Vainajien hautauksessa on otettu huomioon auringonnousun suunnat jo pitkään.
Hautaussuunta muuttui kristilliseksi Suomessa jo 800-luvulla
Tuore tutkimus hautojen suuntauksista paljastaa, että vainajia alettiin haudata jalat kohti pääsiäisen ajan auringonnousua jo vuosien 850 ja 950 välillä.
Helsingin yliopistossa astrobiologiaa opettavan Marianna Ridderstadin tutkimus vahvistaa näkemystä, että kristinusko saapui Suomeen 800-luvulla. Siis hyvissä ajoin ennen mahdollista ruotsalaisten tekemää sota- tai ristiretkeä Suomeen 1150-luvulla ja piispa Henrikiä, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta.
Ridderstadin tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Tähdet ja avaruus -lehti. Lehden artikkelin mukaan tutkimus perustuu yli 3 000 haudan hautaussuuntien mittaukseen. Vuonna 2013 aloitettu kartoitus paljastaa yksityiskohtaisesti eri uskontojen vaikutuksen rautakauden suomalaisiin.
Rautakauden Suomessa vainajia asetettiin makaamaan jalat kohti tiettyjen ajankohtien auringonnousuja. Kyse oli muinaisuskon juhlapyhistä ja niiden välipäivistä. Euran ja Köyliön hautojen aineistosta voi Tähdet ja avaruus -lehden mukaan huomata esimerkiksi viikinkiajan mytologialle tyypillisten hautaussuuntausten saapumisen Suomeen.
Hautalöydöistä kristillisiä esineitä, kuten kaularistejä, krusifikseja ja ikoneita, on löytynyt ainakin 900-luvulta lähtien.
Ensimmäinen selvä merkki kristinuskoon kääntyneistä vainajista on hautaussuunnan muuttuminen. Muinaisuskolle tärkeiden auringonnousujen sijasta vainajat asetettiin hautaan jalat kohti sitä suuntaa, josta auringon tiedettiin nousevan pääsiäisenä. Ridderstadin mukaan tämä kertoo siitä, että pääsiäisen ajankohta on kyetty laskemaan ja sillä on ollut uskonnollista merkitystä.
Kristinuskon uskotaan nykytutkimuksen mukaan saapuneen Suomeen kahdelta suunnalta: Skandinaviasta lännestä ja Venäjältä idästä kauppiaiden ja lähetyssaarnaajien mukana. Hautalöydöistä kristillisiä esineitä, kuten kaularistejä, krusifikseja ja ikoneita, on löytynyt ainakin 900-luvulta lähtien. Ridderstadin mukaan 1000-luvun haudoista suurin osa on jo suunnattu kohti pääsiäistä, vaikka myös muinaisusko eli uuden uskon rinnalla.
Astrobiologia edustaa monitieteistä lähestymistapaa luonnontieteisiin. Sen tutkimuskohteita ovat elämän synty ja kehitys, elämän biokemiallinen perusta, planeettakuntien olosuhteet, elämän mahdollisuudet muilla taivaankappaleilla, planeettojen tutkimus omassa aurinkokunnassamme, eksoplaneettojen etsintä ja niiden olosuhteiden kartoitus, sekä avaruusmatkailuun ja nolla-gravitaatioon liittyvät biologiset ja lääketieteelliset kysymykset.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uuden hautapaikan kustannukset lähenevät Pariisissa kerrostalojen keskineliöhintaa – avuksi ehdotettiin pilvenpiirtäjähautaa
AjankohtaistaRanskan pääkaupungissa 97 prosenttia hautapaikoista on ikuiseen käyttöön luovutettuja sukuhautoja.
