null Lentoasemapappi Hanna Similä kohtaa työssään myös lentopelkoisia matkustajia – lentopelkoa voi lievittää kehollisilla harjoituksilla

Helsinki-Vantaalla työskentelevä pappi Hanna Similä on myös TRE®-ohjaaja, mikä antaa lisää työkaluja lentopelosta kärsivien ihmisten tukemiseen. Menetelmässä tehdään kehollisia stressinpurkuharjoituksia.

Helsinki-Vantaalla työskentelevä pappi Hanna Similä on myös TRE®-ohjaaja, mikä antaa lisää työkaluja lentopelosta kärsivien ihmisten tukemiseen. Menetelmässä tehdään kehollisia stressinpurkuharjoituksia.

Hyvä elämä

Lentoasemapappi Hanna Similä kohtaa työssään myös lentopelkoisia matkustajia – lentopelkoa voi lievittää kehollisilla harjoituksilla

Esimerkiksi kylmä vesi ranteille tai hetkeen keskittyminen saattavat auttaa ihmistä, jota tuleva matka pelottaa.

Toisinaan matkustaja pyytää lentoasemapappina Helsinki-Vantaalla työskentelevää Hanna Similää siunaamaan hänet matkaan. Osa kaipaa siunausta ennen lentoa ihan muuten vain, joskus matkustajaa taas jännittää jokin asia tulevassa reissussa itsessään. Työssään Similä on kuitenkin kohdannut myös ihmisiä, joita vaivaa lentopelko. Silti he ovat lähdössä matkalle, eivät välttämättä edes lomalle, vaan reissuun työ- tai perhesyistä.

– Hetket, kun minua pyydetään siunaamaan joku matkaan, ovat valtavan liikuttavia. Täällä ei varmaan keneltäkään muulta kuin papilta pyydetä siunausta. Nämä pyynnöt ovat omaleimaisesti juuri papin työtä. Sitä kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, että minulla on myös osaamista, joka auttaa lentopelossa, Similä kertoo.

Lentoasemapappina keväästä 2023 työskennellyt Similä on myös TRE® -ohjaaja. TRE tulee sanoista trauma and tension releasing exercises ja tarkoittaa kehollista stressinpurkumenetelmää.

– Täällä lentoasemalla en käytä TRE-menetelmää, mutta käytän TRE-menetelmän johdannaisia, jotka vaikuttavat samalla tavalla, Similä sanoo.

Kun keho painaa kaasua, harjoitus painaa jarrua

Pelokas ihminen hakee usein turvaa muista ihmisistä, vaikkapa ystävällisiä kasvoja. Lentoasemalla työskentelevä pappi voi tarjota sellaiset ja toimia keskustelukumppanina ennen matkaa. Usein jo keskustelu papin kanssa rauhoittaa, mutta jos matkustaja niin haluaa, Hanna Similä osaa myös neuvoa kokeilemaan jotakin kehollista harjoitusta jännitystä helpottamaan.

Näillä harjoituksilla pyritään vaikuttamaan hermostoon ja erityisesti kehon läpi kulkevaan vagushermoon, joka vaikuttaa esimerkiksi palautumiseen ja rauhoittumiseen. Similä vertaa harjoituksia ja niiden vaikutusta kaasun ja jarrun painamiseen: kun kehomme painaa kaasua ja menee taistele tai pakene -tilaan, harjoituksen avulla voi painaa jarrua ja rauhoittaa hermostoa.

– Kun katastrofiajatukset nousevat mieleen, on tärkeää, että saadaan ihminen havahdutettua siihen hetkeen ja hengittämiseen. Erityisesti uloshengittämiseen ja sen jälkeiseen taukoon, joka aktivoi vagushermoa, Similä kertoo.

Harjoitukset ovat oikeastaan myötäsyntyisiä: jo pieniä lapsia silitetään selästä, kun he itkevät tai ovat rauhattomia.

Vagushermolle voi antaa tilaa avaamalla rintakehää, nojaamalla taaksepäin ja hengittämällä syvään. Myös kylmä vesi ranteille tai kasvoille rauhoittaa, samoin kevyt kosketus olkavarteen. Joillakin toimii niin sanottu self stimulation eli stimmaaminen, jonkin asian toistuva tekeminen, kuten ranteen ympärille pujotetun hiuslenkin näpertely.

– Harjoitukset ovat oikeastaan myötäsyntyisiä: jo pieniä lapsia silitetään selästä, kun he itkevät tai ovat rauhattomia, Similä sanoo.

Myös harjoitteet, jossa maadoitutaan ja keskitytään juuri tähän hetkeen, toimivat. Voi vaikka keskittyä painamaan jalat lattiaan tai nimeämään kehon aistimuksia ja asioita, joita näkee tai kuulee.

Kosketus on yksi tapa rauhoittaa toista ihmistä, mutta siinä on tärkeä huomioida kulttuurierot. Kevyt kosketus olkavarteen sopii monille.

Kosketus on yksi tapa rauhoittaa toista ihmistä, mutta siinä on tärkeä huomioida kulttuurierot. Kevyt kosketus olkavarteen sopii monille.

Matkalle lähtö on virittynyt tilanne

Lentopelossa voi olla kyse monimutkaisesta asioitten vyyhdistä. Jotkut pelkäävät suljettuja tiloja, jotkut korkeita paikkoja, jotkut sitä, että asiat eivät ole omassa hallinnassa. Usein lentopelkoon liittyy myös häpeää.

– Sen kanssa yritetään pinnistellä, selviytyä ja jäädä yksin, Hanna Similä sanoo.

Jo matkalle lähtö itsessään on usein virittynyt tilanne, vaikka tunteet ja odotukset olisivat positiivisetkin. Lentomatkaan voi liittyä aikainen herätys, pelko siitä, ehtiikö lennolle tai jännitystä siitä, että on menossa vieraaseen ympäristöön.

Entä mitä Similä ajattelee siitä, onko lentopelko oikeastaan kuolemanpelkoa?

– Eivätkö kaikki pelot lopulta ole? Similä kysyy.

– On silti paljon tilanteita, joissa emme ajattele kuolemaa. Voimme lähteä liikenteeseen autolla, emmekä silloin mieti, että liikenteessä voi kuolla. Pelot liitetään vahvemmin tiettyihin asioihin, kuten lentämiseen, hän sanoo.

Taaksepäin nojaaminen ja rintakehän avaaminen antavat vagushermolle lisää tilaa. Tämä vaikuttaa ihmisen rauhoittumiseen ja palautumiseen. 

Taaksepäin nojaaminen ja rintakehän avaaminen antavat vagushermolle lisää tilaa. Tämä vaikuttaa ihmisen rauhoittumiseen ja palautumiseen. 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.