Helsinki-Vantaalle avattiin hiljainen huone: ”Ihminen ei jätä vakaumustaan kotiin lähtiessään matkalle”, sanoo pappi Hanna Similä
Helsinki-Vantaan lentoasemalle on avattu kaikkia uskontokuntia ja katsomuksia palveleva hiljainen huone.
Hiljainen huone on syntynyt lentoasemayhtiö Finavian, Vantaan seurakuntien ja eri uskontokuntien edustajien yhteistyönä. Tila löytyy passintarkastuksen tuolta puolen, alueelta, josta lähtevät lennot Schengen-alueen ulkopuolelle. Väljä, rauhallisin värein sisustettu kolmiosainen tila kutsuu viivähtämään kaikkia, jotka kaipaavat hetken hiljaisuutta, omaa rukoushetkeä tai muuta levähdystä.
Lentoaseman johtaja Ulla Lettijeff säteili tyytyväisyyttä hiljaisen huoneen avajaisissa.
– Tätä on todella kaivattu. Finavia on investoinut Helsinki-Vantaalle viimeisten kymmenen vuoden aikana miljardi euroa. Haluamme, että matkustajilla on hyvä olla ja työntekijöidemme on hyvä tehdä täällä töitä.
– Koronapandemia oli meille katastrofi, mutta viime vuonna matkustajia oli jo 13 miljoonaa ja tänä vuonna arvioidaan määrän kasvavan 15 miljoonaan. Lentoasema on Suomen käyntikortti, sillä se on monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen ja ehkä ainoakin paikka, jossa tämä Suomessa käy.
Lentokentällä työskentelee 20 000 ihmistä, ja Lettijeffin mukaan hiljainen huone voi palvella myös heitä.
Avajaisissa puhunut Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo muistutti, että lentoasemalla on aikoinaan ollut hiljainen tila, joka avattiin lähes päivälleen 37 vuotta sitten ulkomaanterminaalissa. Silloinkin paikalla olivat eri uskontokuntien edustajat. Tila kuitenkin katosi lentoaseman muutoksissa jo kauan sitten.
Laajasalo liitti hiljaisen huoneen avaamisen Suomen uskonnonvapauden satavuotisjuhlaan. Vuoden 1923 uskonnonvapauslaki takaa suomalaisille sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden, vapauden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa.
Ei uskonnollisia symboleja esillä
Vantaan seurakunnissa käynnistyi syksyllä 2021 lentokenttätyön selvityshanke. Hankeasiantuntijana toimii pappi Hanna Similä, jolla on pitkä kokemus oppilaitospapin työstä ja myös oppilaitosten hiljaisista tiloista.
– Hiljainen huone on rakennettu yhdessä Finavian kanssa. Olen myös selvittänyt laajasti muiden uskontokuntien toiveita ja tarpeita. Tätä varten olen mallintanut parikymmentä hiljaista tilaa kotimaassa ja kansainvälisesti, Similä kertoo.
Konkreettisesti hän on keskustellut uskontojen edustajien kanssa siitä, mitä tilassa voi olla ja mitä ei voi olla. Mitkä värit esimerkiksi ovat poissulkevia?
Katsomusten ja uskontojen yhteisessä tilassa ei voi olla esillä uskonnollisia symboleja, mutta tilassa vieraileva saa käyttää omia symbolejaan. Esimerkiksi ortodoksi voi tuoda mukanaan pienen matkaikonin omaan rukoushetkeensä.
– Koska Helsinki-Vantaa on aasialaisten matkustajien merkittävä yhteyskenttä, selvitin myös heidän erityistarpeitaan. Heiltä tuli selvä toive, että tilassa ei olisi räikeitä värejä eikä vastakohtia. Luontoelementti on tärkeä, Hanna Similä kuvaa.
Useimmilla Euroopan suurilla lentokentillä on hiljainen huone. Hanna Similä kertoo, että Lontoon Heathrow’n kentällä, jonka läpi kulkee 80 miljoonaa matkustajaa vuodessa, niitä on jopa kaksitoista – St. Georgen kappelin lisäksi yksitoista muuta.
Hiljaista huonetta suunniteltaessa on täytynyt miettiä ihmisten eri tapoja rukoilla. Muslimi rukoilee viisi kertaa päivässä, pohjoismainen luterilainen voi rukoilla hiljaa mielessään vaikka lähtöportin luona.
– Ihminen ei jätä omaa uskonnollista vakaumustaan kotiin, kun hän lähtee matkalle. Päinvastoin se korostuu. Osoittaa vieraanvaraisuutta, kun on mietitty, että meillä on tällainen tila teitä varten, Similä sanoo.
– Tämä liittyy myös uskonnonvapauden juhlavuoteen. Fokuksessa on se, miten uskonto saa näkyä julkisessa tilassa.
Kompassi kertoo rukoussuunnan
Avajaisissa kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tila on hieno. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik pani ilahtuneena merkille hiljaisimman alueen lattiaan kiinnitetyn pienen kompassilevyn. Siitä voi katsoa, missä suunnassa on Jerusalem ja mihin suuntaan rukoillaan. Hän ehti myös vetää pari leukaa liikunnallisen alueen puolapuissa.
Myös USKOT-foorumin puheenjohtaja, muslimi Pia Jardi, kiittelee kompassia, josta näkee rukoussuunnan heti ilman kännykän kompassisovellusta, ja koko tilaa.
– Tämä tila on loistava muslimien tarpeisiin! Matkalle lähtiessäkin meidän on huolehdittava päivittäisistä rukouksista. Tämä on myös hyvin naisystävällinen, suojaisa tila, koska rukoillessa ei tarvitse pyllistellä ihan ovella.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, isä Mikael Sundkvist Tikkurilan kirkosta, piti hiljaista huonetta hienona ja kauniina.
– Ortodoksille ikonit ovat aina tärkeitä. Mutta ei niitä tietenkään voi olla moniuskontoisessa tilassa. Laukussa voi kuitenkin olla mukana matkaikoni.
– Ihastuttava tila, joka toimii myös buddhalaisille hyvin, kommentoi myös Suomen Buddhalaisen Unionin edustaja Irma Rinne.
– Täällä ovat valmiina rukousnauhat, istuintyynyt ja joogaliikkeiden ohjeet. Monilla on toki mukanaan omakin rukousnauha, joka auttaa lausumaan rukouksia.
Joogaliikkeet esitellään liikunnallisen alueen seinällä voimisteluliikkeinä ennen lentoa. Rukousnauhat toi avajaisiin shiia-muslimeja edustava imaami Abbas Bahmanpour.
Hiljainen huone ei kuitenkaan ole äänetön, sillä lentoaseman kuulutukset kuuluvat sinne yhtä hyvin kuin muuallekin. Tämä on välttämätöntä turvallisuuden ja lennoille ehtimisen vuoksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi törmätä pappi Hanna Similään, joka ei ole lentoon lähdössä: ”Minun puoleeni voi kääntyä minkä asian kanssa tahansa”
HengellisyysHanna Similä aloitti lentoasemapappina maaliskuussa. Suomessa kirkon lentokenttätyöstä on puhuttu 1970-luvulta lähtien.