Daniel Sazonov aloitti avantouinnin viime keväänä.
Daniel Sazonov on ollut pian 300 päivää pormestarina – Hektinen arki unohtuu avannossa ja Tuomasmessussa
Helsinkiä johtavan Daniel Sazonovin mielestä kaupungin toiminnassa on oltava ymmärrystä sille, että uskonnolliset yhteisöt voivat olla monille helsinkiläisille tärkeämpiä kuin urheiluseura, ruokakauppa tai päiväkoti.
Helsingin Kauppatorin laidalla pakkaspäivänä seistessä ei voi olla havahtumatta kaupunkilaisten erilaisiin todellisuuksiin. Kun ruokakuriiri kiidättää lämpölaatikossa aterioita sähköskootterilla ohi kaupungintalon, sen ylimmän kerroksen työhuoneessa Daniel Sazonov (kok.) vastaa vajaan 700 000 asukkaan kaupungin johtamisesta.
– Vaikka tätä ajatusta haastetaan nykyään paljon, uskon vilpittömästi siihen, että politiikka on vaikuttavin tapa muuttaa maailmaa.
Oikeustiedettä ja tuotantotaloutta opiskellut Sazonov on unelmatyössään ja kertoo, että politiikka on hänelle intohimovalinta. Taloudellisesti valinta ei kyllä kalpene bisnesuralle ollenkaan, onhan pormestarin palkka liki 16 000 euroa kuukaudessa.
Työssä on iso vastuu ja päivät venyvät pitkiksi: tehtävät ulottuvat kaavoituksesta peruspalveluihin, liikenneratkaisuista tapahtumatuotantoon.
– Tiesin, mihin pormestariksi lähtiessäni olin ryhtymässä, mutta homma on vielä laaja-alaisempi ja monipuolisempi kuin osasin kuvitella.
Daniel Sazonov täyttää maaliskuussa 33 vuotta.
”Minulla on vahva palo yhteiskunnan ja asioiden muuttamiseen”
Viime syksynä Daniel Sazonov laati ensimmäisen kerran Helsingille budjetin. Se on suuruudeltaan 6,5 miljardia euroa. Alkuvuodesta pormestarille päänvaivaa on aiheuttanut hallituksen kaavailema sote-rahoituksen uudistus. Helsingiltä on suunniteltu vähennettävän 100 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa sen väkiluku kasvaa ja väestö ikääntyy.
Sazonovilla tulee pian täyteen 300 päivää kaupungin johdossa. Ylen tuoreessa kyselyssä kaupunginvaltuutetut antoivat hänelle johtamistaidoista keskiarvoksi huippuarvosanan 9.
Suurelle yleisölle Sazonov tuli tutuksi vasta pormestariksi pyrkiessään. Kaupunkipolitiikassa mukana olleet ja sitä seuranneet tietävät hänet kuitenkin jo sote-asioista vastaavan apulaispormestarin työstä sosiaalisesti taitavaksi neuvottelijaksi.
Hän ottaa monimutkaisetkin kokonaisuudet nopeasti haltuun ja pyrkii löytämään ristikkäisten intressien paineessa asioihin konkreettisia ratkaisuja.
– Minulla on vahva palo yhteiskunnan ja asioiden muuttamiseen. Ei tässä hommassa muuten oltaisi.
Daniel Sazonovin työhuone on Helsingin kaupungintalolla.
Juhana Vartiainen oli 63-vuotias ja Jan Vapaavuori 52-vuotias aloittaessaan pormestarina. Nuori johtaja on kaupungille uutta, mutta Sazonov ei koe sen näkyvän mitenkään arkisessa työssä. Maaliskuun loppupuolella 33 vuotta täyttävä Daniel Sazonov suhtautuu rennosti iästään käytävään keskusteluun ja sanoo, että nuoruudesta on etuakin.
– Kansainvälisen median haastatteluissa nuoruuteeni kohdistuu mielenkiintoa, ja totta kai otamme kaupunkibrändin näkökulmasta siitä kaiken mahdollisen irti.
”Tuomasmessu on kiva paikka pysähtyä syvempien asioiden äärelle”
Myös uskonnollisessa vakaumuksessa Daniel Sazonov eroaa edeltäjästään Juhana Vartiaisesta, joka on kuvaillut itseään välinpitämättömäksi agnostikoksi.
Sazonov liittyi evankelis-luterilaiseen kirkkoon rippikouluikäisenä.
– Kirkkoon kuulumiseni ei ole vain jotain passiivista, mikä on jäänyt, vaan aktiivinen valinta. Sazonov kertoo, että nyt jo edesmennyt mummo on vaikuttanut paljon siihen, mitä hän ajattelee uskosta. Ääneen tulee lämpöä, kun hän muistelee jutteluhetkiä isoäidin kanssa tämän hakiessa häntä esikoulusta.
– Uskoni on minulle hyvin henkilökohtainen ja merkityksellinen asia, Sazonov sanoo ja kertoo rukoilevansa silloin tällöin.
Lempikirkokseen Sazonov nimeää pienen miettimisen jälkeen Mikael Agricolan kirkon, jota hän kuvailee elegantiksi rakennukseksi. Se on myös kirkko, jossa hän useimmin käy.
Muutaman kerran vuodessa sinne vetää etenkin Tuomasmessu, jossa Sazonovia puhuttelee varsinkin messun runsas musiikki.
– Tuomasmessu on aika kiva paikka pysähtyä syvempien asioiden äärelle ja vetäytyä hetkeksi pois arkisesta kohinasta, jota tässä hommassa riittää.
Pormestarina Daniel Sazonov ajattelee, että kaupungin toiminnassa on oltava ymmärrystä sille, miten vahva merkitys erilaisilla uskonnollisilla yhteisöillä ja niiden järjestämällä toiminnalla on monille helsinkiläisille. Eikä hän puhu vain evankelis-luterilaisesta kirkosta.
– Uskonnolliset yhteistöt voivat olla asukkaille tärkeämpiä kuin vaikkapa päiväkoti, paikallinen urheiluseura, terveyspalvelut tai ruokakauppa, hän sanoo.
– Hengellisyyden läsnäolo on luonnollinen osa ihmiselämää. Ihmisillä on kaipuu perimmäisten kysymysten äärelle.
Kun maailma tuntuu natisevan liitoksissaan ja on paljon epävarmuutta, Sazonov näkee, että kirkolla on merkitystä henkisen kestävyyden, rauhallisen mielen ja toivon ylläpidossa. Tämä on nähty esimerkiksi Ukrainan puolesta pidetyissä tapahtumissa, joita Helsingin seurakunnat ovat olleet mukana järjestämässä.
– Voimme varata kotiin 72 tunniksi ruokaa ja patteriradion, mutta yhtä tärkeää on luoda perusluottamusta siihen, että yhteisö kantaa silloinkin, kun on vaikeaa.
Kaupungin ja kirkon välisestä toimivasta yhteistyöstä hän nostaa esimerkiksi ruoka-apua hävikistä tekevän Stadin safkan.
Pari kertaa vuodessa ostamme pientilalta naudan kielen. Semmoista on mahtavan rentouttavaa keitellä pitkin sunnuntaipäivää, ja siitä tulee mielettömän hyvää!
Vaikka työ vie Daniel Sazonovin ajasta ison siivun, elämään mahtuu muutakin. Syntyperäiselle helsinkiläiselle Tammisaaresta on tullut tärkeä paikka puoliso Anita Westerholmin myötä.
– Siellä on aika paljon rauhallisempaa ja syke laskee aina pari piirua. Siellä en myöskään koko ajan katso ympärilleni kaupunkipoliitikon silmin, mitä tehdä tyhjälle tontille, miten kadut on aurattu ja roskat on hoidettu, Sazonov sanoo nauraen.
Viikonloput Tammisaaressa ovat usein paitsi liikunnan harrastamisen myös kokkailun aikaa. Pariskunta lukee Glorian ruoka&viini -lehdestä reseptejä ja tykkää valmistaa usein paikalliselta metsästysseuralta hankittua peuraa.
– Haluaisin oppia tekemään laajan valikoiman peruskastikkeita niin, ettei tarvitsisi koko ajan katsoa ohjetta.
Edustusannosten vastapainoksi Sazonov nauttii välillä aivan arkisesta ruuanlaitosta, kuten makaronilaatikon tekemisestä.
– Pari kertaa vuodessa ostamme pientilalta naudan kielen. Semmoista on mahtavan rentouttavaa keitellä pitkin sunnuntaipäivää, ja siitä tulee mielettömän hyvää!
Daniel Sazonov pulahti mereen Sörnäisissä.
Vuosi sitten kevättalvella Daniel Sazonoville kävi samalla tavoin monelle muulle talviuintia kokeilleelle: hän jäi koukkuun vilpoisiin pulahduksiin. Avantoon meno vaatii häneltä yhä joka kerta mielenlujuutta, mutta sen jälkeinen olo palkitsee.
– Olin ennen sitä mieltä, että vihaan kylmää vettä. Nyt olen huomannut, että avannossa käyminen nollaa hyvin.
Hän ehtii useimmiten avantoon vasta ilta-aikaan, kun päivän työt on tehty. Sazonov kuuluu siihen koulukuntaan, joka haluaa viileästä vedestä löylyihin lämmittelemään.
– Mutta menen aina ensin avantoon ja sitten vasta saunaan, ja usein toistan tämän pariin kertaan.
Lämpimän saunan ja kylmän veden yhdistelmä rentouttaa.
Haastatteluhetkellä Sazonovilla on kesken Markus Nummen Käräjät-romaani, vastapainona asiakirjateksteille.
Välillä lukeminen etenee hitaammin, välillä hän ahmii sivuja nopeammin.
– Haluan lukea kotimaista kaunokirjallisuutta, sillä se avartaa ajattelua.
Mitä elämästäsi on jäänyt pois pormestariuden myötä?
– Isossa kuvassa ei mitään, mutta totta kai vapaa-aikaa on nyt vähemmän ja pormestarin rooli on sillä tavalla julkinen, että se pitää huomioida. Karaokebaareissa vierailun olen karsinut pois.
Kuka?
Daniel Sazonov on Helsingin pormestari ja johtaa 695 000 asukkaan kaupunkia.
Mitä?
Sazonov täyttää täyttää 24. maaliskuuta 33 vuotta. Hän on tuolloin ollut 296 päivää pormestarina.
Motto?
Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingissä kirkkoon liityttiin viime vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla – pääkaupunkiseudun vieraskielisistä vain murto-osa kuuluu kirkkoon
AjankohtaistaEspoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien jäsentilastot vuodelta 2025 kertovat sekä muuttoliikkeestä läheltä ja kaukaa että siitä, että kirkkoon liitytään ja siitä erotaan monen ikäisenä.
