Aivotutkija Minna Huotilainen: Seisoessasi opit paremmin
– Voiko mikään olla kiinnostavampaa kuin se, miten ihminen oppii, tuntee, tekee päätöksiä tai ajattelee, aivotutkija Minna Huotilainen toteaa.

– Voiko mikään olla kiinnostavampaa kuin se, miten ihminen oppii, tuntee, tekee päätöksiä tai ajattelee, aivotutkija Minna Huotilainen toteaa.

Aivotutkija Minna Huotilainen: Seisoessasi opit paremmin

Oppiminen on helpompaa, kun keho on aktiivinen. Toisaalta aivot työskentelevät ahkerasti silloinkin kun nukumme.

Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen ei ole koskaan koskettanut ihmisen aivoja, mutta hän on kyllä nähnyt ne. Huotilainen työskentelee aivotutkijana Uppsalan ja Helsingin yliopistoissa.

– Käytännössä työni on kokeellista tutkimusta. Käyttämäni laitteet liittyvät aivosähkökäyrän mittaamiseen. Tutkimuksissa aivoille annetaan erilaisia tehtäviä, ja sitten katsotaan, miten ne aktivoituvat. Voimme tehdä mittauksia erilaisissa paikoissa, esimerkiksi koululuokassa tai työpaikalla.

Huotilainen on aloittanut aivotutkimuksen 1990-luvulla.

– Se oli silloin teoreettista ja hankalaa. Laboratorioissa oli monimutkaisia laitteita, jotka eivät aina toimineet. Vuosien varrella tutkimus on muuttunut paljon. On hienoa olla mukana nyt tässä vaiheessa aivotutkimusta todistamassa, miten pitkälle on päästy. Voiko mikään olla kiinnostavampaa kuin se, miten ihminen oppii, tuntee, tekee päätöksiä tai ajattelee!

Viime aikojen aivotutkimuksessa on selvitetty, miten hyödynnämme kehoa muistamisessa. Eikä pelkästään siinä, vaan muissakin tiedollisissa tehtävissä: päätöksen teossa, asioiden ratkaisemisessa ja oman tarkkaavaisuuden suuntaamisessa. On huomattu muun muassa, että uuden asian oppii helpommin seisten kuin istuen.

– Oppiminen onnistuu helpommin, kun olemme kehollisesti aktiivisia. Kiva aivotutkimuksen sovellus on, että koulumaailmassa ei oppilaita pannakaan istumaan paikoilleen, vaan heidät laitetaan puuhaamaan ja tekemään ja oppimaan siinä samalla.

Hiirten aivot kehittyvät musiikin soidessa

Hiirikokeissa on todettu, että pitkäkestoinen musiikin kuunteleminen on aivoille hyödyllistä. Aivot kehittyvät, jos hiiret saavat olla tilassa, jossa musiikki soi.

– Hiirten kuuloalueet kehittyvät. Lisäksi musiikin kuuntelu on hyödyllistä niiden muistijärjestelmälle. Ja jos ajatellaan ihmisvauvaa, niin kyllä hänenkin aivonsa varmasti hyötyvät musiikista samalla tavalla kuin hiirenpoikasen aivot, Huotilainen toteaa.

Aivojen pitää öisin siirtää kaikki päivän aikana tullut uusi tieto pitkäkestoisen muistin puolelle. Se on kova työ.

Vielä ei tiedetä, kehittääkö kaikenlaisen musiikin kuuntelu aivoja. Huotilainen kertoo, että hiiret ovat saaneet kuultavakseen erilaisia klassisen ja pop-musiikin näytteitä, ja ne ovat toimineet.

– Leikki-ikäisistä aikuisiin ihmisten aivot hyötyvät musiikin kuuntelusta silloin, jos ihmiset pitävät kuulemastaan musiikista.

Pitäisikö siis aivojen parhaaksi panna taukoamaton musiikki soimaan? Ei sittenkään. Huotilainen sanoo, että musiikin paras pari on hiljaisuus.

– Jatkuvalla syötöllä kuuluva ääni on aivoille kuormittavaa. Meluisassa ympäristössä työskentelevä tietää hyvin, että tarvitaan hiljaisuutta. Hiljaisuus on tärkeä asia palautumisessa. Musiikki kehittää aivoja parhaiten silloin, kun sitä kuunnellaan aktiivisesti eikä taustamusiikkina.

Yöllä aivot irrottavat faktoja tunteista

Aivot tarvitsevat unta, mutta eivät levätäkseen, vaikka niin luulisi. Minna Huotilaisen mukaan aivot työskentelevät erittäin tiiviisti yöllä.

– Aivojen pitää öisin siirtää kaikki päivän aikana tullut uusi tieto pitkäkestoisen muistin puolelle. Se on kova työ. Siinä pitää valikoida, mitä siirretään. Siirto kestää monta tuntia. Tunnepuolella on myös paljon tehtäviä. Siellä pitää irrottaa tunteet tapahtumista, päästää irti ihan tavallisista, pienistä, negatiivisista asioista, joita jokaisen eteen päivän mittaan tulee.

Huotilainen kertoo tunteiden ja tapahtuman irrottamisesta esimerkin. Lempipaidalle kaatuu työpaikalla kahvia ja se harmittaa. Päivän aikana tapahtuma, paita ja kahvi ovat yhtä negatiivista mylläkkää. Yöllä unen aikana aivot kuitenkin tekevät töitä niin, että irrotamme faktoja tunteista.

Hyvin nukutun yön jälkeen toteamme, että olipa harmillinen tapahtuma, mutta toisaalta tajuamme sen käytännöllisen asian, että paita pitää pestä. Huotilainen huomauttaa, että jos uni on huonolaatuista, tunteiden ja faktojen irrottamisaikaa ei yöllä ole. Se voi saada aikaan negatiivista mielialaa ja pahimmillaan altistaa masennukselle.

– Tunteet eivät unen aikana häviä minnekään, mutta seuraavana päivänä pystymme punnitsemaan faktat erillisinä. Voimme tehdä asiaan liittyviä päätöksiä, kun tunne ei ole enää päällimmäisenä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: