Irakin turvallisuusjoukot partioivat Bagdadin Pyhän Joosefin katedraalin luona 3. maaliskuuta. Julisteessa paavi Franciscus toivotetaan tervetulleeksi Irakiin.
Paavi Franciscus matkustaa Irakiin tuomaan lohtua ja sanomaa veljeydestä – matka on paavin ensimmäinen korona-aikana
Paavi vierailee alueella, jonne Isisiä paenneet kristityt ovat vähitellen palanneet. Hän tapaa poliittisia johtajia ja suurajatolla Ali al-Sistanin.
Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteessa kuvataan Irakin tilannetta näin: “Turvallisuustilanne on huono. Maassa käydään edelleen taistelua Isis-äärijärjestöä vastaan. Terrori-iskujen riski on merkittävä suuressa osassa maata. Koronaepidemian vuoksi tilanne ja rajoitukset saattavat muuttua äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Maahan kehotetaan välttämään kaikkea matkustamista.”
Sekä paheneva koronavirustilanne että turvallisuusriskit ovat paavi Franciscuksella hyvin tiedossa. Siitä huolimatta 84-vuotias paavi vastaa Irakin presidentin kutsuun ja suuntaa perjantaina seurueineen Irakiin. Matka on paavin ensimmäinen 15 kuukauteen ja se on monella tapaa symbolisesti tärkeä. Kardinaali Leonardo Sandri totesi The Guardianille, että paavi pitää itseään paimenena, jonka tehtävä on mennä niiden luo, joilla on vaikeaa.
Turhia riskejä ei tietenkään oteta. Irakin valtio on kutsunut paavin vierailulle, ja sen turvallisuuskoneisto on tehnyt pitkiä päiviä taatakseen vieraansa turvallisuuden.
Paavi ja hänen seurueensa on rokotettu ja maskit ovat käytössä. Paavi pitää, kuten aina vierailuillaan, Kurdistanin pääkaupungissa Erbilissä ulkoilmamessun jalkapallostadionilla. Yleisömäärää on rajoitettu, ja käytössä ovat tarkat ohjeet, jotta tauti ei pääsisi leviämään.
Miksi kaikista maista paavi matkustaa juuri Irakiin? Mihin hän pyrkii? Näihin kysymyksiin vastaa katolilainen teologian tohtori ja Vatican Newsin toimittaja Emil Anton. Hän on kirjoittanut kirjan Kahden virran maa (Kirjapaja 2020), joka kertoo Irakin merkityksestä kristinuskolle ja koko sivilisaatiolle.
Antonin äiti on suomalainen ja isä irakilainen kristitty, joten paavin matkalla Irakiin on hänelle myös henkilökohtaista merkitystä.
– Isäni on syntynyt Basrassa Etelä-Irakissa. Kun mennään muutama sukupolvi taaksepäin, niin esivanhempani Mosulin ympäristön kristityissä kylissä puhuivat vielä Jeesuksen äidinkieltä arameaa. Sittemmin kieli vaihtui arabiaksi, Anton kertoo.
Anton innostui tutkimaan juuriaan vuonna 2015, kun Suomeen tuli lähes 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Vaikka heistä tuhannet palasivat, irakilaiset ovat nyt Suomen kolmanneksi suurin maahanmuuttajavähemmistö venäläisten ja virolaisten jälkeen.
– Kun paavin matka Irakiin varmistui, halusin lähteä seuraamaan sitä. Suurlähetystön, ulkoministeriön ja vaimoni vuoksi päätin jäädä kommentoimaan täältä Suomesta. Toisaalta se voi onnistua paremminkin, sillä paavin ohjelma Irakissa on ihan hullu. Pitäisi olla yksityiskone, että pysyisi perässä, Anton sanoo.
Matkaohjelma on tarkoin mietitty
Matka Irakiin on Franciscuksen 33. ulkomaanmatka kahdeksan vuoden paaviuden aikana. Hänen vierailuillaan on aina iso merkitys alueen katolilaisille ja muillekin kristityille, ja monesti poliittisesti myös isäntämaalle. Tällä kertaa matka on monessakin mielessä vielä tavallista tärkeämpi, mikä näkyy matkaohjelman yksityiskohdissa.
Paavi lentää Roomasta Bagdadiin perjantaiaamuna 5. maaliskuuta ja tapaa tervetuloseremonian jälkeen maan pääministerin Mustafa al-Kadhimin ja presidentin Barham Salihin. Hän puhuu ensin presidentinlinnassa Irakin yhteiskunnan edustajille ja diplomaateille ja sen jälkeen Bagdadin syyrialaiskatolisessa katedraalissa piispoille, papeille, sääntökuntalaisille, pappiskokelaille ja uskonnonopettajille.
Paavi Franciscus oli ensimmäinen katolisen kirkon johtaja, joka on vieraillut Arabian niemimaalla, ja nyt hän on ensimmäinen Irakissa. Paavi piti vuonna 2019 Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ulkoilmamessun ja allekirjoitti sunnalaisen islamin arvostetuimman uskonnollisen johtajan, Kairon Al-Azharin islamilaisen yliopiston johtajasuurimaamin, sheikki Ahmed al-Tayebin kanssa yhteisen julistuksen ihmisten veljeydestä ja rauhasta.
Paavi pitää messun Pyhän Joosefin kaldealaiskatolisessa kirkossa. Kuvassa tiloja desinfoidaan vierailua varten.
Irakin matkallaan paavi Franciscus luo yhteyksiä islamin toiseen päähaaraan, shiialaisuuteen. Hän lentää lauantaina shiiamuslimien pyhään kaupunkiin Najafiin, missä hän tapaa yksityisesti 90-vuotiaan suurajatolla Ali al-Sistanin, Irakin korkeimman shiialaisen uskonnollisen auktoriteetin.
Tämän jälkeen paavi lentää Nasiriyyan lentokentälle, josta hän jatkaa Urin tasangolle uskontojenväliseen tapaamiseen. Sumerilaisten rakentamaa kaupunkia, josta on jäljellä rauniot, pidetään juutalaisten, muslimien ja kristittyjen kunnioittaman Abrahamin alkuperäisenä kotikaupunkina, joten paikka sopii tapaamiseen hyvin.
Lauantaina iltapäivällä paavi palaa lentäen Bagdadiin ja viettää messun Bagdadin kaldealaiskatolisessa Pyhän Joosefin katedraalissa.
Sunnuntaiaamuna 7. maaliskuuta paavi Franciscus suuntaa Pohjois-Irakissa sijaitsevaan Erbiliin, Irakin Kurdistanin pääkaupunkiin. Lentokentällä hän tapaa autonomisen Kurdistanin presidentin Nechirvan Barzanin ja pääministerin Masrour Barzanin sekä muita alueen maallisia ja uskonnollisia johtajia.
Sieltä matka jatkuu helikopterilla Mosuliin, missä paavi viettää muisto- ja rukoustilaisuuden sodan uhrien puolesta. Tämän jälkeen paavi lentää helikopterilla Qaraqoshiin tapaamaan Irakin suurinta kristillistä kyläyhteisöä, josta hän palaa Erbiliin stadionmessuun. Maanantaina 8. maaliskuuta paavi palaa Roomaan.
Toivoa ja lohdutusta Isisistä toipuville kristityille
Paavin vierailulla on kaksi tai oikeastaan kolme tavoitetta. Emil Antonin mukaan niistä ensimmäinen on lohdutuksen ja toivon tuominen Irakin sodasta ja Isisin terrorista paljon kärsineille kristityille, niin katolilaisille kuin muillekin. Paavi haluaa rohkaista heitä jälleenrakentamaan kotinsa ja kirkkonsa ja jäämään maahan, joka on koko kristikunnan historialle tärkeä. Anton uskoo, että moni vuodattaa ilon kyyneleitä vierailun vuoksi.
– Paavin vierailu voi tuoda heidän asemaansa myös konkreettista parannusta. Itse asiassa on tuonut jo. Irakin presidentti on tehnyt selväksi, että maa haluaa turvata vähemmistön aseman, ja joulusta tehtiin juuri kansallinen vapaapäivä. Jos myös matkan uskontodialogipuoli onnistuu ja paavi otetaan muslimipiireissä hyvin vastaan, tämä auttaa kristittyjä, Anton arvioi.
Kaksoisvirranmaan eli nykyisen Irakin, Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan kristittyjen historiassa on ollut paljon kärsimystä, kuten assyrialaisten kansanmurhassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Nyky-Turkin edeltäjän Osmanien valtakunnan aikana tehdyssä kansanmurhassa, jota Turkki ei sellaiseksi tunnusta, kuoli ainakin 80 000 kristittyä.
Itsenäisen Irakin aikana oli pitkään rauhallisempaa ja Saddam Husseinin aikana kristityillä oli melko turvattu asema. Kristittyjä oli maassa noin 1,4–1,5 miljoonaa. Iranin ja Irakin sodan ja Persianlahden sodan jälkeen tilanne muuttui, ja yhä useampi halusi lähteä maasta.
Nuoret esittelevät paavin tervetulleeksi toivottavaa julistetta Isisin tuhoaman kirkon raunioilla Mosulissa.
Kun Yhdysvaltain johtama liittouma kaatoi Saddamin vuonna 2003, Irak joutui sekasorron ja väkivallan kierteeseen. Ääri-islamilaiset samaistivat kristityt amerikkalaisiin ”ristiretkeläisiin”, ja nämä joutuivat väkivallan kohteeksi. Kirkkoihin tehtiin pommi-iskuja ja pappeja tapettiin. Pahin isku oli kuitenkin vielä edessä.
– Islamilaista kalifaattia tavoitelleen Isisin aikana kristittyjä tapettiin ja kymmeniä tuhansia ajettiin pois kodeistaan. Kristittyjen kodit merkittiin Mosulissa nasarealaista tarkoittavalla n-kirjaimella, ja heille annettiin kolme vaihtoehtoa: kääntyä muslimiksi, maksaa jizya-veroa tai poistua ilman mitään omaisuutta. Käytännössä lähes kaikki pakenivat Kurdistaniin.
Kun Isis kukistettiin, mihin osa kristityistä osallistui myös aseellisesti, kristittyjä on palannut takaisin entisille asuinalueilleen. Tuhoutuneita kirkkoja, kouluja ja koteja on kunnostettu talkootyönä ja avustusjärjestöjen tuella. Vaikka Mosulissa kristittyihin suhtaudutaan Antonin mukaan nihkeästi, myös monet muslimit ovat auttaneet kristittyjä.
– Irakissa on eri arvioiden mukaan jäljellä 200 000–500 000 kristittyä, joista osa elää yhä pakolaisleireillä. Qaraqoshiin, maan suurimpaan kristittyyn kylään, on palannut noin puolet sen 50 000 asukkaasta. Paavin vierailu siellä on kovasti odotettu.
Sovinnon, rauhan ja veljeyden sanoma
Paavi Franciscuksen vierailulla on selkeä viesti paitsi kristityille myös Irakin hallitukselle ja yhteiskunnalle. Hän haluaa Emil Antonin mukaan tuoda rauhan, anteeksiannon ja sovinnon sanomaa sodan ja terrorin repimään maahan koston ja vihan kierteen tilalle.
– Kolmas tärkeä tavoite on uskontodialogi shiiojen kanssa. Olisi merkittävä askel katolisen kirkon ja shiiojen välisessä vuoropuhelussa, jos tapaamisessa syntyisi samantapainen yhteinen julistus kuin sunnajohtajan kanssa Arabiemiraateissa. Kun katolisella kirkolla on hyvät suhteet molempien islamin suurten suuntausten kanssa, se voi mahdollisesti toimia myös välittäjänä niiden välillä, Anton sanoo.
Paavi tapaa suurajatolla Ali al-Sistanin Najafin shiiojen pyhässä kaupungissa Najafissa.
Paavin matkan mottona ovat Matteuksen evankelimin sanat ”Te olette kaikki veljiä”. Tämä on myös paavin viime vuonna julkaiseman ensyklikan eli kiertokirjeen teema. Ensyklikan nimi on Fratelli tutti, veljiä kaikki, ja se on sitaatti paavin nimikaimalta Franciscus Assisilaiselta.
Kiertokirjeen inspiraationlähteitä olivat myös ei-katolilaiset vaikuttajat, kuten Martin Luther King, Desmond Tutu ja Mahatma Gandhi. Ensyklika nojaa vahvasti myös suurimaami Ahmed al-Tayyebin ja paavin yhteiseen julistukseen ihmisten veljeydestä.
Paavi Franciscus otti kiertokirjeessään kantaa universaalin veljeyden, dialogin, ystävyyden ja yhteisen hyvän puolesta muukalaisvihaa, aggressiivista nationalismia ja radikaalia individualismia vastaan. Hän vetosi myös sotien ja kuolemanrangaistuksen lopettamisen, miesten ja naisten tasa-arvon sekä uskontojenvälisen rauhan ja yhteistyön puolesta.
Antonin mukaan veljeys, jolla ei tässä viitata sukupuoleen, vaan yhteiseen ihmisyyteen, on kiinnostava sana ja teema. Vaikka se on hyvin kristillinen, se sopii myös muslimeille. Yhteistä on ajatus, että kaikki ihmiset ovat Luojan luomia. Paavi haluaa yhteisen ihmisyyden kautta edistää rauhaa ja sovintoa ja katsoo, että uskonnoilla on tässä tärkeä rooli.
– On mielenkiintoista nähdä, miten paavin ajatus otetaan vastaan, Anton sanoo.
Kolmen suuren uskonnon kehto
Kun paavi Franciscus vierailee Irakissa, hän vierailee maassa, joka keskeinen niin juutalaisuuden, islamin kuin kristinuskonkin tarinalle. Irakissa sijaitseva Ur on kaupunki, jossa Abrahamin kerrotaan asuneen ennen kuin hän lähti vaeltamaan kohti luvattua maata.
Emil Anton nostaa niin kirjassaan Kahden virran maa kuin Kirkko ja kaupungin haastattelussa esiin asioita, joita harva suomalainen tulee ajatelleeksi. Juutalaisuuteen ja kristinuskoon Irak liittyy sitä kautta, että Assyrian ja Babylonian valtakunnat veivät nykyisen Irakin alueelle juutalaisia pakkosiirtolaisuuteen.
Juutalaisten kaipuu paluuseen, Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamiseen ja asiat järjestykseen laittavaan Messiaaseen toteutui kristittyjen mielestä Jeesuksessa. Hän oli ja on kaivattu Messias, joka kuolemaan ja ylösnousemuksellaan avasi tien Jumalan valtakuntaan.
Jeesus puhui äidinkielenään arameaa, kieltä, jota assyrialaiskristityt yhä modernina versiona käyttävät. Suuri osa Raamatusta sai muotonsa Mesopotamiassa, ja kristinusko levisi sinne heti synnyttyään.
Bagdadin patriatrkan johtama Idän kirkko oli 1200-luvulla maailman laajimmalle levinnyt ja teki lähetystyötä Kiinassa ja Mongoliassa asti. Kristikunnan suurista opettajista esimerkiksi Iisak Niniveläinen oli Idän kirkon teologeja.
Vaikka kristittyjen määrä ja osuus väestöstä on laskenut, ja viime vuosina hyvin paljon, Irakissa on yhä merkittävä kristillinen vähemmistö. Maassa toimii kaksi alkuperäistä katolista kirkkoa, yksi idän orientaalikirkkoihin kuuluva syyrialaisortodoksinen kirkko ja kaksi nestorialaistaustaista kirkkoa. Tämän lisäksi maassa on 1800-luvun lähetystyön tuloksena syntyneitä protestanttisia kirkkoja ja kristinuskoon kääntyneiden arabien maanalaisia seurakuntia.
Kirkkojen nimet liittyvät myös etnisyyteen, jota niiden jäsenet katsovat edustavansa. Niinpä maassa toimivat idän assyrialainen kirkko, kaldealaiskatolinen kirkko ja kaksi kirkkoa, joiden nimessä esiintyy sana syyrialainen.
Nämä nimet näkyvät myös Kaksoisvirranmaan alueelta pois muuttaneiden kristittyjen keskuudessa. Emil Anton mainitsee, että Ruotsissa asuu lähes satatuhatta assyrialaista tai syyrialaista kristittyä ja maasta löytyvät jalkapalloseurat Assyriska FF ja Syrianska FC.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Irakilainen piispa Daniel: ”Monet kokevat, että meidät halutaan oksentaa tästä maasta pois”
AjankohtaistaOpen Doors -järjestön kutsumana Suomessa vieraillut piispa Mar Shimun Daniel oli itse 16-vuotias, kun hänen perheensä sai tappouhkauksen. Hän joutui pakolaiseksi mutta palasi Irakiin vuonna 2012, jolloin hänestä tuli vainotun kirkon pappi.
