Osa nuorista liittyy kirkkoon nykyään rippikoulun yhteydessä. Rippikoulun voi käydä, vaikka ei kuuluisi kirkkoon, mutta konfirmaatio edellyttää kastetta. Kuva: Sirpa Päivinen / Espoon seurakunnat
Helsingissä kirkkoon liityttiin viime vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla – pääkaupunkiseudun vieraskielisistä vain murto-osa kuuluu kirkkoon
Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien jäsentilastot vuodelta 2025 kertovat sekä muuttoliikkeestä läheltä ja kaukaa että siitä, että kirkkoon liitytään ja siitä erotaan monen ikäisenä.
Helsingissä kirkkoon kuului viime vuonna 43,9 prosenttia asukkaista. Jäsenmäärä laski 1 885 henkilöllä, mikä on vähiten sitten vuoden 2009 jälkeen. Vuodenvaihteessa evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä oli 305 362. Liittyneitä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, 2 443 henkilöä.
Espoossa kirkkoon kuuluvien osuus oli viime vuonna 47,4 prosenttia väestöstä eli 154 644 kaupunkilaista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuonna kirkosta erosi 2 551 espoolaista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuosina. Kirkkoon liittyneitä oli viime vuonna 2 497 henkilöä. Luku sisältää sekä kastetut että muutoin jäseniksi liittyneet.
Vantaalaisista kirkkoon kuului viime vuonna 43,8 prosenttia. Vantaan seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden 2025 lopussa 110 964. Vuoden aikana kirkosta erosi 1 825 henkilöä ja kirkkoon liittyi 1 136 henkilöä.
Seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat liittymisten ja eroamisten lisäksi sekä maan sisäinen että ulkomailta tuleva muuttoliike ja kuolemat. Espoossa ja Vantaalla kaksi prosenttia vieraskielisestä väestöstä on evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä, Helsingissä 1,2 prosenttia. Muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvia on pyritty huomioimaan seurakuntien toiminnassa yhä paremmin: esimerkiksi Helsingin seurakunnissa tehdään englannin-, viron-, venäjän-, kiinan- ja arabiankielistä työtä.
Kirkon jäsenten osuus kaupungin tai alueen asukkaista liittyy vahvasti äidinkieleen: esimerkiksi Espoon Leppävaarassa, jossa 32,5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia, kirkkoon kuuluvien osuus on 40 prosenttia alueen asukkaista.
Tiedot ovat peräisin 5. helmikuuta julkaistuista Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien jäsentilastotiedotteista, jotka koskevat vuotta 2025.
Pääkaupunkiseudun evankelis-luterilaiset seurakunnat pyrkivät palvelemaan eri kieliryhmiä entistä paremmin. Kiinankielisen työn pappi Paulos Huang kuvattiin Alppilan kirkossa vuonna 2022. Kuva: Sirpa Päivinen
Helsingissä suurin ikäluokka ovat vuonna 2000 syntyneet
Helsingin seurakuntien jäsentilastoissa huomionarvoista on se, että riparilaisten määrä kasvoi ja oli suurin kymmeneen vuoteen. Rippikoulun suoritti 3 556 helsinkiläistä, joista 3 358 oli vuonna 2010 syntyneitä nuoria. Kirkkoon liittyi 370 14–15-vuotiasta. Sekä kirkollisten vihkimisten ja kastettujen vauvojen määrässä oli pientä kasvua edellisvuosiin verrattuna.
Helsingin seurakuntien suurimpana ikäluokka pysyi vuonna 2000 syntyneet, joita oli vuodenvaihteessa 4 975. Suhteellisesti vähiten kirkon jäseniä on 30–39-vuotiaissa, joista noin 31 prosenttia kuuluu kirkkoon. Tässä ikäryhmässä vieraskielisten osuus on kaikkein suurin.
Espoossa kirkkoon liittyjiä ja eroajia on eniten samassa ikäluokassa
Kirkon jäsentilastoista käy ilmi, että liikennettä on kumpaankin suuntaan. Esimerkiksi Espoossa aikuisia kirkkoon liittyneitä oli eniten 20–39-vuotiaissa, yhteensä 582 henkilöä. Toisaalta samassa ikäluokassa myös erottiin eniten kirkon jäsenyystä. Tässä ikäryhmässä espoolaisia kirkosta eroajia oli 1 476. Jäsenmäärän lasku on hieman hidastunut viime vuosina Espoossa kokonaisuudessaan.
Kirkosta eronneiden lisäksi seurakuntien jäsenmäärä vähenee kuolemien myötä. Espoon seurakuntien jäsenistä kuoli viime vuonna 1 354, mutta kastettujen alle 1-vuotiaiden vauvojen määrä oli tätä hieman suurempi, 1 400 lasta.
Vantaalla alle 1-vuotiaita vauvoja kastettiin viime vuonna 954. Isompien lasten ja nuorten kasteiden määrä kasvoi. Kuva: Usva Torkki / Vantaan seurakunnat.
Vantaalla kastettiin yhä enemmän isompia lapsia ja nuoria
Vantaalla alle vuoden ikäisiä lapsia kastettiin 954 vuonna 2025, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Yli yksivuotiaita kastettiin 138 henkilöä. Kasvua oli vuodessa yksitoista prosenttia.
Rippikoulun kävi vuonna 2025 yhteensä 1 549 nuorta, mikä oli 90 prosenttia kirkkoon kuuluvista vuonna 2010 syntyneistä. Koko ikäluokasta rippikoulun kävi 53 prosenttia, mikä kertoo siitä, että rippikouluun ilmoittautui jonkin verran myös kirkkoon kuulumattomia nuoria.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Muuttoliike toi paljon uusia jäseniä Helsingin seurakuntiin – etenkin Paavalissa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa jäsenmäärä kasvoi
AjankohtaistaHelsingin seurakuntien jäsenmäärä on tammi–elokuussa kasvanut vuodenvaihteeseen verrattuna. Jäsenmäärä on kasvanut muuttoliikkeen vuoksi. Elokuu oli myös kasteiden osalta tämän vuoden ennätyskuukausi.
.jpg)
