null Japani otti Helsingin tuomiokirkon lumifestivaalien pääveistokseksi

Viime vuonna Sapporon lumifestivaaleilla nähtiin veistos Tukholman Suurkirkosta, joka tunnetaan myös Pyhän Nikolain kirkkona. Nyt on Helsingin tuomiokirkon vuoro. Sitä esittävä lumiveistos valmistuu 4. helmikuuta.

Viime vuonna Sapporon lumifestivaaleilla nähtiin veistos Tukholman Suurkirkosta, joka tunnetaan myös Pyhän Nikolain kirkkona. Nyt on Helsingin tuomiokirkon vuoro. Sitä esittävä lumiveistos valmistuu 4. helmikuuta.

Ajankohtaista

Japani otti Helsingin tuomiokirkon lumifestivaalien pääveistokseksi

Talvinen taideteos rakennetaan valokuvien ja osin myös rakennuspiirustuksien pohjalta.

Helsingin tuomiokirkko komeilee pääveistoksena Sapporon lumiveistostapahtumassa Japanissa helmikuun alusta lähtien. Vuoden 2019 Sapporon lumifestivaali järjestetään 70. kertaa.

Tuomiokirkon muuntautumista lumitaideteokseksi alettiin valmistella jo viime vuoden lokakuussa, jolloin sekä järjestäjän että rakentajan edustajat olivat vierailulla Suomessa. Kohteeseen tutustuminen tapahtui Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin seurakuntien kiinteistöosaston edustajien johdolla.

Kiinteistöosasto toimitti järjestäjälle valokuvia kohteesta sekä soveltuvin osin myös rakennuspiirustuksia, joiden pohjalta veistos tehdään. Rakentaminen ja lumen siirto rakennuspaikalle on alkanut 7.tammikuuta. Rakentajana Sapporossa toimii Japanin puolustusvoimat ja veistos on valmis 4. helmikuuta.

Kuluvana vuonna juhlistetaan Japanin ja Suomen diplomatiasuhteiden satavuotista historiaa.

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin tuomiokirkko on paitsi suosittu turistinähtävyys, myös yksi Helsingin tunnetuimmista symboleista. Tuomiokirkossa vierailee vuosittain yli 500 000 ihmistä, joista noin puolet on ulkomaalaisia turisteja.

Saksassa nollasetelissä on muun muassa Martin Luther ja paavi Franciscus, Espanjassa Che Guevara.

Eräs toinenkin Helsingin kirkko on ollut inspiraation lähteenä, mutta lopputuotos todellistuu lumen sijasta paperisessa muodossa. Pian myyntiin tulee keräilyseteli, johon on painettu Temppeliaukion kirkon kuva. Kyseessä on niin kutsuttu nollaseteli, eli setelin arvo on nolla euroa. Tosin sen saamiseksi on pulitettava kuutisen euroa.

Temppeliaukion kirkon lisäksi suomalaisissa nollaseteleissä on muitakin kuvia, kuten Paavo Nurmi, Minna Canth ja marsalkka Mannerheimin synnyinkoti Louhisaaren kartano.

Uusiin nollaseteleihin on ikuistettu muun muassa Temppeliaukion kirkko ja Tuomiokirkko. Kuvat seteleistä: Suomen Rahaliike.

Uusiin nollaseteleihin on ikuistettu muun muassa Temppeliaukion kirkko ja Tuomiokirkko. Kuvat seteleistä: Suomen Rahaliike.

Nollaseteleistä on tullut suosittuja muuallakin Euroopassa. Saksassa nollasetelissä on muun muassa Martin Luther ja paavi Franciscus, Espanjassa Che Guevara.

Ensimmäiset nollasetelit painettiin Ranskassa vuonna 2015 matkailun edistämiseksi, ja sittemmin niistä on suosittu keräilykohde ympäri Eurooppaa. Keräilijää ilmiössä kiinnostaa keräilysetelien rajoitettu painos. Nollasetelit painetaan Ranskassa aidolle eurosetelipaperille. Niissä on monia euroseteleiden turva-ominaisuuksia, kuten vesileima, hologrammi ja varmuuslanka. Kaikesta huolimatta nollasetelit eivät käy maksuvälineeksi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.