Aino Arponen ja Filip Godlewski ovat kumpikin olleet mukana seurakunnan toiminnassa, muun muassa isosina. Godlewski on nykyään myös kirkon luottamushenkilö Rekolan seurakuntaneuvostossa ja Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Hengellisyys voi tuoda nuorelle turvaa ja kavereita – ”Isoskoulutuksessa sosiaaliset piirini moninkertaistuivat”
Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan hengellisyyden ja nuorten hyvinvoinnin välillä on yhteys. Vantaalaiset Aino Arponen ja Filip Godlewski uskovat, että tälle on monta selitystä.
Turvaa ja rauhaa. Yhteisö, johon kuulua ja kavereita. Luottamusta ja jotakin johon tukeutua myös vaikeissa tilanteissa. Ainakin kaikkea tätä uskonto ja hengellisyys voivat antaa, ajattelevat vantaalaiset Filip Godlewski, 21, ja Aino Arponen, 17.
Toukokuussa julkaistu Nuorisobarometri 2023 keskittyi erityisesti 15–29-vuotiaiden katsomuksiin ja hengellisyyteen. Yksi sen esiin nostamista tuloksista oli, että uskonnolliset nuoret ja nuoret aikuiset voivat paremmin kuin ei-uskonnolliset.
Selityksiksi uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin yhteyteen on tarjottu muun muassa merkityksellisyyden kokemusta, yhteisöllisyyttä ja sitä, että uskonnolliset nuoret käyttävät vähemmän päihteitä ja voivat fyysisesti paremmin kuin nuoret keskimäärin.
Uskonnollisuuden vaikutus hyvinvointiin näkyy erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä, ei pelkästään evankelis-luterilaisen kirkon piirissä.
Laaja kaveripiiri auttaa muistamaan, millaista elämä on oikeasti
Aino Arposen toinen vuosi päättyi juuri Vaskivuoren lukiossa. Kesäloma alkoi Tikkurilan seurakunnan päiväriparilla, jolla Arponen oli ”isoisonen” eli kolmannen kesän isonen. Hän kokee, että hänen hyvinvointiaan tukevat ainakin kaverit. Niitä on tullut lisää seurakunnan kautta.
– Tai en tiedä, onko se vain sen ansiota, mutta tuntuu, että kun lähdin ysiluokalla isoskoulutukseen, sosiaaliset piirini moninkertaistuivat. Olen saanut kavereita ympäri Vantaata, Arponen sanoo.
Naisten pitäisi olla tietynlaisia. Some voi luoda paineita, samoin perhe. Koulussakin roolit ovat syvällä.
Laajat sosiaaliset ympyrät taas auttavat siinä, että nuorten hyvinvointiin myös kielteisesti vaikuttava some ei dominoi liikaa tapaa katsoa maailmaa.
Arponen kokee, että somessa voi esimerkiksi helposti nähdä paljon vain tietynlaista kauneutta, mutta jos on tekemisissä ihmisten kanssa ihan kasvotusten, tietää, millainen maailma on oikeasti. Myös seurakunnan toiminta on ollut hänelle merkityksellistä.
– Kaikki on ollut tosi hauskaa, jotenkin vähän erilaista.
– Ja rakastan olla isonen! Tuntuu, että siinä jotenkin syttyy eri tavoin.
Aino Arposen kaveripiiri on kasvanut seurakunnan toiminnan myötä.
Toiminta asioiden eteen tukee mielen hyvinvointia
Filip Godlewskilla on tuntumaa kirkon ja nuorten asioihin laajemminkin. Hän ehti olla kuusi vuotta Vantaan nuorisovaltuustossa ja jatkaa nyt vaikuttamista Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän puheenjohtajana, Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa ja Rekolan seurakuntaneuvostossa. Seurakunta on ollut hänellekin tärkeä, hyvinvointia tukeva yhteisö.
– Seurakunnan toiminnassa tutustuin ihmisiin myös muista kouluista ja sain uusia kavereita. Kyllä se oli tosi merkittävä juttu monelle meistä.
Hänen hyvinvointiaan ovat tukeneet kavereiden lisäksi perhe ja se, että hän pyrkii tekemään parhaansa ja toisaalta olemaan armollinen itseään kohtaan.
– Se auttaa, että tekee koko ajan jotakin. Jos minua vaikka stressaa jokin yhteiskunnallinen asia, pyrin toimimaan, että se muuttuisi.
Filip Godlewski uskoo, että suuret kriisit kuten Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja koronavuodet saavat nuoret kaipaamaan turvallisuuden tunnetta lisääviä asioita.
Nuoret tahtoisivat puhua hengellisyydestä
Viime aikoina on nähty uutisia siitä, että nuorten miesten ja naisten arvot etääntyvät toisistaan ja että poikien uskonnollisuus on kasvanut, tyttöjen vähentynyt. Kouluterveyskyselyiden mukaan tyttöjen hyvinvointi on laskenut, ja poikien pysynyt ennallaan.
Aino Arponen on huomannut, että osa tytöistä ei voi hyvin.
– Naisten pitäisi olla tietynlaisia. Some voi luoda paineita, samoin perhe. Koulussakin roolit ovat syvällä. Huomaan sellaista "pojat on poikia" -asennetta, Arponen sanoo.
Nuorisobarometrissa tutkittiin myös uskonnollisuuden ja arvojen yhteyttä. Sen perusteella uskonnolliset nuoret miehet ovat todennäköisimmin arvokonservatiiveja ja uskonnolliset naiset yhtä usein arvoliberaaleja kuin arvokonservatiiveja.
Ehkä kovemmista arvoista ja keinoista tulee sellainen olo, että ne lisäävät turvallisuutta, vaikka näin ei välttämättä olisikaan.
Filip Godlewski on pannut merkille, että perinteisemmät arvot ja uskonnollisuus ovat nousussa poikien ja nuorten miesten keskuudessa.
– Tämä näkyy esimerkiksi sosiaalisen median sisällöissä ja siinä, millaisia asioita siellä ihannoidaan.
Aino Arposen mukaan poikien ja nuorten miesten konservatiivisuus ja kiinnostus perinteisiin arvoihin näkyy vaikka siinä, että he äänestävät ”läpällä persuja”, ovat kiinnostuneita metsästyksestä ja kalastuksesta ja saattavat vähätellä sukupuolivähemmistöjä.
Filip Godlewski uskoo, että suuret kriisit, kuten ilmastonmuutos ja Ukrainan sota, heijastuvat nuorten arvoihin ja hyvinvointiin. Koronavuosien eristäytyneisyyden jäljet näkyvät.
– Tämä kaikki on synnyttänyt turvattomuuden tunnetta. Ehkä kovemmista arvoista ja keinoista tulee sellainen olo, että ne lisäävät turvallisuutta, vaikka näin ei välttämättä olisikaan.
Tietynlainen polarisaatio yhteiskunnassa heijastuu myös nuoriin. Se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka helppo tai vaikea uskontoon ja hengellisyyteen liittyvistä teemoista on puhua.
– Kuten Nuorisobarometrissä sanottiin, nuoret kuitenkin haluaisivat, että hengellisyydestä puhuttaisiin enemmän. Eikä vain koulussa ja omassa kuplassa, vaan erilaisista taustoista tulevien kanssa, Godlewski sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kuulunko minä tuohon jengiin?” – Moni nuori hakee nyt omaa identiteettiään kristinuskosta, ja piispa Teemu Laajasalolla saattaa olla siihen selitys
HengellisyysKun Teemu Laajasalo oli teini-ikäinen, kristityksi tunnustautuminen olisi herättänyt oudoksuntaa. Nykyisin paljon pienempi osa nuorista kuuluu kirkkoon, mutta eri uskontoihin suhtaudutaan suvaitsevasti ja kiinnostuksella.
