null Itävaltalainen urkurakentamo valmisti Suomenlinnan kirkkoon ”urkumaailman Bemarin” – näin ne soivat

Itävaltalaisen urkurakentamon johtaja Christian Kögler asui Suomenlinnassa urkujen rakentamistyön ajan. 

Itävaltalaisen urkurakentamon johtaja Christian Kögler asui Suomenlinnassa urkujen rakentamistyön ajan. 

Itävaltalainen urkurakentamo valmisti Suomenlinnan kirkkoon ”urkumaailman Bemarin” – näin ne soivat

Itävallassa rakennetut urut purettiin osiin ja tuotiin Suomenlinnaan kuorma-autolla.

Suomenlinnan kirkon tulevissa tilaisuuksissa päästään nauttimaan uusien urkujen juurevasta soinnista. Itävallassa rakennettuja urkuja on viritetty noin kahden kuukauden ajan paraikaa remontoitavassa  Suomenlinnan kirkossa.

Hankkeessa on ollut mukana Helsingin seurakuntayhtymän urkuasiaintoimikunta, yhtymän ja tuomiokirkkoseurakunnan edustajia sekä asiantuntijoita ja urkureita. Hankkeessa aktiivisesti mukana ollut johtava kirkkomuusikko Anna Pulli-Huomo on hankinnasta kiitollisin mielin.

Numeroidut osat koottiin yhteen kirkossa. Se oli kuin suuri aikuisten lego.
– Christian Kögler

– Urut sopivat tänne todella nätisti. Aivan kuin ne olisivat olleet täällä aina. Ne soivat tässä tilassa kauniisti. Sen kuulee, että urut on tehty juuri tähän kirkkoon. Uruilla on soitettu viikonloppuna jo parit häät, ja tunnelma on kuulemani mukaan ollut erilainen, Pulli-Huomo kommentoi.

Soittonäytteen antanut kanttori Sixten Enlund vertaisi uusia urkuja automerkeissä BMW:hen.

– Kyllä tämä sellainen Bemari on, kommentoi Enlund kanttorin tuolilta.

Toista video

Suomenlinnan uruissa on noin tuhat erilaista pilliä

Suomenlinnan kirkon uudet urut on rakennettu Kögler-urkurakentamossa Itävallassa. Valmis soitin purettiin osiin, jotta se voitiin kuljettaa kuorma-autolla Suomenlinnaan. Hintaa instrumentille tuli 338 000 euroa.

– Numeroidut osat koottiin yhteen kirkossa. Se oli kuin suuri aikuisten lego, urkurakentamon johtaja Christian Kögler nauraa.

Uusien urkujen erikoisuus on normaalista poikkeava rakenne, jossa pää- ja paisutuspillistö ovat vastakkaisilla puolilla.

Soittimessa on tuhatkunta pilliä, joista suurimmalla on pituutta noin kaksi ja puoli metriä. Pillien äänitystyö on alkanut vasta kirkossa, sillä ne viritetään soimaan siinä tilassa, jossa niitä käytetään. Äänitystyön tavoitteena on saada kukin pilli soimaan samalla äänenvoimakkuudella toistensa kanssa.

– Tärkeintä työssä on ympäristö, eli kirkko. Työskennellessäni haluan nähdä kirkon ja saada urut sopimaan täsmälleen kirkon akustiikkaan, tilaan ja muihin akustisiin vaatimuksiin. Täällä on mielestäni hieno akustiikka ja kaiku toimii loistavasti, Kögler kertoo.

Itävallassa rakennettujen urkujen suurimmat pillit ovat yli kaksimetrisiä.

Itävallassa rakennettujen urkujen suurimmat pillit ovat yli kaksimetrisiä.

Vuosisatainen rakentamisperinne tekee uruista kestävämmät

Vuonna 1854 vihitty Suomenlinnan kirkko rakennettiin alun perin ortodoksikirkoksi. Luterilaiseksi kirkkorakennus muutettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Historiansa vuoksi kirkkorakennuksessa ei ole uruille osoitettua paikkaa.

Uusien urkujen erikoisuus on normaalista poikkeava rakenne, jossa pää- ja paisutuspillistö ovat vastakkaisilla puolilla.

Ilman nauloja ja ruuveja liitoksista saadaan tiiviimmät.
– Christian Kögler

Urkurakentaja kertoo myös noudattavansa rakentamisessa vuosisataista perinnettä, jossa instrumentti rakennetaan ilman nauloja ja ruuveja.

– Ilman nauloja ja ruuveja liitoksista saadaan tiiviimmät. Puu elää kirkossa ja olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukana. Vanhaa 1600–1700-luvun rakentamisperinnettä käyttämällä urkukokonaisuus säilyy parempana, Christian Kögler sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi