Pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät vähennä väkeä, vaikka tulot laskevat miljoonilla – resursseja kohdennetaan sen sijaan auttamiseen
Seurakunnat ohjaavat nyt työvoimaa auttamiseen, vaikka taloustilanne heikkenee.

Seurakunnat ohjaavat nyt työvoimaa auttamiseen, vaikka taloustilanne heikkenee.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät vähennä väkeä, vaikka tulot laskevat miljoonilla – resursseja kohdennetaan sen sijaan auttamiseen

Verotulot vähenevät viisi prosenttia. Sijoitusten arvo laskee miljoonilla. Työntekijöitä ei siitä huolimatta lomauteta. Seurakuntien taloudesta vastaavat korostavat auttamista ja toivoa.

– Ihmisten auttaminen on tässä vaikeassa tilanteessa kirkon arvojen mukaista toimintaa, Vantaan seurakuntien yhtymänjohtaja Jukka Parvinen kiteyttää sen, mitä seurakuntien taloudesta vastaavat pääkaupunkiseudulla nyt pitävät tärkeimpänä.

Samaa mieltä hänen kanssaan ovat Espoon seurakuntien hallintojohtaja Risto Hämäläinen, Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen sekä Helsingin seurakuntien hallintojohtaja Juha Tuohimäki ja yhtymänjohtaja Juha Rintamäki.

Tuon linjauksen mukaisesti seurakunnat ovat koronapandemian aikana pääkaupunkiseudulla toimineet, vaikka yhteiskunnan pysähtyminen kirpaisee kipeästi myös kirkon tuloihin. Heikkenevään talouteen varaudutaan ja säästöjä tarvitaan, vaan nyt fokus on muualla.

– Toivomme tietenkin, että epidemia saataisiin mahdollisimman pian hallintaan ja että sen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset pysyisivät mahdollisimman vähäisinä. Espoon seurakuntien tehtävänä on ylläpitää toivoa ja uskoa huomiseen myös tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joita nyt elämme, Hämäläinen sanoo ja korostaa kirkon tehtävää Suomen henkisessä kriisinkestävyydessä.

Rintamäki ja Tuohimäki nostavat esille Helsinki-avun, jota seurakunnat, kaupunki ja järjestöt ovat yhdessä olleet organisoimassa ja toteuttamassa.

– Poikkeukselliset olosuhteet haastavat reagoimaan uusiin haasteisiin. Työntekijöiden työntekopaikkaa tai tehtävänkuvia on muutettu, minkä vuoksi lomautuksiin ei ole ollut tarvetta, eikä sellaisia ole ollut edes valmisteilla. Helsinki-avun lisäksi järjestämme muutakin henkistä ja hengellistä apua, jatkamme lapsi- ja nuorisotyötä verkossa ja lähetämme jumalanpalveluksia suoratoistona verkossa, Rintamäki mainitsee.

Vaikka toiminta on muuttanut muotoaan, työntekijöitä tarvitaan edelleen.

Parvisen mukaan Vantaalla kaupunki ja seurakunnat toimivat jo ennestään luontevasti yhdessä muun muassa Yhteisen pöydän kautta. Niinpä ruoka-apu ja kriisiryhmiin kuuluvien vantaalaisten asiointiapu on saatu toimimaan samaan tapaan kuin Helsingissä.

– Meistä on tärkeää, että kirkko on ihmisten tavoitettavissa myös poikkeusoloissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisiä kuullaan ja kuunnellaan, jaetaan ruoka-apua ja lievennetään muutenkin hätää ja hengellisistä sisältöä löytyy verkosta. Toimintaa ei ole peruttu, vaan sitä on mukautettu pandemian olosuhteisiin. Tärkeää on myös huolehtia henkilöstön jaksamisesta, Parvinen korostaa.

– Vaikka toiminta on nyt muuttanut muotoaan, työntekijöitä tarvitaan edelleen sen mahdollistamiseen. Pienessä Kauniaisten seurakunnassa tehtävää on riittänyt luontevasti kaikille työntekijöille myös poikkeusoloissa, lisää Mäkinen.

Verotulot vähenevät yhteensä miljoonilla

Näin kulkevat seurakuntien prioriteetit, vaikka taloustilanne ei hymyilytä. Pandemia toi yhteiskuntaan laman, mikä näkyy kirkollisverotuloissa, joskin viiveellä.

Juha Tuohimäki arvioi Helsingin seurakuntien verotulojen vähenevän tänä vuonna viisi prosenttia eli neljä miljoonaa euroa. Kauniaisissa 5–10 prosentin lasku tarkoittaa käytännössä 100 000–200 000 euroa. Espoossa verotuotto vähenee 0,5–1 miljoonalla. Vantaan arvio on miinus viisi prosenttia.

Kun osa toiminnasta on kokoontumisrajoitusten vuoksi jäissä, tämä tuo jonkin verran säästöjä. Toisaalta vastaavasti myös toimintatuottoja jää saamatta. Vantaalla tuottoja jää saamatta myös sen vuoksi, että seurakuntayhtymä on laskenut liikekiinteistöjensä vuokrat puoleen niin huhti- kuin toukokuussa. Näin on Jukka Parvisen mukaan haluttu helpottaa liike-elämän ahdinkoa.

Sijoituksia ei näin huonoina aikoina kannata purkaa.

Seurakuntien sijoitusten arvo on myös laskusuunnassa. Esimerkiksi Helsingin seurakuntien salkun arvo laski jo vuoden alusta maaliskuun loppuun kymmenen prosenttia eli 18 miljoonaa euroa. Se, miten pysyvää arvonlasku on, riippuu talouslaman pituudesta.

– Sijoituksia ei näin huonoina aikoina kannata purkaa. Haimme sen vuoksi mieluummin viiden miljoonan euron lainavaltuudet yhteisestä kirkkovaltuustosta. Voimme kesän jälkeen silloin ottaa lainaa, jos on tarvetta, Parvinen selvittää.

Vantaalla ja Kauniaisissa siirretään kirkkojen korjauksia

Pääkaupunkiseudun seurakunnissa varaudutaan taloustilanteen huononemiseen ennakoivalla taloussuunnittelulla ja tiukalla talouslinjalla. Vantaalla kuluvan vuoden budjetti oli laadittu niin, että menot olisivat muutenkin laskeneet peräti 3,3 prosenttia viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Jos ne laskevat nyt sen sijaan viisi prosenttia, tästä Jukka Parvisen mukaan selvitään.

– Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että tämän vuoden investointiohjelmassa olevia Kivistön ja Myyrmäen kirkon peruskorjauksiin liittyviä menoja siirretään eteenpäin. Meillä on myös työryhmä miettimässä investointien tärkeys- ja kiireellisyysjärjestystä. Investointeja hieman viivyttämällä säästämme kaksi miljoonaa euroa, Parvinen kertoo.

Hän lisää, että Vantaalla henkilöstön määrä suhteessa pääkaupunkiseudun muihin seurakuntiin on pienempi, joten sieltä ei nyt ensimmäisenä olla säästämässä.

Mimosa Mäkisen mukaan myös Kauniaisissa ollaan siirtämässä kirkon korjausta eteenpäin.

– Tämä iso taloudellista resurssia vaativa hanke on nyt suunnitteluvaiheessa, joten muuttuvassa tilanteessa käytämme valmistautumiseen aikaa, Mäkinen sanoo.

Risto Hämäläisen mukaan Espoon seurakuntayhtymässä on noudatettu jo useamman vuoden ajan tarkkaa taloussuunnittelua ja taloudenpitoa ja sitä jatketaan tässä tilanteessa edelleen.

Valmistelu koronakriisin taloudellisten vaikutusten seurauksista on myös Helsingissä käynnistetty.

On selvää, että miten pidemmälle kriisi etenee sen merkittävämpiä toimia meidän pitää tehdä, Juha Rintamäki arvioi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi