null Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia heinäsirkkajalajeja Suomeen, mutta raamatullista sirkkavitsausta täällä tuskin nähdään

Nurmiheinäsirkka viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja saattaa sirittää hämärässäkin. 

Nurmiheinäsirkka viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja saattaa sirittää hämärässäkin. 

Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia heinäsirkkajalajeja Suomeen, mutta raamatullista sirkkavitsausta täällä tuskin nähdään

Heinäsirkat ovat eläneet maapallolla valtavan pitkään ja niihin voi törmätä myös Raamatussa. Tarkkakorvainen voi opetella erottamaan sirkkalajit äänen perusteella.

Ne kuuluvat kesään, mutta niitä ei näy. Viimeistään kesäkuun loppupuolella siritys paljastaa, että heinäsirkkoja lymyilee siellä sun täällä. Varsinkaan ikääntyneet eivät välttämättä enää kuule korkeimpia siritystaajuuksia, mutta ei hätää, sillä siritys ei ole meille tarkoitettukaan, vaan kyseessä on ääni, jolla koirassirkat houkuttelevat naaraita.

Heinäsirkan siritys syntyy, kun sirkka hieroo nystyröitään siipisuoniin. Hepokatin siritysääni taas lähtee siitä, kun hepokatti hankaa siipiään yhteen.

Heinäsirkan ja hepokatin erottaa toisistaan tuntosarvista. Heinäsirkan tuntosarvet ovat ruumista lyhyem­mät ja hepokatin tuntosarvet ruumista pidemmät. Hepokattinaaraalla on myös takapäästä lähtevä pitkä munanasetin.

Suosirkka suosii kosteita paikkoja. Väri vaihtelee yksilöittäin.

Suosirkka suosii kosteita paikkoja. Väri vaihtelee yksilöittäin.

Heinäsirkkojen ja hepokattien historia on pitkä. Nykyisten hepokattien edeltäjät elivät jo ennen dinosauruksia, noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Heinäsirkkojen esi-isät puolestaan ovat 150 miljoonan vuoden takaa. Molemmat ovat levinneet ympäri maailman, ja eri lajeja on tunnistettu jo yli 25 000.

Suomessa heinäsirkka- ja hepokattilajeja on reilut 30. Hyönteisiin erikoistunut tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi 2009), kertoo, että aiheeseen perehtyneet tunnistavat eri lajit äänen perusteella.

– Ei se vuosien työtä vaadi, mutta kyllä tarkkaavaisuutta ja suhteellisen nuoria korvia.

Tunnistamisen helpottamiseksi on parhaillaan valmisteilla puhelimeen ladattava sovellus, jossa on kaikkien suomalaisten sirkkalajien äänet. Sovellus valmistunee kesäkuun aikana.

Kultaheinäsirkkanaaraan siivet ovat lyhyet. Se elää erityisesti rannikolla.

Kultaheinäsirkkanaaraan siivet ovat lyhyet. Se elää erityisesti rannikolla.

Heinäsirkkojen suosimat perinnemaisemat, kedot, niityt ja karjan laidunmaat, ovat vähentyneet. Toisaalta viime vuosina Suomessa on bongattu sellaisia heinäsirkka- ja hepokattilajeja, joita ei ole ennen nähty. Esimerkiksi Helsingin Hietalahdenrannassa nähtiin heinäkuussa 2021 koonihepokatti, jota yleensä tavataan Keski- ja Etelä-Euroo­passa.

– Kyllä se on merkki siitä, että ilmasto lämpenee. Hepokateista ja heinäsirkoista nopeimmin leviävät ne, jotka lentävät hyvin ja kykenevät ylittämään Suomenlahden, Karjalainen sanoo.

Suomenkielisen nimensä sirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.

Vanhassa testamentissa heinäsirkat ovat yksi kymmenestä vitsauksesta. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti heinäsirkkaparvet Egyptiin, jotta faarao vapauttaisi israelilaiset orjuudesta. Itätuuli toi Egyptiin valtaisan määrän heinäsirkkoja, jotka söivät kaiken, mitä edelliseltä vitsauk­selta, rakeilta, oli säästynyt. Vitsaus oli sen verran raju, että faaraokin taipui: hän kutsui Mooseksen ja Aaronin luokseen ja pyysi heitä rukoilemaan, jotta heinäsirkoista päästäisiin. Tuuli kääntyi ja vei heinäsirkat Kaislamereen.

Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa tällaiset jättimäiset heinäsirkkaparvet ovat yhä mahdollisia. Jotkin heinäsirkkalajit, kuten aavikkokulkusirkka ja idänkulkusirkka, lentävät parvina ja tekevät joukkovaelluksia.

Sami Karjalaisen mukaan heinäsirkkaparvista ei ole pelkoa Suomessa.

– Meille voi tulla yksittäisiä idänkulkusirkkoja, mutta ei niin, että ne tulisivat syömään kenenkään viljelyksiä. Se on varma.

Uuden testamentin puolella heinäsirkat mainitaan ravintona. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Johannes Kastaja eli autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa.

Muutama vuosi sitten Suomessakin oli kova sirkkabuumi, ja heinäsirkkoja lisättiin niin suklaaseen kuin leipäänkin. Pysyvää sijaa suomalaisten ruokavaliossa sirkat eivät silti ainakaan vielä ­saaneet. 

Heinäkuussa 2021 Helsingistä löydettiin koonihepokatti.

Heinäkuussa 2021 Helsingistä löydettiin koonihepokatti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: