Ihminen etsii tähdistä omaa kuvaansa

Ihminen etsii tähdistä omaa kuvaansa

Mitä jos maailmankaikkeus on täynnä maailmoja, jotka muistuttavat omaamme? Teologeille ajatus ei ole uusi.

Arkeologi Elisabeth Shaw löytää kalliopiirroksen, jossa pitkän mieshahmon käsi osoittaa kohti tähtikuviota. Käy ilmi, että kalliopiirros on maan ulkopuolisen sivilisaation esittämä kutsu: ”Tulkaa ja löytäkää meidät.”

Kohtaus on peräisin viime vuonna ensi-iltansa saaneesta tieteiselokuvasta Alien: Prometheus. Tosielämässä ihmiskunta on tehnyt parhaansa vastatakseen kutsuun tai ainakin löytääkseen viestejä, jotka viittaisivat maan ulkopuoliseen elämään.

Vuodesta 1960 lähtien radioteleskoopit ovat kuunnelleet herkeämättä taivasta ja tutkijat etsineet avaruuden ”äänien” joukosta älyllisen sivilisaation lähettämää signaalia.

Aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja on löydetty vuodesta 1995 alkaen.

Tieteellisellä etsinnällä on myös teologinen ja uskonnollinen ulottuvuus.

Turpa rullalle, tiedemies!

Vuonna 2010 tunnettu fyysikko Stephen Hawking ilmoitti tulleensa siihen tulokseen, että Jumalaa ei enää tarvita, koska vieraiden aurinkokuntien löytyminen tekee elämän syntymisestä todennäköistä ilman Luojaakin.

Näkemys ei vakuuttanut edes Hawkingin kollegoja. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on pitänyt lausuntoa hyvänä esimerkkinä siitä, että ”tieteentekijöiden kannattaisi pitää teologisissa kysymyksissä turpansa rullalla”.

Myös Valtaojan kanssa keskustelukirjan tehnyt emerituspiispa Juha Pihkala on tyrmännyt Hawkingin päättelyn. Hänen mukaansa ajatusta toisista maailmoista, jotka eivät tiedä meistä mitään, pohdittiin teologiassa jo 1600- ja 1700-luvuilla.

Teologi ja uskonnonopettaja Vesa Nissinen vahvistaa Pihkalan näkemyksen oikeaksi. Nissinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa maan ulkopuolisen elämän teologiasta.

Kun ajatus maan ulkopuolisesta elämästä alkoi yleistyä 1600-luvulta lähtien, monet kristilliset ajattelijat antoivat sille tukensa. Heidän mielestään oli mahdoton ajatus, että Luoja olisi jättänyt valtavan avaruuden tyhjäksi.

Pelastus tulee ylhäältä?

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä tutkiva astrobiologia on tiukkaa luonnontiedettä, mutta Vesa Nissisen mukaan monissa tutkijoiden pohdinnoissa on selvä uskonnollinen pohjavire. Kysymme, olemmeko yksin maailmankaikkeudessa ja etsimme peiliä, jonka kautta voisimme nähdä itsemme selkeämmin.

– Haluaisimme päästä eroon kosmisen yksinäisyyden tunteesta. Kristillisessä teologiassa Jumala on Sinä, jota vasten ihminen voi ymmärtää oman äärellisyytensä, Nissinen sanoo.

Kriittisten teologien tehtäväksi on jäänyt kiinnittää huomiota pohdiskelujen virheisiin ja uskonvaraisiin aineksiin.

Kun vieraan älyn edustajat oletetaan ihmistä edistyneemmiksi niin tieteen kuin moraalinkin alueella, teologi huomaa taustalla uskonnollista toiveajattelua ja jälkiä vanhakantaisesta kolmikerroksisesta maailmankuvasta. Siinä ylin kerros eli taivas oli jumalten asuinpaikka. Ihmiset elivät maan päällä. Alimpana maan alla oli kuolleiden valtakunta.

Nissisen mukaan ihmisen on vaikea välttyä ajatukselta, että taivaalliset olennot ovat ihmistä kehittyneempiä ja pelastus eli vastaus ihmiskunnan suuriin ongelmiin tulee ylhäältä.

Tällä tavoin järkeilevä tiedemies itse asiassa heijastaa huomaamattaan oman kuvansa taivaalle.

Moraalisia ja vaarallisia olentoja

Stephen Hawking uskoo, että vieraat elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Siksi hän vaatii, että yritykset maan ulkopuolisen elämän löytämiseksi lopetetaan välittömästi.

Vesa Nissinen arvelee, että Maan ulkopuolella syntyneen älykkään elämän löytyminen olisi ihmiskunnalle pikemminkin jättipotti kuin katastrofi.

– Jos muukalaiset ovat selvinneet niistä suurista ongelmista, joiden kanssa ihmiskunta parhaillaan taistelee, voisi olettaa, että he ymmärtävät myös moraalin päälle. Varsinaista kontaktinottoa pitäisi kuitenkin valmistella tarkasti, Nissinen sanoo.

Elokuvateollisuus on hyödyntänyt kumpaakin suhtautumistapaa vieraaseen älyyn.

Alien-elokuvissa vieras laji on äärimmäinen hirviö, joka pyrkii leviämään ja turvaamaan olemassaolonsa millä keinolla hyvänsä. Steven Spielbergin luoma E.T.-hahmo ja Tähtien Sota -elokuvien Yoda puolestaan ovat hyväsydämisiä olentoja. E.T. on eräänlainen messiashahmo ja Yoda idän uskontoihin viittaava henkinen opettaja.

Ufokulttuuri hipoo uskontoa

Tieteellisen keskustelun rinnalla kasvaa elinvoimaisia alakulttuureja, joissa odotetaan merkkejä vieraan sivilisaation kohtaamisesta sekä jaetaan ufohavaintoja ja ufokohtaamisiin liittyviä kokemuksia.

– Asiaan liittyvän nettiaineiston ja kirjallisuuden määrä on huima. Ufokulttuuri on mielenkiintoinen ja vahva juonne länsimaisessa kulttuurissa, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg sanoo.

Monet ufoaktiivit liittävät avaruusolentoihin ajatuksen korkeammasta tietoisuudesta ja luonnonlait ylittävistä kyvyistä. Heidän uskotaan seuraavan ihmiskunnan kehitystä, mutta kosmisten lakien vuoksi historian kulkuun ei puututa aktiivisesti.

Ufokontakteissa vastaanotetaan myös viestejä, joiden uskotaan sisältävän tietoja ihmiskunnan tai yksilön tulevaisuudesta. Kohtaamiskokemuksia seuraa usein käänne, jonka yhteydessä ihminen suuntautuu henkisyyteen tai hengellisyyteen.

Ranskassa on syntynyt jopa Raelilainen kirkko, joka yhdistää modernin ajan ufomyyttejä Raamatun kertomuksiin. Kirkon opetuksen mukaan Elohim-rotuun kuuluva muinainen astronautti synnytti ihmislajin geneettisten kokeilujen avulla.

– Uskontotieteilijänä en ota kantaa kysymykseen ”Ovatko he siellä?”, mutta on perusteltua sanoa, että osassa ufokulttuuria on vahvoja uskonnollisia piirteitä, Sohlberg summaa.

Missä ne ovat?

Etsintä jatkuu. Avaruusteleskooppi Keplerin viimeisimmät löydöt viittaavat siihen, että vähintään kolmanneksella tähdistä on planeettoja. Elokuussa 2011 Marsiin laskeutunut Curiosity-mönkijä etsii naapuriplaneetaltamme elämän merkkejä.

Toistaiseksi tutkijat eivät ole löytäneet yhtään radiosignaalia, joka kertoisi avaruuden älykkäästä elämästä. Myöskään todisteita maan ulkopuolisesta elämästä ei ole löydetty.

Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää ja edellytykset älyllisen elämän kehittymisestä ovat suotuisat, miksi emme ole kuulleet avaruuden muista asukkaista mitään? Tunnettu fyysikko Enrico Fermi kiteytti ongelman jo 1950-luvulla kysymykseen ”Missä ne ovat?”.

– Itse ajattelen niin, että elämää mitä todennäköisimmin kehittyy myös muualle kuin Maan päälle, mutta älykäs elämä ei välttämättä ole kovin yleistä, Vesa Nissinen sanoo.

Kristinusko ei kaatuisi

Nissisen mukaan älykkäiden olentojen löytyminen pakottaisi kirkon pohtimaan, ovatko nekin langenneita ja pelastusta tarvitsevia, ja millä tavalla niiden pelastus toteutuisi.

Onko pelastava ilmoitus annettu ainoastaan ihmiskunnalle, ja olisiko tehtävämme viedä evankeliumi muukalaisille maapallolta käsin samalla tavalla kuin löytöretkien ajan lähetystyöntekijät veivät evankeliumin uusille mantereille?

Vai onko mahdollista, että ihminen kohtaa joskus muukalaisen, jolla on hallussaan aivan erilainen pelastusmyytti?

Kumpikin vaihtoehto sisältää Vesa Nissisen mukaan ongelmakohtia. Tutkimuksensa perusteella hän arvioi kuitenkin, että elämän tai edes älyllisen elämän löytyminen maapallon ulkopuolelta ei aiheuttaisi teologiassa vakavaa kriisiä.

– Ei uskonto eikä kristinusko siihen kaatuisi. Uskon, että kristillinen teologia on riittävän joustava ja pystyy vastaaman maailmasta löytyviin asioihin.

”Kastaisin, jos ne pyytäisivät”

Marraskuussa 2009 katolinen kirkko kutsui 30 avaruustutkijaa Vatikaaniin konferenssiin, jossa pohdittiin, miten maan ulkopuolisen elämän löytyminen vaikuttaisi kirkkoon. Maakeskeisen näkökulman lisäksi myös käsitys ihmisestä Jumalan kuvana joutuisi haastetuksi.

Vatikaanin observatorion astronomi, jesuiittaveli Guy Consolmagno uskoo, että jokaisella älyllisellä olennolla, jolla on vapaa tahto ja kyky rakastaa, on myös sielu. Kun Consolmagnolta kysyttiin, olisiko hän valmis kastamaan avaruusolentoja, hän vastasi: ”Vain jos ne pyytäisivät.”

Jedi-uskonto yllättää

Populaarikulttuuri, fiktio ja uskonnollisuus yhdistyvät yllättävällä tavalla vuonna 2001 syntyneessä, Tähtien sota -elokuvien hahmoista ammentavassa jedi-uskonnossa.

Alussa kyse oli vain Englannissa ja Walesissa toimitettuun väestönlaskentaan liittyvästä sähköpostikampanjasta. Ihmisiä kehotettiin ilmoittamaan jedi-uskonto omaksi uskonnokseen, ja vajaa prosentti noudatti kehotusta.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan jedi-uskontoa on luonnehdittu moderniksi hyper-todelliseksi uskonnoksi. Leikillä, huumorilla ja parodialla on siinä keskeinen merkitys.

Viime vuosina on kuitenkin syntynyt muutamia uudenlaisia jedi-yhteisöjä, joissa keskitytään fiktion lisäksi myös henkisiin arvoihin.

– Niissä pyritään rakentamaan uskonnollista jedi-perinnettä, jossa on vakavampi ulottuvuus, Sohlberg sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi