Helsingin papit valitsevat tiistaina joukostaan pappisasessorin. Valittu pappi pääsee vaikuttamaan moneen asiaan.
Helsingin papit valitsevat joukostaan pappisasessorin – siis minkä, ja mitä väliä sillä on?
Pappisasessori on pappien edustaja tuomiokapitulissa. Hän pääsee muun muassa vaikuttamaan siihen, rankaiseeko tuomiokapituli pappeja, joista on tehty kantelu.
Helsingin hiippakunnan papit valitsevat tiistaina 28.11. keskuudestaan pappisasessorin.
Siis minkä?
Pappisasessori on kokenut pappi, joka edustaa hiippakunnan papistoa tuomiokapitulissa. Kussakin tuomiokapitulissa on kaksi pappisasessoria.
Helsingissä pappisasessorina on tällä hetkellä Vuosaaren seurakunnan pappi Tiina Ahonen. Toinen pappisasessori oli hiippakunnan piispaksi valittu Teemu Laajasalo, jolle haetaan nyt korvaaja. Pappisasessorin tehtävä on osa-aikainen, ja sitä hoidetaan muun työn ohella. Kausi on kolme vuotta.
Mitä väliä sillä on, kenet valitaan pappisasessoriksi? Pappisasessori pääsee vaikuttamaan moneen ajankohtaiseen asiaan, kuten siihen, rankaiseeko tuomiokapituli pappeja, joista on tehty kantelu. Pappisasessorilla on myös äänioikeus arkkipiispanvaaleissa.
Asessorin ääni on kuitenkin suhteellisen pieni: tuomiokapitulissa asioista päätetään loppupeleissä äänestämällä, ja kapitulissa on seitsemän jäsentä. Arkkipiispanvaaleissa äänioikeutettuja taas on 1 525.
Pappisasessori on siis tietynlainen esikuva uusille papeille.
Olennaisempaa onkin ehkä se, että pappisasessorit osallistuvat hiippakunnan uusien pappien ordinaatiokoulutukseen.
Siis mihin?
Luterilaisen kirkon pappien on oltava yliopistosta valmistuneita teologian maistereita, mutta se ei riitä. Papiksi haluavan teologin tulee saada hiippakunnalta pappisvihkimys, jota varten hänellä on oltava tiedossa paikka, jossa palvella pappina. Jos hiippakunta suostuu vihkimään teologin papiksi, tuleva pappi menee ordinaatiokoulutukseen. Koulutuksessa hiippakunnan vanhat ja viisaat neuvovat nuoria teologeja, minkälainen pappi on hyvä pappi.
Pappisasessori on siis tietynlainen esikuva uusille papeille.
Pappisasessoriksi ovat kelpoisia sellaiset papit, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa ja jotka ovat suorittaneet ylemmän pastoraalitutkinnon.
Siis minkä?
Pastoraalitutkinto on työn ohella suoritettava tutkinto, jossa pappi syventää tietojaan ja taitojaan. Alempi pastoraalitutkinto suoritetaan yleensä muutaman työvuoden jälkeen, ja sen laajuus on 40 opintopistettä. Ylemmässä pastoraalitutkinnossa keskitytään johtamiseen, ja sen laajuus on 80 opintopistettä.
Ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanut pappi on siis työssään kova konkari. Helsingin hiippakunnassa työskentelee tällä hetkellä 14 pappia, jotka täyttävät ehdot.
Kirkko ja kaupunki kysyi kelpoisilta papeilta, miten he käyttäisivät valtaansa pappisasessorina seuraavissa tilanteissa:
1. Kirkkoa jakaa tällä hetkellä iso linjakysymys, mitä seuraamuksia tulee papeille, jotka toistuvasti vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Tulisiko mielestäsi kyseisestä toiminnasta tulla seurauksia, ja jos, niin mitä?
2. Pappisasessorilla on äänioikeus arkkipiispanvaaleissa. Ketä ehdokasta äänestäisit?
Hannu Pöntinen, Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra
1. Vihkimiskysymys haastaa kirkkoa vakavasti pohtimaan luterilaista avioliittokäsitystä. Tässä tilanteessa joudutaan syvällisesti pohtimaan kirkkokurin merkitystä ja sitä, lähdetäänkö rangaistuksen vai rakentavan rakkauden tielle. Ennen kuin kirkolliskokous on ottanut uudessa tilanteessa kunnolla kantaa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, en pidä suotavana, että pappeja rangaistaan tällaisesta toiminnasta. Minulle heidän toiminnassaan ei ole kyse kurittomuudesta, vaan rakkauden puolesta toimimisesta.
2. Äänestäisin Heli Inkistä.
Antti Yli-Opas, Ruotsinpyhtään seurakunnan vt. kirkkoherra
1. Tilanne kertoo keskeneräisestä keskustelusta, kärsimättömyydestä ja neuvottomuudesta. Vaativassa tilanteessa paras ratkaisu ei voi silti olla vastoin yhteisiä pelisääntöjä toimiminen. Kokonaisuutena kirkon toiminta näyttäytyy epäjohdonmukaisena ja jopa hallitsemattomana. Kirkko ei voi olla omalakinen alue, joka valikoi, missä noudattaa lainsäädäntöä ja missä ei. Kussakin tilanteessa on erikseen harkittava, miten juridisesti epäasialliseen toimintaan puututaan.
2. Vaalin tässä vaiheessa on vielä perehdyttävä ehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä.
Hilkka Niemistö, Meilahden seurakunnan pappi
1. Asessorina haluaisin tehdä työtä sen puolesta, että papeille avautuisi Eila Helanderin esityksen mukaisesti mahdollisuus samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen ja avioliiton siunaamiseen. Omantunnonrauha kuitenkin turvattaisiin, eikä ketään pakotettaisi tekemään kyseisiä toimituksia. Tulevia tuomiokapitulissa käsiteltäviä tapauksia en halua asianomaisten oikeusturvan vuoksi kommentoida. Kaikkia tuleviin tapauksiin vaikuttavia asioita on nimittäin vaikea ennakoida.
2. Äänestäisin Heli Inkistä, sillä kirkkomme kaipaa naisia myös johtotehtäviin.
Martti Häkkänen, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra
1. Helsingin tuomiokapituli on jo antanut yhden ratkaisun, jossa se eräänlaisena ennakkoratkaisuna huomioi vallitsevan kirkollisen lainsäädännön ja sovelsi sitä kohtuudella kyseiseen tapaukseen. On luontevaa, että tämä mahdollisesti linjaa kapitulin päätösten sisältöä. Samalla jokainen asia on käsiteltävä omana yksilöllisenä tapauksena.
2. Antaisin ääneni toiselle pääkaupunkiseudun piispalle, Tapio Luomalle. Hänellä olisi arkkipiispan tehtävässä kokemusta, ymmärrystä ja näkemystä niin pääkaupunkiseudun kuin sisä-Suomen seurakuntien kirkollisesta elämästä.
Tehtävään kelpoisista papeista Malmin seurakunnan kappalainen Pirkko Poisuo, Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad, Tikkurilan seurakunnan kappalainen Jyrki Kaukanen, Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja Sakari Toiviainen, Haagan seurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä ja Lauttasaaren seurakunnan kappalainen Pirjo Työrinoja vastasivat, että eivät toivo tulevansa valituksi tehtävään. Moni totesi, ettei asessorin tehtäville ole aikaa nykyisten työtehtävien ohella.
Helsingin kiinankielisen seurakuntatyön pappi Paulos Huang, Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Suvi-Päivi Koski, Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi ja Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Arto Antturi eivät vastanneet tai halunneet vastata Kirkko ja kaupungin kyselyyn.
Päivitys 27.11. kello 9.40: Pirjo Työrinoja ilmoitti, ettei toivo tulevansa valituksi tehtävään. Kirkkoherra Martti Häkkäsen nimi korjattiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinkiläismiehistä enää alle puolet kuuluu kirkkoon – maahanmuutto vähentää kirkkoon kuuluvien suhteellista osuutta kaupunkilaisista
AjankohtaistaSeurakuntien jäsenyysprosenteissa on isoja eroja. Ne johtuvat lähinnä seurakunnan alueella asuvien maahanmuuttajien määrästä. Naisista yhä selvä enemmistö kuuluu kirkkoon.
Hannu Pöntinen valittiin pappisasessoriksi
Ajankohtaista
Kirkolliskokous pompotteli taas avioliittokysymystä
Ajankohtaista