Kartassa näkyvät Helsingin 16 suomenkielistä seurakuntaa. Helsingin ruotsinkieliset seurakunnat ovat Johanneksen, Matteuksen ja Petruksen seurakunnat.
Helsingin seurakunnat ja seurakuntayhtymä uudistavat keskinäistä työnjakoaan – muutos saattaa vaikuttaa esimerkiksi perheneuvontaan ja oppilaitostyöhön
Uudistuksen taustalla vaikuttavat taloudelliset syyt, mutta myös tyytymättömyys nykytilanteeseen.
Helsingin seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa on valmisteilla muutos, joka vaikuttaa työnjakoon seurakuntayhtymän ja 19 paikallisseurakunnan välillä. Käytännössä edessä voi olla esimerkiksi kirkoilla toimivien Varustamo-diakoniakeskusten karsiminen nykyisestä kolmesta yhteen tai kahteen sekä oppilaitostyön ja perheneuvonnan siirtyminen enemmän seurakuntien vastuulle.
Lisäksi selvitetään perheneuvonnan keskittymistä kriisissä olevien perheiden akuuttiapuun ja sitä, voisiko perheneuvonta olla jatkossa jäsenetu eli maksutonta vain kirkon jäsenille.
Yhteisten palveluiden muutossuunnitelma konkretisoituisi asteittain vuosina 2026–2030 ja sillä olisi myös henkilöstövaikutuksia. Tavoitteena on, että ketään ei irtisanota, vaan että henkilöstömäärän vähentäminen tapahtuisi niin sanotun luonnollisen poistuman myötä.
Työnjaon muutosta koskevassa kokonaisuudessa on 37 kohtaa ja lukuisia alakohtia ja se kattaa kaikki työalat. Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi muutossuunnitelman 3. huhtikuuta ja Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli asiaa 24. huhtikuuta. Päätösesitys kirkkovaltuustolle oli merkitä asia tiedoksi.
– Asiasta käytiin pitkä ja mielestäni hyvä keskustelu, jossa evästettiin yhteistä kirkkoneuvostoa siinä, kun aletaan ottaa seuraavia askelia tämän työnjaon osalta, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori kertoo.
Nyt luottamuselimissä on käsitelty vasta suuria linjoja, yksityiskohtiin palataan myöhemmin.
– Yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymä työnjako toimii strategisena työkaluna. Käytännön operatiivinen työstäminen tapahtuu eri yksiköissä annettujen linjausten mukaan, kertoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Maika Vuori.
Yhdestäkään työmuodosta ei ole tarkoitus luopua, mutta säästökohteita etsitään
Uuden työnjaon mallia on valmisteltu ja pohjustettu jo pari vuotta. Mukana valmistelussa on ollut yhteisten palveluiden viranhaltijoita, kirkkoherroja ja luottamushenkilöitä.
Tällä hetkellä Helsingin seurakuntayhtymä vastaa kaikille helsinkiläisille ja seurakunnille yhteisistä palveluista eli esimerkiksi perheneuvonnasta, hautaustoimesta, oppilaitostyöstä, sairaalasielunhoidosta, kiinteistötoimesta ja yhteisestä diakoniatyöstä kuten asunnottomien ja vammaisten henkilöiden parissa tehtävästä työstä. Työnjako pohjautuu seurakuntayhtymän perussääntöön, jonka nykyinen versio hyväksyttiin vuonna 2023.
Suoraan sanottuna on ollut epäselvyyttä siinä, mikä kuuluu kenenkin vastuulle.
Miksi seurakunnat ja seurakuntayhtymä haluavat uudistaa keskinäistä työnjakoaan? Syitä on useita. Eniten painaa taloudellinen tilanne, mutta taustalla on myös tyytymättömyyttä nykytilanteeseen.
– Suoraan sanottuna on ollut epäselvyyttä siinä, mikä kuuluu kenenkin vastuulle, Wiking Vuori sanoo.
Myös Helsingin seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden johtaja Stefan Forsén arvioi, että taustalla on tietämättömyyttä siitä, kuka tekee mitäkin ja miksi.
– Ehkä emme ole pystyneet informoimaan tarpeeksi hyvin tai ei ole ollut aikaa perehtyä tarpeeksi hyvin. On ollut tällaisia tarinoita, että Helsingissä on enemmän rahaa yhteisiin tehtäviin kuin muualla, mutta kun tämä prosessi on edennyt, osallistuneet ovat ymmärtäneet, että kaikki ei ihan pidä paikkaansa tai on kyse jostakin muusta.
Forsénin mukaan Helsingin asema pääkaupunkina näkyy seurakuntayhtymässä. Esimerkiksi sairaalasielunhoidossa palvellaan ihmisiä koko HUS-yhtymän alueelta.
– Helsinki on myös sairaalapääkaupunki, opiskelijapääkaupunki, korkeakoulupääkaupunki. Kyllä toiminnassamme pitää näkyä, että olemme erityisasemassa, mutta on myös totta, että tämä kaikki pitää toteuttaa helsinkiläisten veronmaksajien varoilla, Forsén toteaa.
Kun seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä pyritään löytämään säästökohteita, se tarkoittaa priorisointia ja sen pohtimista, kuka tekee jatkossa mitäkin. Yhdestäkään työmuodosta ei ole tarkoitus luopua kokonaan.
– Seurakuntien yhteinen ja voimassa oleva strategia tähtää kasvuun. Samaan aikaan taloutta tulee sopeuttaa 15,5 miljoonan euron edestä vuoteen 2030 mennessä, jotta turvaamme toimintamme edellytykset. Yhteisten palvelujen osuus on tästä 7,5 miljoonaa ja seurakuntien 8. Tämä tarkoittaa, että virkahenkilöstön määrä tulee edelleen vähenemään, Maika Vuori kertoo.
Säästöjä tuovien ratkaisuiden lisäksi työnjakosuunnitelmassa on myös ainakin yksi mahdollinen tulonlähde: panostaminen kiinteistökehitykseen ja raakamaan kaavoitukseen. Osa Helsingin seurakuntayhtymän omistamasta maasta on yhteisomistuksessa Vantaan seurakuntayhtymän kanssa.
– Totta kai kun talous tiukkenee ja pitää pohtia säästöjä, on pohdittava myös sitä, mistä saataisiin lisätuottoja. Osana tätä prosessia todettiin, että tähän on panostettava, jotta saadaan tuottoa. Kiinteistöosasto on hyvä, mutta niukasti resursoitu, Wiking Vuori sanoo.
Konkreettisista muutoksista helsinkiläisille vielä aikaista puhua
Kuinka työnjakomallin muuttuminen sitten näkyisi kirkon jäsenille Helsingissä? Maika Vuoren mukaan tähän on vielä aikaista vastata, mutta pieniä muutoksia voi olla näköpiirissä: esimerkiksi oppilaitoksissa tehtävää työtä on tarkoitus tehdä yhä tiiviimmässä yhteistyössä oppilaitoksen alueella toimivan seurakunnan kanssa.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori ei usko, että muutokset ovat sellaisia, joita yksittäinen seurakuntalainen edes välttämättä huomaa. Perheneuvonnan uudistus – jos asia etenee ja hyväksytään luottamuselimissä – olisi kuitenkin sellainen ja sisältäisi periaatteellisen muutoksen, jos aiemmin maksuttomasta palvelusta tulisi jäsenetu.
– Jatkovalmistelussa pyritään selvittämään, olisiko tämä mahdollista. Aiemmassa valmistelussa oli esillä myös diakoninen näkökulma, eli tulisiko palvelua jatkossa keskittää sellaisiin asiakkaisiin, joilla ei ole varaa yksityisiin terapiapalveluihin tai omavastuuseen, joka jää Kelan tuen jälkeen, Wiking Vuori sanoo.
Toisaalta, jos perheneuvonta nähdään myös sielunhoitona, tällainen muutos ei olisi välttämättä mahdollinen, sillä sielunhoidosta ei voi periä maksua.
Stefan Forsén uskoo, että uusi vastuunjaon malli on seurakuntalaisten etu: seurakuntayhtymä ja seurakunnat tiivistävät yhteistyötään entisestään ja läpinäkyvyys paranee.
– Pitää jatkuvasti miettiä, mikä on seurakunnan tehtävä, että emme tee muuta kuin mitä meille on annettu tehtäväksi.
Maika Vuori haluaa korostaa seurakuntalaisten roolia. Tätä näkökulmaa haluttiin tuoda esiin myös kirkkovaltuustossa. Valtuutettu Panu Laturi jätti ponnen, jossa esitettiin, että vapaaehtoistyön lisäämisen tulisi olla keskeisessä roolissa, kun työnjakoa uudistetaan.
– Tulemme tarvitsemaan jokaista seurakuntalaista, joka vain haluaa antaa aikaansa ja panostaa omilla lahjoillaan ja osaamisellaan, Maika Vuori sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto” – Tässä on Helsingin seurakuntien neljä tulevaisuuden painopistettä
AjankohtaistaHelsingin seurakuntien uunituore Kirkko Helsingissä -strategia on tarkoitettu käytännölliseksi apuneuvoksi, kun tehdään päätöksiä toiminnasta ja tiloista.
