Helsinki-Vantaalla työskentelevä pappi Hanna Similä on myös TRE®-ohjaaja, mikä antaa lisää työkaluja lentopelosta kärsivien ihmisten tukemiseen. Menetelmässä tehdään kehollisia stressinpurkuharjoituksia.
Lentoasemapappi Hanna Similä kohtaa työssään myös lentopelkoisia matkustajia – lentopelkoa voi lievittää kehollisilla harjoituksilla
Esimerkiksi kylmä vesi ranteille tai hetkeen keskittyminen saattavat auttaa ihmistä, jota tuleva matka pelottaa.
Toisinaan matkustaja pyytää lentoasemapappina Helsinki-Vantaalla työskentelevää Hanna Similää siunaamaan hänet matkaan. Osa kaipaa siunausta ennen lentoa ihan muuten vain, joskus matkustajaa taas jännittää jokin asia tulevassa reissussa itsessään. Työssään Similä on kuitenkin kohdannut myös ihmisiä, joita vaivaa lentopelko. Silti he ovat lähdössä matkalle, eivät välttämättä edes lomalle, vaan reissuun työ- tai perhesyistä.
– Hetket, kun minua pyydetään siunaamaan joku matkaan, ovat valtavan liikuttavia. Täällä ei varmaan keneltäkään muulta kuin papilta pyydetä siunausta. Nämä pyynnöt ovat omaleimaisesti juuri papin työtä. Sitä kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, että minulla on myös osaamista, joka auttaa lentopelossa, Similä kertoo.
Lentoasemapappina keväästä 2023 työskennellyt Similä on myös TRE® -ohjaaja. TRE tulee sanoista trauma and tension releasing exercises ja tarkoittaa kehollista stressinpurkumenetelmää.
– Täällä lentoasemalla en käytä TRE-menetelmää, mutta käytän TRE-menetelmän johdannaisia, jotka vaikuttavat samalla tavalla, Similä sanoo.
Kun keho painaa kaasua, harjoitus painaa jarrua
Pelokas ihminen hakee usein turvaa muista ihmisistä, vaikkapa ystävällisiä kasvoja. Lentoasemalla työskentelevä pappi voi tarjota sellaiset ja toimia keskustelukumppanina ennen matkaa. Usein jo keskustelu papin kanssa rauhoittaa, mutta jos matkustaja niin haluaa, Hanna Similä osaa myös neuvoa kokeilemaan jotakin kehollista harjoitusta jännitystä helpottamaan.
Näillä harjoituksilla pyritään vaikuttamaan hermostoon ja erityisesti kehon läpi kulkevaan vagushermoon, joka vaikuttaa esimerkiksi palautumiseen ja rauhoittumiseen. Similä vertaa harjoituksia ja niiden vaikutusta kaasun ja jarrun painamiseen: kun kehomme painaa kaasua ja menee taistele tai pakene -tilaan, harjoituksen avulla voi painaa jarrua ja rauhoittaa hermostoa.
– Kun katastrofiajatukset nousevat mieleen, on tärkeää, että saadaan ihminen havahdutettua siihen hetkeen ja hengittämiseen. Erityisesti uloshengittämiseen ja sen jälkeiseen taukoon, joka aktivoi vagushermoa, Similä kertoo.
Harjoitukset ovat oikeastaan myötäsyntyisiä: jo pieniä lapsia silitetään selästä, kun he itkevät tai ovat rauhattomia.
Vagushermolle voi antaa tilaa avaamalla rintakehää, nojaamalla taaksepäin ja hengittämällä syvään. Myös kylmä vesi ranteille tai kasvoille rauhoittaa, samoin kevyt kosketus olkavarteen. Joillakin toimii niin sanottu self stimulation eli stimmaaminen, jonkin asian toistuva tekeminen, kuten ranteen ympärille pujotetun hiuslenkin näpertely.
– Harjoitukset ovat oikeastaan myötäsyntyisiä: jo pieniä lapsia silitetään selästä, kun he itkevät tai ovat rauhattomia, Similä sanoo.
Myös harjoitteet, jossa maadoitutaan ja keskitytään juuri tähän hetkeen, toimivat. Voi vaikka keskittyä painamaan jalat lattiaan tai nimeämään kehon aistimuksia ja asioita, joita näkee tai kuulee.
Kosketus on yksi tapa rauhoittaa toista ihmistä, mutta siinä on tärkeä huomioida kulttuurierot. Kevyt kosketus olkavarteen sopii monille.
Matkalle lähtö on virittynyt tilanne
Lentopelossa voi olla kyse monimutkaisesta asioitten vyyhdistä. Jotkut pelkäävät suljettuja tiloja, jotkut korkeita paikkoja, jotkut sitä, että asiat eivät ole omassa hallinnassa. Usein lentopelkoon liittyy myös häpeää.
– Sen kanssa yritetään pinnistellä, selviytyä ja jäädä yksin, Hanna Similä sanoo.
Jo matkalle lähtö itsessään on usein virittynyt tilanne, vaikka tunteet ja odotukset olisivat positiivisetkin. Lentomatkaan voi liittyä aikainen herätys, pelko siitä, ehtiikö lennolle tai jännitystä siitä, että on menossa vieraaseen ympäristöön.
Entä mitä Similä ajattelee siitä, onko lentopelko oikeastaan kuolemanpelkoa?
– Eivätkö kaikki pelot lopulta ole? Similä kysyy.
– On silti paljon tilanteita, joissa emme ajattele kuolemaa. Voimme lähteä liikenteeseen autolla, emmekä silloin mieti, että liikenteessä voi kuolla. Pelot liitetään vahvemmin tiettyihin asioihin, kuten lentämiseen, hän sanoo.
Taaksepäin nojaaminen ja rintakehän avaaminen antavat vagushermolle lisää tilaa. Tämä vaikuttaa ihmisen rauhoittumiseen ja palautumiseen.
Tapahtuma lentopelosta kärsiville
Lentoasemapappi ja Finavia järjestävät yhdessä Lentopelko hallintaan -tilaisuuden Helsinki–Vantaan lentoasemalla tiistaina 1. huhtikuuta kello 14–17.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuuden tavoitteena on lievittää lentopelkoa antamalla tietoa lentopelosta ja lentämisestä sekä kertoa käytännön keinoista lentopelon ja stressioireiden lievittämiseen. Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta aiheesta kiinnostunutta. Ilmoittautuminen tapahtuu netissä ja päättyy 21. maaliskuuta. Osallistujien on oltava täysi-ikäisiä.
Finavian ja Vantaan Seurakuntien tilaisuudessa pääset info-osuuden lisäksi tutustumaan lentoaseman toimintoihin ja terminaalikierrokselle yhdessä asiakaskokemusammattilaisten, lentoasemapapin ja psykologin kanssa.
Ohjelma
Lentopelko (luento) – psykologi ja lentopelkovalmentaja Paula Kinnunen
Lentäminen (luento) – lentäjä Riika Kaipainen
Helpot keholliset menetelmät lentopelon hallinnassa – lentoasemapappi, työnohjaaja ja TRE® -ohjaaja Hanna Similä
Lentoasemakierros Finavian, lentoasemapapin sekä psykologin johdolla kahdessa ryhmässä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi törmätä pappi Hanna Similään, joka ei ole lentoon lähdössä: ”Minun puoleeni voi kääntyä minkä asian kanssa tahansa”
HengellisyysHanna Similä aloitti lentoasemapappina maaliskuussa. Suomessa kirkon lentokenttätyöstä on puhuttu 1970-luvulta lähtien.
