Pääkaupunkiseudun seurakuntien johtavat luottamushenkilöt Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö ja Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku kritisoivat piispa Teemu Laajasaloa siitä, että tämä aikoo keskustella Kirkkopäivillä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa.
Piispa Teemu Laajasalo kutsuu Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville – Helsingin ja Vantaan kirkkovaltuustojen puheenjohtajat kritisoivat
Vantaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö ihmettelee, miksi Helsingin piispa kieltäytyy puhumasta asiasta kirkon luottamushenkilöiden kanssa.
Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö ja Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku kritisoivat piispa Teemu Laajasaloa siitä, että tämä on kutsunut Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville.
Piispan, perussuomalaisten puheenjohtajan ja koomikko Joonas Nordmanin on tarkoitus keskustella Kirkkopäivillä sopivasta ja sopimattomasta puheesta sekä sananvapauden rajoista politiikassa, komediassa ja kirkossa. Tilaisuuden otsikko on Mistä saa puhua, mille saa nauraa? Kirkkopäivät järjestetään Jyväskylässä toukokuussa.
Mithiku otti asiaan kantaa Kotimaa24:n haastattelussa ja Rämö puolestaan Vantaan Tulkaa kaikki valtuustoryhmän lähettämässä tiedotteessa. Kummatkin ihmettelevät, mikä on tilaisuuden sisältö ja mitä sillä halutaan viestittää. Rämö kummastelee myös sitä, että Laajasalo kieltäytyy keskustelemasta asiasta kirkon luottamushenkilöiden kanssa, vaikka perustelee kohtaamistaan Halla-ahon kanssa nimenomaan dialogilla.
Halla-ahon raiskausnäkemykset järkyttävät
Rämö lähestyi 17.4. piispaa sähköpostikirjeellä, jossa hän kysyi muun muassa, miten Laajasalo aikoo keskustelussa ottaa huomioon Halla-ahon taannoiset näkemykset naisten raiskaamisesta. Politiikkaan osallistuvana Vihreänä naisena Rämö kuuluu itsekin ihmisryhmään, jonka raiskaamista Halla-aho on aiemmissa blogikirjoituksissaan toivonut.
Rämön mielestä tämän tyyppisistä ajatuksista ei voi keskustella ainakaan humoristisesti, naureskellen eikä edes ”neutraalisti”, vaikka Kirkkopäiville kaavailtu otsikko viittaa tämäntapaiseen lähestymistapaan. Rämö ilmaisi huolensa siitä, että antamalla tilaa ja medianäkyvyyttä Halla-aholle Laajasalo osoittaa tukea äärioikeistolle aiheuttaen samalla lisää haittaa ja vahinkoa kaikille heistä kärsimään joutuneille.
Se, että sulkee kritiikin esittäjät ulkopuolelle, ei ole hyvä toimintatapa piispalta.
– Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö
Laajasalo vastasi 21.4. Rämölle sähköpostikirjeellä, jossa hän sivuutti Rämön mukaan kysymykset ja kertoi edistävänsä Kirkkopäivillä dialogia. Kirje oli Rämön mukaan kopio vakiovastauksesta, jota Laajasalo ilmeisesti on lähettänyt muillekin asiasta kirjoittaneille. Laajasalo ilmoitti myös, ettei aio vastata kysymyksiin enempää vaan kehotti kääntymään asiassa avustajansa tai Kirkkopäivien puoleen.
– Olen piispan kanssa samaa mieltä siitä, ettei kenenkään kanssa pidä kieltäytyä keskustelemasta. Kun keskustelun aihepiiri on, mitä saa sanoa ja mille voi nauraa, niin Halla-ahon aikaisemmat lausunnot eivät minusta ole yhtään tähän aiheeseen sopivia. Tämä aiheuttaa Halla-ahon kirjoitusten kohteissa ahdistusta ja herättää kysymyksen, onko piispan ja kirkon mielestä sopivaa, että tällaisille aiheille naureskellaan, sanoo Rämö Kirkko ja kaupungille.
Rämö ei siis vastusta keskustelua, vaan kyseenalaistaa aiheen, tavan ja areenan. Siksi hän lähetti piispalle sähköpostia ja olisi toivonut häneltä aikaa kahdenkeskiseen keskusteluun.
– Jouduin laittamaan sähköpostiini muistutusviestin, ennen kuin hän ylipäänsä vastasi. Ja vastaus oli siis sama kuin muillekin, ei henkilökohtainen. Minusta piispan pitäisi kyllä pystyä keskustelemaan suoraan oman hiippakunnan keskeisten luottamushenkilöiden kanssa. Olin hyvin pettynyt siihen, ettei hän nähnyt sitä tarpeelliseksi. Se, että sulkee kritiikin esittäjät ulkopuolelle, ei ole hyvä toimintatapa piispalta. Myös Kirkkopäivien kannattaisi ottaa vastuu tapahtumasta ja miettiä, sopiiko se ohjelmaan, sanoo Rämö.
Rämön mukaan dialogi perustuu vastavuoroisuuteen, aitoon uteliaisuuteen ja haluun oppia uutta toisen ajattelusta. Keskustelun edellytys on molemminpuolinen kunnioitus. Ihmisarvo ja ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä. Kirkon jäsenillä on ihmisoikeuksien edistämisessä runsaasti osaamista, jota Rämö soisi piispan hyödyntävän.
Väärä henkilö keskustelemaan sananvapauden rajoista?
Mithiku totesi Kotimaalle, ettei voi väittää, ettei Halla-aho saisi yhteiskunnassa ääntään kuuluviin. Hän kysyi, miksi piispan pitää tehdä hänelle lisää tilaa ja osoittaa, että henkilö, joka on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, on oikea henkilö keskustelemaan sananvapauden rajoista.
Halla-ahon vanhoista blogiteksteistä on viime päivinä keskusteltu laajalti mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Pekka Saurin käynnistämässä Twitter-keskustelussa Hallo-aholta kysyttiin vuoden 2006 kirjoituksesta, jossa hän ilmoitti toivovansa, että maahanmuuton seurauksena lisääntyvien raiskausten uhriksi joutuisivat vihervasemmistolaiset naiset, koska he ovat vastuussa maahanmuuton kasvusta. Hän vastasi Twitterissä, että tämä oli tyhmästi sanottu ja ettei toivo kenenkään tulevan raiskatuksi. Sen sijaan hän ei katunut kirjoitustaan, josta hänet tuomittiin oikeudessa uskonrauhan rikkomisesta. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
– Olen hyvin iloinen, jos Halla-aho suostuu perumaan kirjoituksiaan, vaikka sitten julkisuuden paineen kautta. Se on askel oikeaan suuntaan. Toki tämän voisi kyllä tehdä selkeämmin. Siihen hänellä on kaikki foorumit käytössään, toteaa Rämö.
Laajasalo perusteli Halla-ahon kutsumista Kirkkopäiville Kotimaa24:n haastattelussa muun muassa erilaisuuden ymmärtämisellä ja tilan antamisella erilaisuudelle. Laajasalo sanoi pitävänsä vaarallisena demonisoimisen ja eristämisen henkeä, jonka mukaan kaikkien kanssa ei pidä lainkaan keskustella. Rämön mukaan eristämisestä ei siis ole kyse, vaan keskustelun aiheesta ja tavasta.
Sekä Mithiku että Rämö edustavat kirkkovaltuustoissa Tulkaa kaikki -liikettä.
Koomikko Joonas Nordmanin nimi korjattu 24.4. klo 13.07.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Halla-aho tuomittiin, mutta Suomen Sisua ei – tuomiot uskonrauhan rikkomisesta eivät ole johdonmukaisia, sanoo uskontotieteilijä Tuomas Äystö
AjankohtaistaSuomi on harvoja Euroopan maita, joissa Jumalan pilkkaamisesta voi saada tuomion.
