”Lentokone pitää tavoittaa alle kolmessa minuutissa” – Helsinki-Vantaan lentoaseman ”pantterin” kattotykki ampuu 9 000 litraa vesivaahtoseosta minuutissa
Rosenbauer Pantherin hinta on 665 000 euroa. Sen kattotykki ampuu täydellä teholla sadan metrin päähän.

Rosenbauer Pantherin hinta on 665 000 euroa. Sen kattotykki ampuu täydellä teholla sadan metrin päähän.

”Lentokone pitää tavoittaa alle kolmessa minuutissa” – Helsinki-Vantaan lentoaseman ”pantterin” kattotykki ampuu 9 000 litraa vesivaahtoseosta minuutissa

Lentoasemalla on oma pelastuslaitos, jolla on kolme asemaa ja kuusi sammutusyksikköä. Työntekijöiden aika ei käy pitkäksi, vaikka lento-onnettomuudet ovat äärimmäisen harvinaisia.

Palomies Markku Salonen käynnistää viime vuonna hankitun, lähes tuliterän Rosenbauer Panther -sammutusajoneuvon. 750 hevosvoiman Volvo-moottori jyrähtää käyntiin.

Koska kyseessä ei ole hälytystehtävä, hän rullaa auton vain lyhyen matkan päähän kentälle, näyttää auton tekniikkaa ja käynnistää vesitykit. Niiden toimivuus testataan joka aamu. Tällä kertaa testaus on samalla näytös Kirkko ja kaupungin toimittajalle ja kuvaajalle.

Pantteri, kuten autoa kutsutaan, painaa täydessä lastissa 37 000 kiloa. Siinä on 13 000 litran vesisäiliö ja 1 500 litran vaahtonestesäiliö ja lisäksi 225 kilon jauhesäiliö. Katolla oleva tykki pystyy täydellä yli 16 baarin paineella ampumaan vesivaahtoseosta sadan metrin päähän. Puskuritykin kantama on 60 metriä.

Valtava nestevarasto tyhjenee noin puolessatoista minuutissa. Sinä aikana palopaikalle on varmasti ehtinyt jo vähintään toinenkin Helsinki-Vantaan oman pelastuslaitoksen yksiköistä.

Vasteaika kiitoradoille on alle kolme minuuttia ja seuraavan minuutin aikana toisenkin yksikön on oltava paikalla. Tähän auttaa se, että painavat autot ovat yllättävän ketteriä ja niiden huippunopeus on 115 kilometriä tunnissa. Myös lentokentän sisätiloihin yksiköiden pitäisi ehtiä toimittamaan apua viidessä minuutissa, olipa kyse palosta tai sairaustapauksesta.

– Jos ollaan niin sanotussa operatiivisessa valmiudessa päivystysvuorossa, niin hälytyksen tultua lähdetään heti liikkeelle. Lentokone pitää tavoittaa alle kolmessa minuutissa, sanoo palomestari Kim Waenerberg.

Hän on tehnyt 24 tunnin vuoron ja on lähdössä aseman esittelyn jälkeen kotiin lepäämään.

Palomies Markku Salonen hoitaa

Palomies Markku Salonen hoitaa "pantteria" yksin eli sekä ajaa että ohjaa sammutusta. Vesitykkiä kokeiluun riittää puoliteho. Lämpökameran avulla suihkua voi ohjata kuumimpaan kohteeseen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta saa nopeasti lisätukea

Helsinki-Vantaan pelastusasema on Finavian alainen yksikkö ja sen palveluksessa on 37 työntekijää. Paloasemalla, tai siis oikeastaan kolmella eri puolilla kenttää sijaitsevalla asemalla, työskennellään neljässä vuorossa. Hälytysvalmiudessa on yleensä kuusi palomies-pelastajaa ja palomestari.

Kahdella asemalla on kaksi miestä ja kaksi pantteria. Iso ajoneuvo on suunniteltu niin, että sitä pystyy operoimaan yksi mies. Näin samalta asemalta saadaan nopeasti liikkeelle kaksi autoa.

Toisella asemalla on niin ikään kaksi pantteria ja kaksi miestä. Kolmannella vielä yksi varapantteri, maasturi johtoautona sekä normaali Scanian paloauto. Siinä on myös sammutusvälineiden lisäksi raivauskalustoa ja ambulanssia vastaavat ensivastevälineet defibrillaattoreineen.

– Meillä oli viime vuonna 850 ensivastetehtävää. Tähän joukkoon mahtuu myös sydämenpysähdyksiä, joissa potilaan elvyttämiseen käytetään defibrillaattoria, Waenerberg mainitsee.

Kentän pelastusvalmiuteen liittyy kiinteästi yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lentokentän vieressä sijaitsevan aseman kanssa. Sieltä saadaan nopeasti lisätukea, edellyttäen tietysti, että aseman yksiköt eivät ole jo sidottuja tehtäviin muualla.

Palomestari Kim Waenerbergin ajoneuvo on maasturi, josta löytyy muun muassa viisi radiota ja tabletti, josta löytyvät kartat ja tarvittavat tiedot eri kohteista.

Palomestari Kim Waenerbergin ajoneuvo on maasturi, josta löytyy muun muassa viisi radiota ja tabletti, josta löytyvät kartat ja tarvittavat tiedot eri kohteista.

Jos sattuu lento-onnettomuus, pitää paitsi estää polttoainepalon eteneminen koneen matkustamoon ja sammuttaa tuli myös auttaa ja pelastaa ihmiset turvaan. Sitä varten kaikissa sammutusautoissa ja paloautossa on savusukellusvälineet penkkiin integroituna. Ne saa nopeasti päälle.

Nopeaa toimintaa auttaa, jos sammutusautot voivat keskittyä sammuttamiseen ja apuun tulevat muut ajoneuvot ja palomiehet ihmisten pelastamiseen turvaan ja loukkaantuneiden auttamiseen. Tilanteen ja resurssien mukaan toimitaan. Operatiiviset päätökset tekee paikan päällä tilannetta johtava palomestari.

55-vuotias Waenerberg on ollut Helsinki-Vantaan pelastuslaitoksella vuodesta 2004. Sitä ennen hän työskenteli 19 vuoden ajan palomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella. Hän suoritti esimiesopinnot Kuopiossa vuonna 2008 ja on nyt yksi kuudesta palomestarista. Lisäksi asemalla on palopäällikkö.

– Olin nähnyt jo sen, mitä Helsingissä tapahtuu ja halusin vaihtelua. Olen viihtynyt täällä hyvin. Keikkojakin on ihan riittävästi, aika ei tule pitkäksi, Waenerberg kertoo.

Evakuointitilanne viimeksi tänä kesänä

Lento-onnettomuuksiin varaudutaan jatkuvalla harjoittelulla, jota varten kiitoteiden keskellä on lentokoneen runko. Siinä on rahtitila ja 45 asteen kulmaan kallistunut matkustamo.

Todellisia onnettomuuksia on Waenernergin aikana sattunut onneksi vain yksi. Pieni postikone sakkasi lähdön jälkeen ja putosi kalliolle. Kone tuhoutui, lentäjä selvisi vähin vammoin. Tilanteita, joissa joudutaan varautumaan onnettomuuteen esimerkiksi koneen teknisen vian vuoksi, on 20–30 vuodessa.

– Niiden vuoksi siirrymme valmiusasemiin kentälle. Muutama evakuointilanne on ollut, viimeksi jokin viikko sitten. Kone pysähtyi kiitotielle, koska ohjaamoon tuli savua. Evakuoimme matkustajat ja kone hinattiin tarkastukseen. Kaikki sujui rauhallisesti, paniikkia ei syntynyt.

Meillä oli viime vuonna 850 ensivastetehtävää. Tähän joukkoon mahtuu myös sydämenpysähdyksiä. – Kim Waenerberg

Vaikka koneisiin liittyviä vaaratilanteita ei onneksi ole sen enempää, se ei tarkoita, etteikö pelastuslaitoksella riittäisi koko ajan töitä. Niitä on pienen kaupungin pelastusaseman verran: edellä mainittujen tehtävien lisäksi palohälytyksiä, öljy- tai vaarallisten aineiden vahinkoja, hissistä pelastamisia ja niin edelleen.

Joskus autetaan myös auto-onnettomuudessa kentän lähistöllä tai tulipalossa, esimerkiksi läheisen Puuilon palopaikalle lähdettiin avuksi. Viime vuonna erilaisia keikkoja oli yhteensä noin 1 200.

Markku Salonen näyttää paloauton kalustoa, kuten istuinta, johon on valmiiksi integroitu savusukelluksessa tarvittava varustus.

Markku Salonen näyttää paloauton kalustoa, kuten istuinta, johon on valmiiksi integroitu savusukelluksessa tarvittava varustus.

Alueen tuntemus kasvavalla kentällä on olennaista

Iso osa työstä on harjoittelua, kaluston huoltoa ja tarkastamista, osaamisen päivittämistä, kuntoilua ja suunnittelua. Vaaroista, riskeistä ja reiteistä avun saamiseksi perille on oltava koko ajan ajantasaiset tiedot.

Lentoasemaa laajennetaan ja sen ympäristö on yhtä isoa työmaata. Tämä vaikuttaa kulkureitteihin. Kentällä toimivien yritysten nimet ja omistajat vaihtuvat, ja jos sattuu vaikka sairauskohtaus, on löydettävä nopeasti perille. Siinä ovat apuna lähtöportit: ne pysyvät.

Lentokentän alla kulkee valtava kaapelitunnelien verkosto palonilmaisimineen, se on tunnettava, jotta kaapelipalon osataan toimia. Savusukeltamiseen maan alla tarvitaan tuplapullot paineilmaa.

Yhteistyökumppaneiden kanssa käydään asioita läpi, jotta osataan toimia hätätilanteen sattuessa. Kumppaneita ovat esimerkiksi Keski-uudenmaan pelastuslaitos, rajavartijat, poliisi ja alueella toimivat vartijat.

Kehäradan rakentaminen ja lentokentälle tuova tunneli tarkoittivat sitä, että mahdollista onnettomuutta kiskoilla ja asemalla piti alkaa harjoitella. Terrorismi on yksi uhka, johon on pakko varautua. Silloin pitäisi osata pelastaa ihmisiä hyvin kaoottisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi tekijät ja uhrit voivat olla sekaisin.

Jonkinnäköisen kuvan pelastuslaitoksen työstä saa vilkaisemalla karttaa, jossa ovat päällekkäin Helsingin kantakaupunki ja lentoaseman alue. Kiitotiet kattavat alueen joka Helsingissä ulottuisi keskustasta Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Kaivopuistoon. Lentoaseman pinta-ala on 17 neliökilometriä.

– Tällä alueella työskentelee yli 20 000 ihmistä. Matkustajia oli viime vuonna 20,8 miljoonaa. Kun määrä tästä vielä kasvaa, voi olla, että palomiehiäkin tarvitaan lisää, Waenerberg pohtii.

Toki vakavien tilanteiden harjoittelun ja tositoimien lisäksi työpäiviin mahtuu hauskojakin hetkiä. Sellainen oli esimerkiksi panttereiden vesitervehdys, jossa sammutusautot suihkuttivat kentälle saapuneiden MM-kultajääkiekkoilijoiden koneen päälle vetisen kunniakujan.

Se kävi samalla harjoituksesta: vesitykit toimivat oikein hyvin.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradat asetettuna Helsingin kantakaupungin kartan päälle kertovat alueen mittakaavan.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradat asetettuna Helsingin kantakaupungin kartan päälle kertovat alueen mittakaavan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi