Hiljaisuutta voi löytää vaikka kerrostalon sisäpihalta
Helsingissä löytyy tilaa ja rauhaa esimerkiksi Vallilassa sijaitsevan Apinalinnan korttelin sisäpihalta, jota kutsutaan Pohjoismaiden suurimmaksi sisäpihaksi.

Helsingissä löytyy tilaa ja rauhaa esimerkiksi Vallilassa sijaitsevan Apinalinnan korttelin sisäpihalta, jota kutsutaan Pohjoismaiden suurimmaksi sisäpihaksi.

Hiljaisuutta voi löytää vaikka kerrostalon sisäpihalta

Hiljaisuus voi olla myös luovuuden lähtökohta, muistuttaa Hyvä hiljaisuus -kirjan kirjoittanut Outi Ampuja.

Kun filosofian tohtori Outi Ampuja teki väitöskirjaa ympäristömelusta, hän törmäsi siihen, että monet kaupunkilaiset vaativat meluisan ympäristön vastapainoksi hiljaisempia paikkoja. Ampujaa alkoi kiinnostaa, miten he määrittelevät hiljaisuuden ja mihin he sitä tarvitsevat.

Aihe muhi Ampujan mielessä monta vuotta, kunnes hän ideoi Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun. Kilpailun järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Vastauksia tuli 320. Vastaajista suurin osa oli yli 50-vuotiaita, enimmäkseen naisia, mutta mukana oli myös nuoria ja maahanmuuttajia.

Ampuja teki vastausten pohjalta tutkimuksen, jonka tulokset ovat luettavissa tänä keväänä ilmestyneestä kirjasta Hyvä hiljaisuus (Atena).

– Hiljaisuudesta voi olla sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta enemmistö vastaajista koki sen positiivisena voimavarana. Ihmiset kertoivat, miten he ovat elämän eri vaiheissa hyödyntäneet hiljaisuutta. Yksi vastaajista kuvaili kauniisti, että hiljaisuus auttaa kantamaan ihmisenä olemisen taakkaa.

Elvyttävä ympäristö rauhoittaa

Tutkimuksessa käsitellään hiljaisuuden kokemuksia eri näkökulmista. Outi Ampujan mukaan hiljaisuuteen liittyy paitsi mahdollisuuksia myös uhkia.

Hiljaisuutta haetaan erityisesti luonnosta.

– Puhutaan elvyttävästä ja mieltä rauhoittavasta ympäristöstä, jollainen voi olla esimerkiksi metsä, meren ranta tai puisto. Jo 5–7 minuutin oleskelu luonnon rauhassa voi laskea sykettä ja vähentää stressiä, Ampuja kertoo.

– Hiljaisuuden uhkiin puolestaan kuuluu melu. Kaupungin ääniympäristöhän on varsin meluisa, ja monella alueella ylittyy 55 desibelin vuorokautinen keskiäänitaso, joka on määritelty jatkuvalle melulle altistumisen riskirajaksi. Toisaalta kaupungissa on kuultavissa jatkuvasti kulttuurisia ääniä, kuten lasten ja kauempana kuuluvan liikenteen ääniä, jotka eivät juurikaan häiritse.

Kaupungista voi silti löytää riittävästi hiljaisuutta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirkot, kirjastot, taidemuseot, talojen sisäpihat, puistot ja merenrannat.

Myös lasten on hyvä hiljentyä

Hiljaisuuden mahdollisuuksiin liittyy sisäinen hiljaisuus, jolloin on tilaa ajatella rauhassa.

– Tätä pidetään myös hyvänä luovuuden lähtökohtana. On helpompi päästä niin sanottuun flow-tilaan ja keskittyä vain yhteen asiaan, kun mikään ulkoinen ärsyke ei vaadi huomiota. Ihminen voi olla työssään huomattavasti tehokkaampi, kun kiireelle ja maailman vaatimuksille on välillä vastapainoa, Outi Ampuja sanoo.

Kun elää jatkuvan ärsykevirran keskellä ilman taukoja, aivot väsyvät ja kyky syventyä asioihin voi heiketä.

Nuorempi sukupolvi on tottunut hälyisään, viihde-elektroniikan täyttämään kulttuuriin. Ampujan mielestä älypuhelin ja tietokone tuovat elämään paljon hyvää, mutta niiden käyttöön tarvitaan kohtuutta. Myös lasten ja nuorten on tarpeen välillä rauhoittua ja hiljentyä.

– Kun elää jatkuvan ärsykevirran keskellä ilman taukoja, aivot väsyvät ja kyky syventyä asioihin voi heiketä. Tutkimusten mukaan jatkuva altistuminen riskirajat ylittävälle liikennemelulle saattaa aiheuttaa muun muassa unen laadun heikkenemistä, verenpaineen nousemista, kuulon huononemista, muistiongelmia, oppimisen viivästymistä ja jopa altistumista diabetekselle.

Joskus hiljaisuus voi myös ahdistaa. Ahdistavaa hiljaisuutta voi ilmetä esimerkiksi läheisen kuoleman jälkeisessä yksinäisyydessä, syrjimisenä sosiaalisissa tilanteissa tai kuulon heikkenemisestä aiheutuvana epätoivottuna hiljaisuutena.

Kaupunkisuunnittelun haasteet

Hiljaisuuden perinne on Outi Ampujan mukaan saanut osin alkunsa kirkon ja luostarien piiristä. Niissä vaalitaan hiljaisuutta nykyäänkin.

– Uskonnonfilosofit ovat iät ajat korostaneet hiljaisuuden merkitystä ja matkustaneet erämaahan mietiskelemään.

Toisinaan hiljaisuuteen on voinut liittyä vallankäyttöä, kuten tietyn ihmisryhmän vaientamista. Hiljaisuuden korostamisessa on ollut kyse myös erottautumisesta, esimerkiksi hillitysti käyttäytyvä yläluokka halusi erottautua meluisasta rahvaasta.

Yhteiskunnan suurena käännekohtana Ampuja pitää teollista vallankumousta, sillä teknologian kehittyminen toi mukanaan selvästi hälyisämmän ympäristön. Siihen liittyy kaupungistuminen ja liikenteen lisääntyminen.

– Hyvällä kaupunki- ja liikennesuunnittelulla voi vaikuttaa paljon kaupungin ääniympäristöön. Esimerkiksi liikenteen painottuminen kävelyyn, pyöräilyyn, sähköautoiluun ja joukkoliikenteeseen alentaisi selvästi kaupungin desibelimäärää, Ampuja sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi