null Heijastin on suomalainen keksintö, joka ei vieläkään ole valloittanut koko maailmaa – myös heijastinta valitessa kannattaa olla valppaana

Heijastimia on monen näköisiä. Lumihiutaletta muistuttavaa mallia voi ainakin kutsua klassikoksi.

Heijastimia on monen näköisiä. Lumihiutaletta muistuttavaa mallia voi ainakin kutsua klassikoksi.

Hyvä elämä

Heijastin on suomalainen keksintö, joka ei vieläkään ole valloittanut koko maailmaa – myös heijastinta valitessa kannattaa olla valppaana

Heijastin on helppo tapa ottaa muut huomioon ja sen käyttö säästäisi ihmishenkiä.

Talvi ja liukkaus yllättävät suomalaiset joka vuosi, ­samoin pimeys – sen verran harvalla näyttää olevan heijastin, vaikka päivät ovat jo pimentyneet. Heijastimen käytön tärkeydestä muistuttavaa heijastinpäivää vietettiin jälleen lokakuussa. Liikenneturvan suunnittelija Laura ­Loikkanen muistuttaa kuitenkin, ettei lokakuun alku ole se ajankohta, jolloin heijastin on viimeistään kaivettava esiin.

– Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan sitä pitäisi käyttää aina, kun on pimeää, Loikkanen sanoo.

Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan käytettävä heijastinta. Loikkasen mukaan suomalaiset noudattavat tätä pykälää vaihtelevasti.

– Noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta, mutta puolet ei.

Heijastimet lasten ulkovaatteissa ja repuissa takaavat paremman näkyvyyden liikenteessä.

Heijastimet lasten ulkovaatteissa ja repuissa takaavat paremman näkyvyyden liikenteessä.

Heijastinta valitessa kannattaa olla tarkkana

Heijastin on suomalainen keksintö, joka on levinnyt jonkin ­verran ulkomaille, mutta varsinaista kansainvälistä läpilyöntiä se ei ole ­tehnyt. Jalankulkijoiden käyttöön suunnitellun heijastimen keksi 1950-luvulla Arvi Lehti, maanviljelijä Perttelistä Varsinais-Suomesta. 1970-luvulla tuotteen jalostusta ja markkinointia jatkoi hänen poikansa Taisto Lehti, joka haki myös mallisuojaa suositulle lumihiutaleen muotoiselle heijastimelle, jonka suunnitteli Kalervo Suomela.

Nykyään heijastimia on monen muotoisia ja näköisiä. Heijastavia materiaaleja hyödynnetään myös muissa tuotteissa. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, sillä monet heijastavia ominaisuuksia sisältävät tuotteet lisäävät näkyvyyttä jonkin verran, mutta eivät täytä heijastimelle asetettuja laatukriteereitä.

– Heijastin ja heijastinliivi ovat henkilösuojaimia, joita varten on tietyt standardit ja vaatimukset. Niiden laatua valvotaan jo valmistusvaiheessa, Laura Loikkanen kertoo.

Kriteerit täyttävän heijastimen tunnistaa siitä, että pakkauksessa on CE-merkintä. Se kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset. Lisäksi pakkauksessa tulee olla standardinumero EN 13556, tarkastuksen suorittaneen tahon tiedot, valmistajan tiedot ja käyttöohje.

Kun on hämärää, kannattaa huolehtia myös eläinystävien näkyvyydestä – myös kaupungin vilskeessä.

Kun on hämärää, kannattaa huolehtia myös eläinystävien näkyvyydestä – myös kaupungin vilskeessä.

Heijastinta käyttävä näkyy jopa 600 metrin päähän

Heijastimen merkitys näkyvyyteen on pimeässä suuri. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä kulkevan noin 150 metrin etäisyydeltä sen mukaan, millainen vaatetus kulkijalla on yllään ja miten hyvät valot autossa on. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä näkyy jopa yli 600 metrin päähän. Lähivaloilla ajava autoilija huomaa ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastimen kanssa kulkeva voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.

Kaikista jalankulkijoiden kuolemista lähes puolet tapahtuu pimeällä tai hämärässä. Heijastimen sanotaan olevan halpa henkivakuutus, mutta se on myös helppo tapa ottaa toiset huomioon.

Lasten kanssa heijastimen merkitystä voi ihmetellä vaikka Lastenkirkon uuden Tähtiheijastin-musiikkivideon parissa. Videolla Päkä-lammas ja joukko muskarilaisia Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta seikkailevat hämärässä taskulampun ja monenlaisten heijastimien kera. Video löytyy myös Lastenkirkon YouTube-tililtä.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Valoa jouluun! − Espoon ja Vantaan seurakunnat jakoivat 9 500 heijastinta pääkaupunkiseudun aamuliikenteessä

Ajankohtaista

Aikaisempina vuosina on jaettu piparkakkuja. Korona-aikana jaetuilla Jouluradion heijastimilla seurakunnan halusivat tuoda ihmisille jouluiloa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.