Herättäjäjuhlien aattoseurat keräsivät jo runsaasti väkeä. Juhlien yhteenlaskettu kävijämäärä oli kaksi kertaa suurempi kuin viime vuonna. Kuva: Minna Sorvala
Herättäjäjuhlilla puhui muun muassa Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari – puheiden teemat iskivät suoraan tähän aikaan, sotaan ja ristiriitoihin
Suurten hengellisten kesäjuhlien kävijämäärät nousivat koronaa edeltäneelle tasolla, jopa ylikin. Yhteensä kävijöitä oli 127 000. Moni kaipaa toivoa synkkien uutisten keskelle.
Körttikansa kokoontui viime viikonloppuna herättäjäjuhlille Seinäjoelle. Juhlien kävijämäärä kipusi korona-aikaa edeltäneisiin lukemiin eli yhteenlaskettuja kävijöitä oli 22 000.
Juhlien seurapuhujissa oli mielenkiintoisia nimiä, kuten Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Mikko Hautala. He nostivat rohkeasti esille ajankohtaisia aiheita: Ukrainan sodan ja yhteiskunnan polarisoitumisen.
”Venäjän hyökkäyssota ja piittaamaton, massiivinen väkivalta Ukrainassa ovat lähellä meitä. Tunnemme sodan hyisen hengityksen. Politiikallaan Venäjä tarjoaa omalle kansakunnalleen umpikujaa, kaikille tasaisesti valhetta ja ukrainalaisille kuolemaa. Tämän kauemmas eurooppalaisista, saati kristillisistä arvoista ei Venäjä juuri voi päästä. Mikä ei tarkoita, etteikö se sitäkin voisi vielä yrittää”, Hautala sanoi.
Hänen mukaansa myös ilmastonmuutos ja luontokato muokkaavat maailmaa yhä tuntuvammin. Elämäntapaa on muutettava kestäväksi, jos elämän halutaan säilyvän.
Siinä, missä ulkoinen paine yhdistää, sisäinen paine hajottaa.
”Siinä, missä ulkoinen paine yhdistää, sisäinen paine hajottaa. Tämän vuoksi sisäinen ristiriita on seurauksiltaan vakavampi. Työskentelen itse maassa, jossa sisäiset jakolinjat ovat muodostuneet syviksi, kipeiksi ja pitkäaikaisiksi. Taloudelliselta ja sotilaalliselta mahdiltaan maailman voimakkainkin suurvalta tuntuu neuvottomalta sen suhteen, miten tämän haavan saisi hoidetuksi ja parannetuksi”, Hautala sanoi.
Hänen mukaansa suomalaisten on kiinnitettävä huolta siihen, että kasvavissa paineissa jakolinjat eivät repeä ammottaviksi kuiluiksi ja vuosikymmeniä kestäviksi henkisiksi sodiksi, joissa ei armoa anneta. ”Tämän välttäminen vaatii meiltä kaikilta kypsyyttä, suhteellisuuden tajua, malttia ja lähimmäisen kunnioittamista.”
Hautala peräänkuulutti kansallista yhteistuntoa eli jaettua keskinäistä näkemystä siitä, mikä lopulta on tärkeintä. Se kestää muutoksen, kritiikin ja erimielisyydet.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari puhui päätösseuroissa. Hän muistutti, että sosiaalisen median algoritmien luonteeseen kuuluu kärjistää, mikä vaikuttaa vastakkainasettelun syvenemiseen. Kuva: Jukka Kontkanen
Verkossa niin paha kuin hyväkin liikkuu ilman suodattimia
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi käsittelevänsä työssään päivittäin vakavia, suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvia uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Hän ei ole menettänyt toivoaan. Suomalainen yhteiskunta on kestävä, Suomi on ollut yli sadan vuoden ajan yksi maailman parhaiten toimivista demokratioista.
”Viimeisen 10–15 vuoden aikana sosiaalinen media on muuttanut maailman ja ilmiöiden seuraamisen. Se on luonut valtavasti uusia yhteyksiä ihmisten kesken. Mutta samalla ovat levinneet erilaiset radikaalit ideologiat ääri-islamista väkivaltaiseen äärioikeistolaisuuteen ja erilaisiin salaliittoteorioihin. Tämä kehitys koettelee ja tulee koettelemaan suomalaista yhteiskuntaa. Verkon kautta niin paha kuin hyvä liikkuu ilman suodattimia”, Pelttari sanoi.
Pelttarin mielestä uhkakuvien edessä ei pidä lamaantua. Rauha Ukrainassa, ympäristöongelmien ratkaisu ja teknologian hallinta ovat ihmisen käsissä. Herättäjä-Yhdistyksen edesmenneen toiminnanjohtajan ja Kotimaa-lehden päätoimittajan Jaakko Eleniuksen sanoin ihminen ei saanut muokattavakseen valmista maailmaa vaan raakaa materiaalia. Ihmisyys ja toisen kunnioittaminen ovat Pelttarin mukaan hyvä pohja päätöksenteolle tämän maailman raa’an materiaalin käsittelyssä.
Oulun diakonissalaitoksen diakonia- ja yhteyspäällikkö Outi Uusimäki nosti saarnassaan esiin sen, että Jeesus ei kavahtanut erilaisuutta. ”Saatamme sanoa, että erilaisuus on rikkautta, mutta todellisuudessa kierrämme sen kaukaa. Olisiko niin, että Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa rohkeutta asettua vuorovaikutukseen, vaikka ei ymmärrä. Altistua kohtaamiselle, vaikka ei tunne samankaltaisuutta”, hän sanoi.
Lauantain päiväseurat keräsivät juhlakentälle noin 8000 seuravierasta. Kuva: Jukka Kontkanen
Kristinuskossa on kyse muusta kuin moraalisesta puhtaudesta
Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen käsitteli juhlien raamattutunnissa moraalia, joka on kipupiste modernin ihmisen suhteessa Raamattuun. Yksi tapa vastata tähän kipupisteeseen on valita yksi moraalikoodisto, elämäntapa ja panna Raamattu erilaisilla tulkinnallisilla metodeilla edustamaan vain sitä. Vaatia, että minun elämäntapaani pitää noudattaa ja perustella se Raamatulla.
”Voimme kukin intressiryhmä valita omamme, julistaa, että tämä on Raamatun mukainen elämä ja sitten riidellä keskenään verissä päin tulkintojen oikeellisuudesta. Tätä taitaa jo tapahtua. Mutta onko muuta tietä? Voisiko Raamattu olla uskon, toivon ja rakkauden lähde useille eri ihmisryhmille, jotka jakavat erilaisia arvoja ja maailmankuvallisia käsityksiä?”
Körttipukuja näkee edelleen herättäjäjuhlilla jonkin verran. Körttipukuisilla juhlavierailla on myös lauantaina oma kokoontumishetki. Kuva: Jarmo Lusa
Hiltusen mukaan kirkossa on alituinen kiusaus tuoda Raamatusta esiin pohdintoja siitä, miten täällä tulisi elää. Tätä myös media usein kysyy kirkon edustajilta. Tässä voi käydä niin, että kristinusko näyttäytyy toisia moralisoivalta ylimielisten porukalta. Vaikka Raamatusta löytyy kelpo perusteet esimerkiksi rasismin torjumiseen, siihen pitäisi yhteiskunnassa päätyä jo pelkästään Jumalan luoman järjen ja omatunnon avulla.
Jumalan vastaus moraalittomuuteen on jotakin paljon enemmän kuin elämäntavallisten ohjeiden luettelo.
Hiltunen korosti, että syvällisimmät, eniten toivoa antavat Raamatun tekstit ovat jotakin muuta kuin elämäntavallisten ohjeiden luetteloa. Raamattu on parhaimmillaan, kun se luo uutta elämää, uskoa, toivoa ja rakkautta tämän maailman tuhovoimien keskelle.
”Uskonnossa pitää olla kyse jostakin muusta kuin moraalisesta puhtaudesta, koska maailma ei ole moraalisesti puhdas. Jumalan vastaus moraalittomuuteen on jotakin paljon enemmän kuin elämäntavallisten ohjeiden luettelo. Hän itse astuu kärsimään ja kantamaan moraalittoman maailman tuskat ja vaivat”, Hiltunen sanoi.
Päätösseurat päättyivät perinteiseen tapaan polvirukoukseen ja Herran siunaukseen. Kuva: Jukka Kontkanen
Moni kaipaa toivon sanomaa
Kalle Hiltunen kertoo Kirkko ja kaupungille, että Herättäjäjuhlilla oli nyt tuplasti enemmän kävijöitä kuin viimevuotisilla Joensuun juhlilla. Lauantain päiväseuroissa oli enimmillään yhtä aikaa 8 000 henkeä. Konsertit olivat tupaten täynnä, samoin sateenkaariseurat.
Myös kesän muut hengelliset suurjuhlat ovat keränneet ennätysmäärän kävijöitä: vanhoillislestadiolaisten Suviseuroilla oli 85 000 kävijää, Kansanlähetyspäivillä yli 12 000 ja evankelisen herätysliikkeen Evankeliumijuhlilla 8 000 kävijää. Toisaalta myös festarit jo monet muutkin kesäjuhlat ovat keränneet runsaasti kansaa.
Onko kyseessä ihmisen kaipuu toisten luo ja elämään?
– Luulen kyllä, että siitä on kyse. Ihmiset ovat iloisia ja onnellisia, kun pääsevät tapaamaan toisiaan ja tuttuihin tapahtumiin.
Kertooko ihmisten paluu herätysliikkeiden juhlille myös hengellisestä kaipuusta?
– Saattaa se kertoa siitäkin. Herättäjäjuhlien tunnus oli ”anna toivo huomiseen”. Nyt kun on ollut koronapandemia ja sota Euroopassa, niin varmaan moni kaipaa toivon sanomaa. Niin se on usein historiassa ollut. Maailmassa on paljon sellaista, joka saa olon tuntumaan toivottomalta. Herättäjäjuhlien puheissa muistutettiin, että Jumalan antama toivo voi murtautua sinnekin, missä emme näe toivon merkkejä.
Juttua korjattu 19.7. klo 9.05. Kalle Hiltusen titteli on Herättäjä-Yhdistyksen, ei Herättäjäjuhlien toiminnanjohtaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vielä ei ole aika perustaa omaa kirkkoa, mutta herätysliikkeiden ja kirkon suhteessa eletään nyt murrosvaihetta, ajattelee Kansanlähetyksen Daniel Nummela
AjankohtaistaLähetysjohtaja Daniel Nummelan mielestä erimielisyyksien ytimessä on kyse Raamatun asemasta ja tulkinnasta.
