null Helsingin seurakunnilta palaa ensi vuonna rahaa rakennuksiin – talousarvio on 8,6 miljoonaa alijäämäinen, kassa hupenee 23,5 miljoonalla

Ensi vuonna kunnostetaan esimerkiksi Östersundomin ja Lauttasaaren kirkko sekä Johanneksenkirkko. Rakennuksiin Helsingin seurakuntayhtymä käyttää rahaa 17,4 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna kunnostetaan esimerkiksi Östersundomin ja Lauttasaaren kirkko sekä Johanneksenkirkko. Rakennuksiin Helsingin seurakuntayhtymä käyttää rahaa 17,4 miljoonaa euroa.

Ajankohtaista

Helsingin seurakunnilta palaa ensi vuonna rahaa rakennuksiin – talousarvio on 8,6 miljoonaa alijäämäinen, kassa hupenee 23,5 miljoonalla

Hallintojohtaja Juha Tuohimäen mukaan yhtälö on mahdollinen, koska aiempina vuosina kassaan on kertynyt rahaa.

Rahaa kuluu ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin sitä tulee. Kun Helsingin seurakuntayhtymän tulot ovat yhteensä 117,1 miljoonaa euroa, niin menoja arvioidaan syntyvän ensi vuonna 140,7 miljoonan euron edestä.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi viime viikolla budjetin, joka on peräti 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotulojen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla eli noin 80 miljoonassa eurossa.

Kun muutkaan tulot eivät kasva miljoonilla, eikä yhtymä ota lainaa, se joutuu käyttämään viime vuosien tilinpäätöksistä kertyneitä säästöjä noin viisi miljoonaa ja käyttämään myös kassavarojaan. Ne hupenevat ensi vuoden aikana 23,5 miljoonalla eurolla.

Kassavaroja ei ole tarkoitus käyttää kohtuuttomasti, vaan tarkoitus on turvata toiminta myös tulevaisuudessa.
– Juha Tuohimäki

Verotulot kääntyvät laskuun parin vuoden päästä

Vaikka rahavarat hupenevat, mitään akuuttia kriisiä ei ole, arvioi seurakuntayhtymän hallintojohtaja Juha Tuohimäki. Aiempi tiukka taloudenpito, säästökuurit ja investointien siirtyminen ovat kerryttäneet kassaan rahaa, jota nyt voidaan käyttää suunnitelmallisesti.

– Aiempina vuosina Helsingin seurakuntayhtymässä talous on ollut ylijäämäinen, siksi alijäämäinen talousarvio on nyt mahdollinen, Tuohimäki sanoo.

– Kassavarat ovat nyt noin 180 miljoonaa euroa. Ne ovat kasvaneet viime vuosina, kun investointeja on tehty vähän. Kassavaroja ei ole tarkoitus käyttää kohtuuttomasti, vaan tarkoitus on turvata toiminta myös tulevaisuudessa verotulojen vähentyessä, hän jatkaa ja arvioi verotulojen kääntyvän laskuun viimeistään vuonna 2023. Sen jälkeen ne vähenevät miljoonalla vuodessa.

Nyt kun tilanne on vielä hyvä, rakennushankkeisiin voidaan käyttää rahaa. Ensi vuonna kunnostetaan esimerkiksi Lauttasaaren kirkko, Johanneksenkirkko, Oulunkylän kirkko ja Östersundomin kirkko. Lisäksi investoidaan hautausmaihin ja tietotekniikkaan. Investointeihin kuluu rahaa yhteensä 22,5 miljoonaa euroa.

– Meillä on kolmeksi seuraavaksi vuodeksi mittava investointiohjelma, jonka mukaisesti kiinteistöjen korjauksiin menee yhteensä noin 65 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kiinteistöistä luopumista on jatkettava. Kiinteistöt, jotka jäävät käyttöön, pidetään hyvässä kunnossa jatkossakin. Nyt kolmen vuoden aikana investoinnit syövät rahaa kassasta. Verotulot ja toiminnan tuotot sekä toiminnasta aiheutuvat menot on tarkoitus saattaa tasapainoon jo vuodesta 2021 alkaen, Tuohimäki korostaa.

Suurin osa rahoista menee seurakuntien perustoimintaan

Suurin osa rahoista, 107,7 miljoonaa euroa, käytetään seurakuntien toimintaan.

– Helsingin seurakunnat käyttävät rahansa perustoimintoihinsa eli muun muassa ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen, jumalanpalveluselämään sekä lasten ja nuorten toimintaan.

– Henkilöstömenot ovat hieman yli puolet käyttötalouden menoista. Tulevaisuudessa on annettava seurakuntien jäsenille ja muille kaupunkilaisille edemmän mahdollisuuksia tulla ja osallistua toiminnan toteuttamiseen, toteaa Tuohimäki.

Olit aiemmin Vantaan seurakuntayhtymän johtaja. Millainen Helsingin yhtymän taloustilanne on Vantaaseen verrattuna?

– Vantaan seurakuntayhtymä on noin kolme kertaa Helsinkiä pienempi jäsenmäärältään ja taloudeltaan. Vantaalla talouden puskurit ovat pienemmät, mutta toisaalta maaomaisuuden tuotot tuovat apua verotulojen vähentyessä, Tuohimäki vertaa.

Vaikka tulot vähenevät, veroprosenttiin ei kosketa. Se on ensi vuonnakin tuttu 1,0 prosenttiyksikköä eli sama kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla.

Helsingin seurakuntayhtymä on Suomen suurin seurakuntatalous. Budjetti on noin kymmenesosa koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahavirroista. Myös koko kirkon jäsenistä lähes joka kymmenes on helsinkiläisiä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.