Puistolan kirkon sählyssä tulee hiki.
Helsingin kirkkojen tiloissa pelataan sählyä, korista, lentopalloa ja jumpataan – ”Jumala on luonut ihmisen liikkumaan”
Monessa kirkossa on kunnollinen liikuntasali. Ne ovat kovassa käytössä.
Sisäpelitossut vingahtelevat kuluneella vihreällä lattialla ja mailat kolahtelevat. Kahdeksan miestä juoksee ja syöksähtelee pienen reikäpallon perässä, ja välillä pallo lentää seinällekin. Maaleja ropisee. Aina kun verkko heilahtaa, pelaajat hakkaavat rytmikkäästi mailalla lattiaan, ja vaihtopelaaja pääsee nurkasta kentälle.
Meneillään on miesten sähly Puistolan kirkon liikuntasalissa. Täällä on pelattu vähintään kerran viikossa jo 24 vuotta.
– Tämä on hyvätasoista höntsäilyä. Ei liian vakavaa, mutta hiki tässä tulee, sanoo porukan vetäjä Sauli Salmensuu. Hän on pelannut jalkapalloa sarjatasolla, mutta Puistolan sähly on jo vuosia ollut päälajina.
Samuli Kallio tuli mukaan sählyjengiin vuosi sitten, kun koronapandemia hellitti.
– Pelasin aiemmin koripalloa, mutta se vuoro lakkasi. Olen pelannut jalkapalloa sarjatasolla, harrastan uintia ja treenaan kuntosalilla, Kallio kertoo.
Uusia kasvoja onkin tullut porukkaan jonkin verran vuosien varrella. Pääsyvaatimuksia ei ole, mutta peruskuntoa tarvitaan, ettei pelissä jää jalkoihin.
Yleensä pelataan kymmeneen maaliin asti, sitten pidetään tauko ja parannetaan hetki maailmaa.
Sählyporukan vetäjä Sauli Salmensuu (vas.) ja Samuli Kallio poseeraavat hieman ennen peliä.
Kenttä on hiukan alamittainen. Se merkitsee sitä, että kentälle mahtuu korkeintaan 4+4 pelaajaa kerralla. Joka pelikertaan ilmoittaudutaan Whatsappilla, ja 12 pelaajaa on maksimi.
– Maanantain porukka on täysi, mutta perjantaihin mahtuu vielä. Jotkut meistä pelaisivat mielellään kaksi kertaa viikossa, Salmensuu sanoo.
Puistolan kirkon sählyssä on yksi erikoisuus. Pelin jälkeen pidetään pieni loppuhartaus tai loppurukous.
– Vuoron perään niitä pidämme, mutta mitään pakkoa ei ole. Porukkaan kuuluu pappi, diakoni ja nuorisotyönohjaaja, joilla on rutiinia työn puolesta. Itsekin pidän aina joskus hartauden, vaikka en ole työn puolesta niissä asioissa mukana, Salmensuu sanoo.
Kerran vuodessa pidetään viikonloppuleiri jollain urheiluopistolla.
Kirkoilta löytyy kunnon jumppasaleja
Helsingissä monen kirkon varustukseen kuuluu – hieman yllättäen – liikuntasali. Näitä ovat Meilahden, Lauttasaaren, Puistolan, Tapanilan ja Alppilan kirkot, jotka ovat valmistuneet vuosina 1954–60. Silloin oli ideana rakentaa kirkon yhteyteen työkeskus, joka mahdollistaa monenlaisen toiminnan. Alppilan kirkon nimikin oli alun perin Kotkankadun seurakunnallinen työkeskus. Myös Herttoniemen ja Pitäjänmäen kirkoissa on ollut liikuntasali tai monitoimisali.
Kun liikuntasali on kerran olemassa, sille löytyy helposti käyttöä. Esimerkiksi Alppilan kirkolla pelataan sählyä maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin, jolloin on naisten vuoro. Lentopallolla ja koripallolla on omat iltansa. Kirkolla harjoittelee myös juniorien koripalloseura Alppila Basket eli Alba. Monena lauantaina salissa on tanssittu virolaisia kansantansseja, kun vironkielinen perhekerho on koolla.
Tauko! Mailat heitetään keskiympyrään.
Lentopalloa jopa neljä peliä viikossa
Lauttasaaren kirkon äskettäin remontoidussa liikuntasalissa pelataan keskiviikkoisin lentopalloa. Mukana on yleensä aina seurakuntalainen Arto Saario, joka on pelannut lentopalloa eri kirkoilla ja kesäisin ulkokentillä jo 30 vuotta.
– Maanantaisin Alppilan kirkolla, tiistaisin ja joka toisena torstaina Meilahden kirkolla, keskiviikkoisin täällä kotikirkollani, luettelee Saario, joka on kaikissa peleissä myös vara-avainhenkilönä.
Lentopallolla on pitkät perinteet kirkollisena lajina. Sen toi Yhdysvalloista Suomeen nuorisopastori Heimer Virkkunen, ja ensimmäiset pelit pelattiin 1930-luvulla Helsingin seurakuntien omistamassa Mustasaaressa.
Arto Saario on pelannut lentopalloa nuoresta pitäen. Liikunnan saaminen on hänelle siinä pääasia.
Niin Lauttasaaressa kuin Alppilassa ja Meilahdessakin lentopalloa pelataan sekapelinä, sukupuolia erottelematta. Mutta kovat syötöt ovat välillä ongelma.
– Joillekin pääasia on voitto, ei se, että kaikki saavat pelata. Silloin pitää syöttää kovia, että saa pisteitä. Monesti miesten pitää laskea pisteitä, kun taas naiset voivat pelata laskemattakin. Mutta liikunnan iloa ja onnistumisia tässä kuitenkin haetaan, Saario toteaa.
Jumppasali nuorisotyön käytössä
Myös Tapanilan kirkon jumppasali on ollut kovassa käytössä.
– Siellä on pelattu koripalloa 1960-luvulla, lentopalloa 70-luvulla ja salibandya 1980-luvulta 2000-luvulle asti. Yksi meidän joukkue voitti jopa Suomen mestaruuden. Moni poika eteni varhaisnuorten salibandykerhoista Tapanilan Erän joukkueisiin, kertoo Tapanilan pappi Esa Järvinen, joka on itsekin pelannut pallopelejä paljon.
Kirkolla pelattiin myös perhesählyä, ja naisten jumppaa pidettiin noin 20 vuoden ajan. Nykyisin sali on Malmin seurakunnan nuorisotyön käytössä.
Mutta miksi kirkoilla jumpataan ja pelataan pallopelejä? Miten se liittyy seurakunnan ydintoimintaan? Järvisen ei tarvitse miettiä vastausta.
– Terve sielu terveessä ruumiissa! Jumala on luonut ihmisen liikkumaan.
Mikaelin Reippailijat lähtevät joka keskiviikko kirkolta lenkille Kontulan maisemiin. – Ennen koronaa vedin vapaaehtoisena tuolijumppaa sisällä, mutta korona pakotti meidät ulos. Hoksasimme, että voimme sauvakävellä ulkona. Pikkuhiljaa porukka on vaihtunut tuolijumppaajista hyvin liikkuviin. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, kertoo Riitta Kuosmanen (edessä). Muut kävelijät ovat tällä kertaa Seija Juselius (vasemmalla), toinen vetäjä Helena Haikonen sekä Riitta Mähönen.
Poimintoja liikuntamahdollisuuksista seurakunnissa
Vauhdikasta liikuntaa:
Miesten sähly Puistolan kirkolla ma ja pe klo 19.30–21
Lentopalloa Meilahden kirkolla ti ja to klo 19–21
Aikuisten sählyvuoro Pohjois-Haagan ala-asteella ma klo 17–18
Aikuisten lentopallo Lauttasaaren kirkolla ke klo 19–21
Miesten lenkkiryhmä, sauna ja iltahartaus Lauttasaaressa to klo 18–20
Mikaelin Reippailijat Kontulassa ke klo 10–12
Kävelyseuraa Vuosaaressa ti klo 10–11
Seniorijumppaa:
+65-vuotiaiden jumppa Pitäjänmäen kirkolla ma klo 13.30–14.15
Senioreiden tuolijumppa Tuomiokirkon kryptassa ke klo 9.30–10
Tuolijumppa Hyvän Toivon kappelilla (Jätkäsaari) to klo 17–17.30.
Seniorijumppa Lauttasaaren kirkolla ke klo 12–12.45 (yhteistyössä: Vanhusten Turva -säätiö)
Tuolijumppa Mikaelinkirkolla to klo 10.15–10.45
Tuolijumppa Pihlajamäen kirkolla to klo 11–11.45
Lempeää liikuntaa:
Hiljaisuuden jooga Tuomaankirkolla Meilahdessa: ma klo 15.30–16.45. Myös hiljaisuuden joogaa taaperoille ja vauvoille ke ja to. Lisätietoja: seurakuntatoolo.fi
Lempeää liikuntaa Paavalinkirkolla ti klo 13.30–14.15
Kristillinen jooga Viikin kirkolla ti klo 19–20.30
Tarkista ajat, uusi vuosi on voinut tuoda muutoksia: helsinginseurakunnat.fi, hakusanaksi liikunta
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Puistolan kirkolla järjestetään niin suosittuja pilatestunteja, että joskus ovelle pannaan lappu ”täynnä” – tunnilla hikoillessani mietin, miksi kirkossa puhutellaan vain päätä
Hyvä elämäAino Poutanen vetää jumppia kuntokeskuksessa ja toimii seurakuntapappina Malmin seurakunnassa. Hänen pilatestunnillaan ensikertalainen löysi uusia lihaksia.
