Ylärivissä: Kaupungin ja kirkon yhteinen Stadin safka välittää hävikkiruokaa. Pyhäkouluhetki englanninkielisessä messussa Itäkeskuksessa. Alarivissä: Petipaikkoja Kodittomien yö -tapahtumassa Myllypuron kirkossa. Nuorisotyönohjaaja Ilkka Kanerva työskentelee lukiossa.
”Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto” – Tässä on Helsingin seurakuntien neljä tulevaisuuden painopistettä
Helsingin seurakuntien uunituore Kirkko Helsingissä -strategia on tarkoitettu käytännölliseksi apuneuvoksi, kun tehdään päätöksiä toiminnasta ja tiloista.
Millainen kirkko Helsingissä on vuonna 2030? Strategiamme visio on, että olemme kasvava kristillinen helsinkiläinen yhteisö, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
– Kirkon perusidea on kasvaa, viedä evankeliumia eteenpäin, saada uusia jäseniä. Ihmisillä on edelleen tarve käsitellä hengellisiä kysymyksiä turvallisessa ympäristössä sekä tarve tehdä hyvää, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori.
Yhteisen kirkkovaltuuston 25.1. hyväksymä strategia sisältää neljä painopistettä.
1. Toimimme monikielisenä hengellisenä yhteisönä
Vuodenvaihteessa helsinkiläisiä oli 674 963, joista muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään 132 000 ihmistä.
– Haluamme olla tekemässä tästä kaupungista eri kulttuureista tuleville mahdollisimman hyvän kotikaupungin. Haluamme osallistua kotoutukseen ja elää globaalin kirkon arkea Helsingissä kristittyinä yhdessä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, sanoo Juha Rintamäki.
Alppilan kirkolla vietetään kiinankielistä messua.
Vaikka huomattava osa maahanmuuttajista on kristittyjä, harva heistä löytää tiensä luterilaiseen seurakuntaan. Helsingin seurakunnissa on jo pitkään tehty seurakuntatyötä myös muilla kielillä – englanniksi, arabiaksi, kiinaksi, venäjäksi ja viroksi – etenkin Matteuksenkirkolla, Alppilan kirkolla ja Viikin kirkolla, ja tämä jatkuu.
Strategia kannustaa avaamaan perusseurakuntia muunkielisille ihmisille. Näin on toimittu esimerkiksi Kannelmäessä, jossa monikielinen projekti alkoi vapaaehtoisen vetämästä englanninkielisestä perhekerhosta.
Wiking Vuoren mukaan strateginen valinta on se, että katsotaan, miten olemassa olevaa voitaisiin vahvistaa.
– Iso osa maahanmuuttajista on muslimeja. Strategia tunnistaa myös roolimme uskontodialogissa ja monimuotoisuudessa. Emme asetu epäkohteliaasti kenenkään vakaumusta vastaan. Mutta jokaisella on oikeus kiinnostua kristillisestä perinteestä, ja siihen tarjoamme mahdollisuuden.
– Vastaus voisi olla erilaisten jumalanpalvelusyhteisöjen tukeminen. Paikallisia yhteisöjä on jo otettu meidän seiniemme suojaan ja näin luotu linkki seurakuntaan, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori.
2. Olemme merkityksellinen nuorille aikuisille
– Nuoret 15–29-vuotiaat ovat suurin jäsenryhmämme. Haasteena on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kasvu. Valtaosalla menee hyvin, mutta erot kasvavat. Liian moni nuori on tänäkin aamuna herännyt ilman tunnetta toivosta ja hyvästä tulevaisuuden näkymästä. Haluamme pysäyttää tämän kehityksen yhteistyökumppaniemme kanssa, linjaa Juha Rintamäki.
– Nuorilla voi olla ahdistusta maailmantilanteesta ja itsensä etsimisestä tai myöhemmin työelämässä uupumista. Kirkolla on annettavaa näissä asioissa, jatkaa Wiking Vuori.
Nuoret myös pääsevät vaikuttamaan kirkkoon entistä enemmän. Vuoden 2024 alusta jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä, ja myös seurakuntayhtymään eli koko kaupungin tasolle on päätetty sellainen perustaa.
Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ilkka Kanerva työskentelee usein Vuosaaren lukiossa osana oppilashuoltoa.
3. Vahvistamme hyvän tekemisen verkostoja
– Kirkko osallistuu jo nyt aika moneen asiaan Helsingissä. Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto. Strategiassa yksi valinta on, että aloitamme uuden tekemistä vain yhteistyökumppanien ja asianosaisten kanssa. Emme tee yksin, Wiking Vuori selventää.
Yksi käytännöllinen esimerkki on Stadin safka, joka kuljettaa ja käsittelee hävikki- eli hyötyruokaa Tapulikaupungin terminaalissa. Siellä kirkon ja kaupungin työntekijät tekevät joka päivä yhteistyötä.
– Strategia ei tarkoita, että vain siinä mainittuja asioita tehdään tai edes pidetään arvokkaana. Esimerkiksi kirkolliset toimitukset ovat seurakuntien työn ytimessä, mutta niitä ei ole erikseen mainittu strategiassa, Vuori toteaa.
Stadin safka toimittaa lahjoitusruokaa yli 70:lle ruoka-aputoimijalle Helsingissä. Jakeluautoa lastaavat työnjohtaja Matti Pettersson ja pakettiauton kuljettaja Jari Räihä.
4. Rakennamme toivon teoilla parempaa huomista
– Kirkon sanomaa armosta ja toivosta eletään todeksi arjen sanoilla ja teoilla. Ilmastonmuutos, kriisit ja sodat aiheuttavat ihmisissä huolta epävarmasta tulevaisuudesta. Meillä on tulevaisuuden kannalta keskeinen voima – Jumalan armo ja rakkaus – joka auttaa meitä luomaan toivoa paremmasta huomisesta, Juha Rintamäki sanoo.
– Emme halua tarjota höttöistä ja epärealistista toivoa, vaan tekojen kautta rakentuvaa luottamusta ihmisten välille ja sovintoa yhteiskunnassa, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
Wiking Vuori kiinnittää huomiota siihen, että kyselyissä tulee jatkuvasti vastaan sellainen mielikuva, että kirkko ei elä kuten opettaa.
– Strateginen valintamme on pyrkiä elämään kuten opetamme. Se tarkoittaa, että kirkon piirissä voi tehdä konkreettisesti hyvää. Pyrimme osallistumaan nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja antamaan äänen heikoimmassa asemassa oleville. Tavoitteena on vahvistaa helsinkiläisten kokemusta oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kirkossa.
Periaatteet on siis kirkastettu. Nyt alkaa, Vuoren sanoin, vaikein vaihe eli toteuttaminen.
– Ratkaistavana ovat resurssikysymykset eli miten jaetaan kakkua seurakuntien kesken. Edessä on vaikeita kiinteistöpäätöksiä: mitä yhteisillä varoilla korjataan ja mistä joudutaan luopumaan.
Vuoden 2024 aikana yhteinen kirkkovaltuusto päättää strategian pohjalta talouden, kiinteistöjen, henkilöstösuunnittelun ja yhteisten palveluiden sekä seurakuntien työnjaon ohjaavista periaatteista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Vain ihmisille merkityksellinen kirkko voi kasvaa
PuheenvuorotSeurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Jeesus ei kehottanut tähän.
