Yhteinen kirkkovaltuusto keskusteli määrärahan jakamisesta kaksi tuntia.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti jakaa lähetystyön määrärahat lähivuosina neljän virallisen lähetysjärjestön kesken – viisi jää ilman tukea
Viiden järjestön sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen ei saatu näyttöä. Kyse on suhtautumisesta naisten pappeuteen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon.
Helsingin seurakuntien verotuloista käytetään lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan noin kolme prosenttia eli ensi vuonna 2 255 000 euroa. Määrärahojen jako päätettiin nyt neljäksi vuodeksi vuosille 2024–2027.
Yhteinen kirkkovaltuusto keskusteli määrärahan jakamisesta kaksi tuntia. Äänestysprosessi monine äänestyskierroksineen kesti noin 40 minuuttia. Loppujen lopuksi hyväksyttiin yhteisen kirkkoneuvoston alkuperäinen esitys ilman muutoksia. Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti kaikki äänestykset selvin lukemin: noin kolme neljäsosaa valtuutetuista äänesti sen puolesta.
Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon kuuluu 91 valtuutettua, jotka edustavat 19 seurakuntaa.
– Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian määräraha on merkittävä, ja kohteissaan sillä saadaan paljon hyvää aikaan, sanoi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Wiking Vuori.
Kansainvälinen tuki jakautuu kohdentamattomiin ja kohdennettuihin avustuksiin. Kokonaisuudesta 17 prosenttia eli noin 380 000 euroa on kohdennettua hankemäärärahaa, jonka myöntämisestä päättää tarve- ja tapauskohtaisesti yhteinen kirkkoneuvosto.
Loput avustussummasta jaetaan neljän järjestön kesken seuraavasti: Suomen Lähetysseuralle 54 prosenttia, Kirkon Ulkomaanavulle 19 prosenttia, Suomen Pipliaseuralle 6 prosenttia ja Medialähetys Sanansaattajille 4 prosenttia.
– On keskeistä, että meidän kannattamat järjestöt toimivat kirkkomme säädösten mukaisesti. Emme palkkaa myöskään papeiksi niitä, joilla ei ole siihen sopivaa koulutusta. Jokainen järjestö tehköön työtään paikallisesti sopivalla tavalla, sanoi valtuutettu Sarlotta Siimeslahti.
– Tulkaa kaikki -liike tavoittelee sitä, että naispappien syrjintä ja välttely loppuisi kokonaan ja seksuaalivähemmistöt toivotettaisiin ehdoitta tervetulleiksi seurakuntaan, sanoi valtuutettu Anna Saurama, joka kannatti alkuperäistä jakoesitystä.
Budjettituen ulkopuolelle jäävät Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen (SLEF), Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys (SEKL), Lähetysyhdistys Kylväjä sekä vasta viime vuonna perustettu ELY.
Valtuutettu Esa Ahonen puolusti kaikkien lähetysjärjestöjen tukemista. Hän on työskennellyt vuosia Nepalissa Suomen Lähetysseuran työssä.
Aktiivisimmin puheenvuoroja käyttivät yhteisen kirkkoneuvoston esityksen vastustajat. Esa Ahonen ja Jukka Tuominen puolustivat tekemäänsä vastaesitystä. Sen mukaan tuki olisi tullut jakaa kaikille yhdeksälle kirkon viralliselle lähetysjärjestölle, ja kehyspäätös olisi pitänyt tehdä kahdeksi vuodeksi eikä neljäksi.
– Meillä on korkein mahdollinen toimeksiantaja lähetystyöhön. Hän ei ole ollenkaan tyytyväinen, jos tämä asia otetaan lyömäaseeksi kannattajien kesken, sanoi Tuominen.
– Kun millään muulla tavalla ei päästä konservatiiveja kurittamaan, otetaan lähetystyö tähän tarkoitukseen. Onko päätöksen tarkoitus saada järjestöt muuttamaan ajatuksiaan vai viedä niiltä toimintatila kokonaan?
– On rikkaus, että meillä on monia erilaisia lähetysjärjestöjä. Minusta on syrjintää ja väärin jättää osa järjestöistä ilman tukea, sanoi uusi valtuutettu Niklas Pajunen, joka kävi ensimmäistä kertaa puhujanpöntössä.
Valtuutettu Torsten Sandell esitti ainoan ruotsinkielisen lähetysjärjestön SLEF:n tukemista. Hän esitti myös Lähetysyhdistys Kylväjän tukemista, koska se toimii haastavilla alueilla islamilaisissa maissa. Sandell on itse asunut ja työskennellyt pitkään Turkissa.
– Rahanjako noudattaa sovittuja periaatteita. Emme voi jakaa rahaa millään muulla perusteella kuin näillä periaatteilla. Keskittämällä saa parempia tuloksia kuin hajauttamalla, sanoi valtuutettu Panu Laturi.
Nyt vahvistettujen yhteisten lähetysmäärärahojen lisäksi seurakunnat tukevat valitsemiaan järjestöjä ja kohteita taloudellisesti esimerkiksi nimikkolähettiyhteistyöllä, myyjäisillä ja kolehtituotoilla.
Valtuutettu Panu Laturi kannatti yhteisen kirkkoneuvoston pohjaesitystä. – Keskittämällä saa parempia tuloksia kuin hajauttamalla, hän sanoi.
Tuensaajia alettiin karsia Helsingissä vuonna 2010
Vuodesta 2000 alkaen Helsingin seurakuntayhtymä on osoittanut lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle kolme prosenttia kirkollisveron tuotosta. Määrärahan suuruus on laskettu kirkon jäsenten maksaman kirkollisveron ja valtiolta saadun yhteisöveron yhteissummasta vuoteen 2016 asti, jolloin yhteisövero poistui. Sen jälkeen avustussumma on ollut kolme prosenttia jäsenten maksamasta kirkollisverosta.
Vuoteen 2009 saakka Helsingin seurakuntayhtymä myönsi kohdentamatonta avustusta kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille. Vuonna 2010 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön (SLEF) avustaminen lopetettiin. Syynä oli se, että SLEY:n ja SLEF:n työntekijät eivät pääsääntöisesti toimineet yhteistyössä pappisvirassa olevien naisten kanssa.
Vuonna 2011 yhteinen kirkkovaltuusto päätti lisäksi lopettaa Kansanlähetyksen (SEKL), Lähetysyhdistys Kylväjän (ELK) ja Medialähetys Sanansaattajien (SANSA) avustamisen vuoteen 2014 mennessä. Päätökseen vaikutti syksyn 2010 ja kevään 2011 laaja julkinen keskustelu naispappeudesta sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä näkökannoista.
Vuoden 2013 aikana lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu allekirjoittivat kirkon kanssa perussopimuksen viideksi vuodeksi. Sopimuksella määritellään periaatteet, joita sopijajärjestö noudattaa lähetystehtävän toteuttamisessa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Vuonna 2019 päätettiin selvittää, voisiko Medialähetys Sanansaattajat (SANSA) kuulua niiden järjestöjen joukkoon, joille myönnetään kohdentamatonta avustusta. Yhteinen kirkkovaltuusto päättikin näin.
Vuonna 2022 Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti säästöohjelmasta. Silloin supistettiin myös määrärahoja avustuksiin ja varauksia muuhun yhteiseen toimintaan. Avustussumma lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle pieneni 265 000 euroa, joten tänä vuonna se on 2 655 000 euroa.
Kokouksen aluksi valtuusto veisasi virren 814, joka alkaa sanoin "Kuljemme yhdessä tällä tiellä, jolla jo muinoin kuljettiin".
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto myönsi yli 400 000 euroa viidelle järjestölle
AjankohtaistaSuurimman tuen, 120 000 euroa, saa Suomen Lähetysseura.
Mielipide: Valtuusto eriarvoisti lähetysjärjestöjä
Puheenvuorot