Piispa Daniel uskoo, että Irakin kristittyjen tehtävänä on olla maan suolana.
Irakilainen piispa Daniel: ”Monet kokevat, että meidät halutaan oksentaa tästä maasta pois”
Open Doors -järjestön kutsumana Suomessa vieraillut piispa Mar Shimun Daniel oli itse 16-vuotias, kun hänen perheensä sai tappouhkauksen. Hän joutui pakolaiseksi mutta palasi Irakiin vuonna 2012, jolloin hänestä tuli vainotun kirkon pappi.
Saddam Husseinin syrjäyttämisestä tulee tänä keväänä kuluneeksi 20 vuotta. Kevääseen 2003 saakka Irak oli pitkään ollut arabisosialistinen diktatuuri, jossa toisinajattelijoita vainottiin julmasti. Kansalaisten piti osoittaa lojaalisuutta hallitsevalle arabisosialistiselle Baath-puolueelle, tai muuten viranomaiset epäilivät epäisänmaallisuudesta.
Järjestelmä oli karmea, mutta hyvää siinä oli se, että kristittyjä suojeltiin pahimmilta vainoilta. Arabisosialismissa jotkut kristityt menestyivät hyvin ja kohosivat jopa valtionhallinnossa ja politiikassa korkealle.
Maaliskuussa 2003 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian johtama liittouma hyökkäsi Irakiin, ja Saddam kukistui.
– Saddamin kukistuminen merkitsi käännettä huonosta vielä pahempaan. Siitä lähtien kristittyjen määrä Irakissa on vähentynyt 90 prosenttia. Ennen Saddamin kaatumista Irakissa oli arviolta noin 1,5 miljoonaa kristittyä. Nykyään heitä on arvioiden mukaan alle 200 000, sanoo Suomessa Open Doors-järjestön kutsumana vieraillut irakilainen piispa Daniel.
On myös huomattava, että Irak on 1970-luvulta alkaen käynyt sotia lähes yhtäjaksoisesti, ja siksi suuri osa väestöstä kärsii posttraumaattisesta stressireaktiosta.
Samaan aikaan Irakin väkiluku on kasvanut 27 miljoonasta noin 45 miljoonaan, joten kristinuskosta on tullut häviävän pieni vähemmistö.
Hänen mukaansa kristittyjen asema ei ole Irakissa milloinkaan ollut kovin hyvä, sillä ennen vuotta 2003 valtiovalta lähinnä sieti kristittyjä, mutta silloinkin puolueuskollisuuden vaatimus teki elämästä vaikeaa.
– On myös huomattava, että Irak on 1970-luvulta alkaen käynyt sotia lähes yhtäjaksoisesti, ja siksi suuri osa väestöstä kärsii posttraumaattisesta stressireaktiosta, Daniel sanoo.
– Persianlahden sodan jälkeen tilanne paheni sikäli, että Irak joutui kansainvälisten talouspakotteiden alaiseksi. Tuolloin erityisesti kristittyjen taloudellinen tilanne vaikeutui merkittävästi.
Piispa Danielin edustaman kirkon juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille, jolloin kristinusko vakiinnittu asemansa nykyisen Irakin alueella.
Lääkärinopinnot Ukrainassa vaihtuivat pappiskutsumukseen
Piispa Danielin koko nimi on Mar Shimun Daniel. Hänet vihittiin piispaksi syksyllä 2021. Danielin edustaman kirkon virallinen nimi on yksinkertaisesti vanha idän kirkko (Ancient Church of the East). Kyseinen kirkko erosi 1960-luvulla idän assyrialaisesta kirkosta, mutta historiallisesti sen juuret ulottuvat alkukristillisiin vuosisatoihin. Vanhan perimätiedon mukaan evankeliumi levisi nykyisen Irakin alueelle Jeesuksen opetuslapsen Tuomaksen mukana.
Alun perin Danielista ei pitänyt tulla pappia vaan lääkäri. Open Doorsin jakamalla videolla hän kertoo, että vuonna 2006 hänen kotinsa pihalle jätettiin veressä uitettu patruunan hylsy. Sen sisälle oli kääritty uhkaus, että perheen on paettava vuorokauden sisällä, tai heidät tapetaan. Heistä tuli pakolaisia.
Vuonna 2009 Daniel pääsi Ukrainaan opiskelemaan lääketiedettä. Samassa opiskelija-asuntolassa asui toista sataa irakilaista muslimia.
– Moni heistä oli kuullut kristinuskosta, mutta he eivät olleet koskaan elämässään kohdanneet yhtäkään kristittyä. Niinpä minua syytettiin luopioksi ja pakanaksi, joka häpäisee islamin. Kiusaaminen ja syrjintä olivat päivittäistä.
Daniel alkoi lääketieteen opintojen ohessa lukea teologiaa voidakseen vastata opiskelijatovereidensa uskonopillisiin väitteisiin. Vähitellen hän tajusi, ettei hän haluakaan lääkäriksi vaan papiksi. Niinpä hän suoritti teologin tutkinnon ja palasi Irakiin. Vuonna 2012 hänet vihittiin papiksi vanhaan idän kirkkoon.
Kuuden kuukauden kuluttua he piirsivätkin itsensä insinööreiksi, juristeiksi, lääkäreiksi tai poliiseiksi. Jotkut piirsivät itsensä tulevaisuuden Lady Gagaksi.
Kaksi vuotta myöhemmin tuli Isis. Siinä yhdistyivät mielipuolinen sadismi ja taitava sosiaalisen median käyttö.
– Yhtenä ainoana päivänä Irakista pakeni 120 000 kristittyä. Ihmiset menettivät kaiken siihen mennessä rakentamansa elämänsä muutamassa minuutissa. Omaan kirkkooni pakeni yli 1 600 ihmistä. He makasivat kirkon sisäpihalla polttavassa kuumuudessa. Kirkon pihalla syntyi kuusi vauvaa, piispa Daniel kuvailee kaaosta.
Hän perusti niin sanottuja Toivon keskuksia, joissa kristityille annettiin traumahoitoa käytössä olevilla resursseilla.
– Varsinkin lapset oirehtivat väkivaltaisella käytöksellä. Perheillä ei ollut yksityisyyttä, ja jännitteet kasvoivat. Ihmiset olivat epätoivoisia, sillä olivat menettäneet koko siihen asti rakentamansa elämän vain muutamassa minuutissa, Daniel kertoo.
– Kun taideterapiassa pyysin lapsia piirtämään oman tulevaisuutensa, he aluksi piirsivät itsensä taistelijoiksi, jotka kostivat Isisille. Kuuden kuukauden kuluttua he piirsivätkin itsensä insinööreiksi, juristeiksi, lääkäreiksi tai poliiseiksi. Jotkut piirsivät itsensä tulevaisuuden Lady Gagaksi.
Piispa Danielista piti alun perin tulla lääkäri.
Kristittyjen syrjimisellä on vuosisataiset taustat
Kristittyjen hätätila Irakissa ei suinkaan päättynyt Isisin tappioon. Piispa Danielin mukaan kristittyihin kohdistuvat ennakkoluulot ovat hyvin syvällä irakilaisessa yhteiskunnassa. Taustalla on hänen mukaansa kauas ennen siirtomaaherruuden aikaa ulottuva tapa, jolla islamilaisen vallan alla kohdeltiin vähemmistöjä.
– Siirtomaa-aikana muslimien suhteet juutalaisiin ja kristittyihin olivat kuitenkin paremmat, mutta tuokin rauha oli vain väliaikainen ja sopimuksen varainen. Muslimit olivat kauan katsoneet kristittyihin ja juutalaisiin alempiarvoisina ihmisinä, joilla hädin tuskin oli oikeutta elää, piispa Daniel sanoo.
Asenteet ovat säilyneet jyrkkinä, mutta ongelmana on myös se, että Saddam Hussein hirmuhallinnon jälkeen Irakin hallinnolla on hyvin läheiset siteet naapurimaa Iraniin. Ongelmana eivät siten ole ainoastaan radikaalit sunnalaiset ryhmittymät, sillä myös hallintoa lähellä olevat shiialaisetkin radikaaliryhmät vainoavat kristittyjä.
– Nykyään kristityt pakenevat Irakista siksi, että meillä ei ole oikeuksia omassa maassamme. Hallitus ei tue meitä. Monet kokevat, että meidät halutaan oksentaa tästä maasta pois, hän sanoo.
Piispa Daniel vieraili Suomessa Open Doors -järjestön kutsusta. Kuvassa Open Doorsin Miika Auvinen tulkkaa Danielia lehdistötilaisuudessa.
Tarina muslimista, joka otti kristityn perheen suojelukseensa
Piispa Daniel korostaa, että kristityn velvollisuus vaikeinakin aikoina on aina hakea sovintoa.
– Vainot ovat saaneet meidät kristityt havahtumaan siihen, mikä on todellinen identiteettimme kristittyinä. Ketkä Irakissa puhuisivat rauhasta, elleivät kristityt? Kristittyjen tehtävänä on olla maan suola, piispa Daniel sanoo.
Tällä hetkellä Irakin väkiluku on kivunnut 45 miljoonaan. Kristittyjen osuus on enää 0,4 prosenttia väestöstä. Vaikeassa tilanteessa kristityillä ei ole muuta vaikutusvaltaa kuin ruohonjuuritasolla osoitettu lähimmäisyys.
Silloin musliminaapuri purskahti itkuun, halasi kristittyä ja pyysi anteeksi.
– Voimme antaa anteeksi ja unohtaa ne, jotka ovat meitä vainonneet, mutta emme unohda niitä, jotka ovat meitä auttaneet, Daniel sanoo.
Hän kertoo ruohonjuuritason tarinan auttamisesta.
– Eräs kristitty perhe oli asunut Mosulissa 40 vuotta. Kun kristittyjen vainot alkoivat vuonna 2003, tämän kristityn perheen pitkäaikainen musliminaapuri uhkasi, että ellei perhe vuorokauden sisään pakene, hän tappaa kaikki.
– Seuraavana päivänä kristitty perheenisä kolkutti häntä uhkailleen muslimin oveen. Mies kysyi, mitä sinä täällä vielä teet, haluatko, että tapan siihen paikkaan. Kristitty vastasi, että olemme lähdössä, mutta koska olet niin pitkäaikainen naapuri, en voi jättää sinua sanomatta hyvästi. Silloin musliminaapuri purskahti itkuun, halasi kristittyä ja pyysi anteeksi. Hän sanoi olleensa väärässä. Sen jälkeen hän otti kristityn perheen suojelukseensa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paavi Franciscus matkustaa Irakiin tuomaan lohtua ja sanomaa veljeydestä – matka on paavin ensimmäinen korona-aikana
AjankohtaistaPaavi vierailee alueella, jonne Isisiä paenneet kristityt ovat vähitellen palanneet. Hän tapaa poliittisia johtajia ja suurajatolla Ali al-Sistanin.
