Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.
Hyvä kosketus tuo lapselle intensiivistä mielihyvää
Hyvä kosketus on riittävän ennakoitavaa, sitä tietää odottaa eikä se yllätä lasta.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, mihin lapsi tarvitsee kosketusta?
– Kosketus tuo suoraan intensiivistä mielihyvää. Hyvä kosketus tuntuu hyvältä, ja se on keskeinen osa aivojen kehitystä. Hyvältä tuntuminen kertoo, että nyt voi rennosti leikitellä, jäsentää, oppia uutta ja sulatella vanhaa, eikä ole stressi. Siinä voi käyttää aikaa kypsymiseen, kun taas stressitilassa täytyy keskittyä selviytymiseen.
Millaista on oikeanlainen kosketus?
– Hyvä kosketus on riittävän ennakoitavaa, sitä tietää odottaa eikä se yllätä lasta. Hyvään kosketukseen liittyy se, että lapsi tietää toisen olevan turvallinen. Vääränlaisessa kosketuksessa ei huomioida lapsen vastausviestiä siitä, että kosketus ei tunnu hyvältä. Myös kosketus, joka pakottaa toista, on vääränlaista.
Miten koskettaa oikein silloin, kun lapsi saa itkupotkuraivarin?
– On tärkeää, että vanhemmalla on välineitä rauhoittaa oma kiihtymyksensä auttaakseen lasta rauhoittumaan. Ennen kuin aikuinen siihen pystyy, on parempi, ettei koske, mutta lasta ei saa jättää yksin stressinsä kanssa. Lapsi ei pysty säätelemään stressivasteita.
– Lapsen raivokohtauksessa vanhemman kannattaa jutella ääneen koko ajan, että kyllä tämä tästä. Puhe itsessään on hirveän hyödyllinen, siinä ikään kuin kertoo itselleen, miten kaikki menee hyvin. Kun tunteet ovat laantuneet, lapsi otetaan syliin ja jutellaan.
Hyvä kosketus vahvistaa -kasvatusilta ke 8.11. klo 18 Myyrmäen kirkossa. Puhujana lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Lastenhoito (2 e) järjestetty yli 3-vuotiaille, ilmoittautumiset: vantaanseurakunnat.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapsi tarvitsee läheisyyttä elääkseen – puutteen paikkaaminen ei ole myöhemmin ihan helppoa
Hyvä elämäMarjo Niemi menee uudessa romaanissaan äidin ja lapsen suhteen alkujuurille.
