Orava voi olla monella kaupunkilaislapselle ensimmäinen villieläin, jonka hän kohtaa, jos ei lintuja lasketa.
Oravasta on tullut kaupunkien villieläin – Tikkurilan nimi on muisto ajasta, jolloin sen nahka oli käypää valuuttaa
Orava on kotiutunut pääkaupunkiseudulle vanhojen havumetsien vähentyessä.
Söpö, pörröinen, vikkelästi liikkuva, päivällä aktiivinen eikä aina edes kovin ihmisarka – oravalla on monta ominaisuutta, jotka tekevät siitä sekä lapsen että aikuisen silmissä mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän eläimen. Todennäköisesti orava on myös ensimmäinen villieläin, jonka moni pääkaupunkiseudulla asuva lapsi kohtaa. Tämän luontoelämyksen vuoksi ei välttämättä tarvitse lähteä omaa kotipihaa pidemmälle.
Juha Laaksosen ja Paavo Hellstedtin viime keväänä ilmestyneeseen kirjaan Orava – metsien tuttu tuntematon (Tammi) on koottu paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Vai tiesitkö, että oravat ovat useammin oikea- kuin vasentassuisia, tai että ne eivät pysty oksentamaan? Tai että orava voi syödä punakärpässienen ongelmitta, ja että orava osaa uida sekä kääntyä ilmassa, minkä ansiosta se putoaa yleensä jaloilleen kuten kissa?
Oravat syövät muun muassa havupuiden siemeniä, pähkinöitä, tammenterhoja ja marjoja. Turkin väritys voi vaihdella vuodenajan mukaan. Tällä oravalla on harmaata talvikarvaa.
Oravien asema ja määrä on vaihdellut runsaasti Suomen historiassa. Pitkään oravia pidettiin tuholaisina ja niitä metsästettiin paljon, jopa liikaa. Toisaalta orava oli myös arvokas, käytettiinhän oravannahkaa maksuvälineenä ennen rahaa. Aina 1500-luvulle asti sana orava tarkoitti myös veronkannon mittayksikköä. Oravia on käytetty myös ravinnoksi. Ainakin Pohjois-Savossa on syöty oravapaistia ja Pohjois-Karjalassa kuivatusta oravanlihasta tehtyä keittoa.
Oraviin on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Oravan ilmestyminen pihapiiriin ennusti kuolemaa, tulipaloa, sotaa tai erilaisia sairauksia. Morsiusparille tien yli juossut orava tiesi huonoa onnea.
Kiipeilyyn sopivat jalat ja vaihtuva väritys
Oravan elinpiirin laajuus vaihtelee muutamasta hehtaarista yli sataan hehtaariin. Oravat elävät enimmäkseen yksin, mutta naaraat toki huolehtivat poikasista jonkin aikaa. Urokset eivät jälkikasvun hoitoon osallistu.
Suomessa nähtävien oravien ulkonäkö voi vaihdella paljonkin. Eroja on yksilöiden välillä, mutta orava näyttää myös erilaiselta kesä- ja talvikarvassaan. Keväällä valon määrän lisääntyminen muuttaa hormonitoimintaa, jolloin karva vaihtuu harmahtavasta punaruskeaan.
2020-luvulla oravalla menee sekä hyvin että huonosti. Oravakannat ovat pienentyneet, koska metsien yksipuolistuminen ja avohakkuut ovat tuhonneet niille sopivia elinympäristöjä. Toisaalta sopeutuvaiset oravat ovat myös kaupunkilaistuneet siinä missä ihmisetkin. Pääkaupunkiseudulla niitä elää runsaasti, ja Helsingin Seurasaari on yksi koko Suomen parhaista oravanbongauspaikoista.
Urbaanit oravat pystyvät kiipeämään vaikka kerrostalon seinää pitkin, jos pinta on sopivan karhea. Tässä auttavat niiden terävät kynnet. Oravan etujaloissa on neljä varvasta ja takajaloissa viisi. Takajalkojen nilkat kääntyvät 180 astetta niin, että orava pystyy laskeutumaan ketterästi pää edellä.
Kaupunkiympäristössä on puolensa ja puolensa
Kaupunkiympäristössä on oravan kannalta hyvät ja huonot puolensa. Luonnonantimien lisäksi tarjolla voi olla muutakin ruokaa esimerkiksi lintujen talviruokintapaikoilla. Ihmisten rakentamat rakennukset voivat tarjota oraville suojaa. Toisaalta oravia kuolee runsaasti liikenteessä, ja taajamissa elää harakoita ja variksia, jotka tappavat varsinkin nuoria oravia.
Pääkaupunkiseudulle oravat ovat jättäneet jälkensä monin tavoin jo kauan sitten. Vantaan Tikkurila on saanut nimensä sanasta tikkuri, joka tarkoitti kymmenen oravannahan nippua. Tikkurilan ruotsinkielisen nimen, Dickursbyn, juuret ovat samaa tarkoittavassa däcker-sanassa. Kauniaisten vaakunassa on käpyä pitelevä orava, mikä sopii hyvin kaupungin ruotsinkieliseen nimeen Grankulla (gran tarkoittaa kuusta). Espoon nimikkoeläin on perinteisen suomalaisen oravan eli Euraasian punaoravan (sciurus vulgaris) salaperäisempi sukulainen, liito-orava.
Metsien avohakkuut ja metsien yksipuolistuminen ovat olleet oraville huonoja muutoksia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaalla lemmikit saavat siunauksen jouluksi – tilaisuudessa on lupa haukahdella
Hyvä elämä AjankohtaistaKirkonkylän jouluisessa ulkoilmatapahtumassa opetellaan myös tunnistamaan lintuja ja ruokkimaan niitä oikein.
