Nuoret aikuiset vaikuttavat vahvasti Helsingin seurakuntayhtymän toimintaan lähivuosina.
Helsingin seurakuntien uusi strategia painottaa nuoria aikuisia – tavoitteena kasvava kristillinen yhteisö, hyvän tekemisen verkostot ja vieraskielisten kaupunkilaisten osallisuus
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien ja yhteisten palveluiden strategian vuosille 2024–2027.
Nuoret aikuiset, vieraskieliset kaupunkilaiset, verkostojen hyödyntäminen ja toivon tuominen vaikuttavat vahvasti Helsingin seurakuntayhtymän toimintaan lähivuosina.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 25. tammikuuta seurakuntien ja yhteisten palveluiden strategian seuraavaksi nelivuotiskaudeksi eli aikavälille 2024–2027. Uunituoreen strategian visiona on saavuttaa kasvava kristillinen yhteisö, johon helsinkiläisten on mutkatonta tulla ja jossa he voivat olla ja toimia.
– Kirkko Helsingissä -strategia haluaa tehdä Helsingistä kotikaupungin kaikille asukkaille riippumatta heidän etnisestä taustastaan tai puhumastaan kielestä. Nuorten ja nuorten aikuisten elinolojen parantaminen on jatkossa meitä yhdistävä tavoite. Haluamme olla Helsingin vaikuttavin hyvän tekemisen verkostojen mahdollistaja sekä tehdä sanoilla ja teoilla toivoa näkyväksi helsinkiläisten arjessa, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
Nuorten ja nuorten aikuisten elinolojen parantaminen on jatkossa meitä yhdistävä tavoite.
– Strategiamme yhdistää 19:n seurakuntamme ja yhteisten palveluidemme tavoitteet. Se myös soittaa samaa säveltä koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tavoitteiden ja arvojen kanssa. Seurakuntien omat strategiat vievät maalin lähemmäs arkea ja tarkentavat toiminnan painotuksia paikallisella tasolla.
Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori muistuttaa, että uusi strategia vastaa nopeasti muuttuvan ja väkimäärältään kasvavan kaupunkiympäristöön haasteisiin.
– Arvojen ja maailmankatsomusten moninaisuus on arkipäivää Helsingissä. Ihmisten hengellisyys ja kuuluminen uskonnollisiin yhteisöihin on murroksessa. Henkilökohtainen merkityksellisyys, kokemuksellisuus ja auttaminen korostuvat etenkin nuorempien sukupolvien hengellisessä ja henkisessä elämässä. Tasa-arvosta tulee huolehtia tinkimättömästi kaikessa toiminnassamme, Vuori sanoo.
Ihmisten hengellisyys ja kuuluminen uskonnollisiin yhteisöihin on murroksessa.
Vuoden 2024 aikana yhteinen kirkkovaltuusto päättää Kirkko Helsingissä -strategian pohjalta talouden, kiinteistöjen, henkilöstösuunnittelun ja yhteisten palveluiden sekä seurakuntien työnjaon ohjaavista periaatteista. Ensimmäisenä olivat taloussuunnittelua ohjaavat isot linjat vuosille 2025–2030. Keskeistä on, että tilikauden jäämää ei päästetä alijäämäiseksi ja toisaalta rahavaroja eli niin sanottua kassaa ei päästetä laskemaan reaaliarvokorjattuna vuoden 2021 tasoon nähden alle 100 miljoonan euron.
– Nämä periaatteet korvaavat osittain yhteisen kirkkovaltuuston aiemmin päättämät talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle, sanoo hallintojohtaja Juha Silander.
– Nyt päätetyt taloussuunnittelua ohjaavat periaatteet antavat Helsingin seurakuntayhtymälle eli sen seurakunnille ja yhteisille palveluille aikaa sopeuttaa taloutensa tilanteeseen, jossa kirkollisverotulot eivät enää kasva niin, että toimintakuluja olisi mahdollista kasvattaa inflaatiota vastaavaa määrää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto” – Tässä on Helsingin seurakuntien neljä tulevaisuuden painopistettä
AjankohtaistaHelsingin seurakuntien uunituore Kirkko Helsingissä -strategia on tarkoitettu käytännölliseksi apuneuvoksi, kun tehdään päätöksiä toiminnasta ja tiloista.
