkossa afgaanipakolaisten puolesta
Mats Hermanssonin lisäksi kirkossa nukkui viimeisenä yönä 20 henkeä.
Ruotsin kirkko vastustaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia Afganistaniin. Syynä on Afganistanin turvallisuustilanne, joka Talebanin kanssa käydyn sodan ja Isis-järjestön iskujen seurauksena on todella huono. YK:n mukaan siviiliuhrien määrä pysyy ennätyskorkealla tasolla.
Kirkon mielestä maahan palautettavat, erityisesti nuoret, joutuvat käytännössä heitteille eikä Ruotsin viranomaisilla ole mahdollista seurata heidän kohtaloaan. Siksikin palautukset pitäisi keskeyttää.
Ruotsin itärannikolla sijaitsevan Gotlannin saaren pääkaupungin Visbyn tuomiorovasti Mats Hermansson ei tyytynyt vain lausumaan mielipidettään. Sen sijaan hän otti näkyvästi kantaa turvapaikanhakijoiden puolesta muuttamalla viikoksi kirkkoonsa paastoamaan ja rukoilemaan.
Ruotsalaismedia otsikoi Hermanssonin toiminnan nälkälakoksi. Sitä se käytännössä olikin, sillä Hermansson eli viikon juomalla teetä ja lientä. Hermanson itse ei halua puhua nälkälakosta.
– Paasto on sana, jota käytetään kristillisessä perinteessä, Hermansson sanoo Kirkko ja kaupungille.
Hermanssonin lisäksi kirkossa nukkui muutama muukin ja viimeisenä yönä siellä oli 20 henkeä. Tempaus ei ollut kirkkoherran yksityisajattelua, vaan Visbyn tuomiokirkkoseurakunnan toimintaa.
– Järjestimme 6.–12. tammikuuta rukous- ja paastoviikon tukeaksemme karkotusuhan alla olevia nuoria. He ovat tulleet Ruotsiin lapsina ja olleet täällä kolme vuotta. Heitä ei pidä lähettää takaisin sodan helvettiin. On häpeällistä, jos ruotsalainen yhteiskunta toimii niin, jyrähtää Hermansson.
Mitä tekee kansamme sielulle, jos valtio toimii näin epäinhimillisellä tavalla?
– Mats Hermansson
Rukous- ja paastoviikon aikana Visbyn keskiaikaisessa tuomiokirkossa järjestettiin messu neljä kertaa päivässä. Kirkko oli auki aamukahdeksasta iltakymmeneen. Lähes tuhat ihmistä tuki tempausta kirkossa.
Turvapaikanhakijoiden puolesta laaditun vetoomuksen allekirjoitti 1 500 ihmistä.
– Näitä nuoria ei pidä lähettää keskelle Afganistanin sotaa. Itse asiassa ketään ei tässä tilanteessa pidä sinne palauttaa. Mitä tekee kansamme sielulle, jos valtio toimii näin epäinhimillisellä tavalla, kysyy Hermansson.
Hermansson kertoo, että Ruotsin kirkko ja Pelastakaa lapset -järjestö ovat vedonneet maan hallitukseen afgaaninuorten inhimillisen kohtelun puolesta.
Sadat afgaanit, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa Ruotsista, ovat paenneet Ranskaan ja toivovat saavansa turvaa sieltä. Pariisissa on Ruotsin kirkon seurakunta ja kirkko. Afganistanilaisnuoret, jotka eivät osaa ranskaa, mutta puhuvat ruotsia, ovat ottaneet kirkon kokoontumispaikakseen.
– Ruotsin kirkolla on neljäkymmentä toimipistettä ympäri maailmaa. Pariisi on niistä yksi. Afgaaninuoret elävät siellä hyvin vaikeissa olosuhteissa. Kirkosta on tullut heille turvapaikka, jonka ovet ovat auki heitä varten. Keräsimme seurakunnassamme rukous- ja paastotempauksen aikana 10 000 kruunua tukeaksemme Pariisin seurakunnan toimintaa, kertoo Hermansson.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lopeta koheltaminen ja tee tilaa pääsiäiselle – tarvitset vain muutaman minuutin, neuvoo pappi Paavo Ranta
HengellisyysPappien paastopodcasteja voi kuunnella vaikka kävelylenkillä.
