Mikään uskonnollinen tai poliittinen liike ei radikalisoidu kerralla kokonaan. Yleensä käy niin, että liikkeen reunamilla oleva joukko alkaa pitää terroristista väkivaltaa varteenotettavana toimintatapana.
Islamistinen terrorismi hiipuu, uskoo tutkija Leena Malkki – tulevaisuuden terroristiliikkeet saattavat nousta aivan toisenlaisesta ideologiasta
Terrorismi on yleisintä yhteiskunnissa, jotka eivät ole täysin demokraattisia mutta eivät myöskään itsevaltaisia diktatuureja.
Yksien mukaan terrorismi johtuu siitä, että köyhät, sorretut ja syrjäytyneet ihmiset nousevat epätoivoiseen vastarintaan.
Toisten mukaan terrorismi johtuu siitä, että islam, kommunismi, nationalismi – tai mikä milloinkin – on väkivaltainen aate, joka kannustaa kannattajiaan terroritekoihin.
Terrorismin tutkijan, valtio-opin dosentin Leena Malkin mukaan kaikki tällaiset selitykset ovat vajaita.
– Terrorismille ei ole mitään yhtä selitystä, Malkki summaa.
Viime viikolla Malkilta julkaistiin kirja Mitä tiedämme terrorismista, jossa hän vetää yhteen kansainvälisen tutkimuksen tuloksia.
Terrorismilla tarkoitetaan sellaista väkivaltaa, jota motivoi poliittinen tai uskonnollinen ideologia ja jonka toivotaan saavan julkisuutta, herättävän pelkoa ja vaikuttavan ihmisten toimintaan. Usein tutkijat rajaavat terrorismin ulkopuolelle sellaiset väkivallanteot, joita valtiot harjoittavat omien rajojensa sisällä.
Malkin mukaan mikään ideologia – kuten islam, kommunismi tai nationalismi – ei itsessään selitä terrorismia. Ennemminkin terrorismi on väline, jota monien ideologioiden kannattajat käyttävät.
Yhtä lailla on vaikea ennustaa, minkälaiset ihmiset lähtevät mukaan terroristiliikkeisiin. Selitykseksi ei Malkin mukaan kelpaa köyhyys (köyhät eivät tee terroritekoja rikkaita enempää), mielenterveysongelmat (joskaan harvasta terroristista on kerätty kovinkaan kattavaa psykiatrista historiaa) tai jokin tietty persoonallisuuden piirre (terroriliikkeissä on mukana mieleltään monenlaisia ihmisiä).
Terrorismin syyt peittyvät monimutkaiseen yhteiskunnalliseen ja psykologiseen vyyhtiin, josta on vaikea sanoa mitään varmaa.
Jotain tutkijat ovat sentään saaneet selville.
Terroristit haluavat, että heidän tekonsa saavat mahdollisimman paljon julkisuutta. Siten pelko leviää.
Terrorismi kukkii yhteiskunnissa, jotka eivät ole demokratioita eivätkä itsevaltaisia diktatuureja
Jos katsotaan, minkälaisissa yhteiskunnissa terrorismia esiintyy eniten, saadaan mielenkiintoinen tulos. Ne ovat yhteiskuntia, jotka eivät ole täysin demokraattisia mutta eivät myöskään itsevaltaisia diktatuureja.
– Vaikuttaa siltä, että terrorismia on ollut eniten sellaisissa yhteiskunnissa, joissa demokratia on joko vasta rakentumassa tai jo heikentymässä, Leena Malkki sanoo.
Tällaisissa tilanteissa yhteiskunta on usein sen verran avoin, että kansanliikkeille on tilaa. Toisaalta yhteiset arvot ja normit eivät välttämättä ole kovin vakiintuneita, eikä heikko valtio pysty takaamaan ihmisten turvallisuutta.
– Se voi antaa tilaa ajatuksille, että jokin toinen poliittinen ja moraalinen malli voisi olla parempi, Malkki kertoo.
Leena Malkki uskoo, että radikaali-islamistinen terrorismi alkaa hiipua. ”Yhteiskunnalliset trendit kestävät oman aikansa. Jossain vaiheessa samat tavoitteet ja ideaalit eivät enää inspiroi uusia sukupolvia.”
Malkki huomauttaa, että mikään uskonnollinen tai poliittinen liike ei radikalisoidu kerralla kokonaan. Yleensä käy niin, että jokin liikkeen reunamilla oleva porukka alkaa pitää terroristista väkivaltaa varteenotettavana toimintatapana.
– Kun osa ryhtyy väkivaltaiseen terrorismiin, muut yleensä jättävät liikkeen tai se jakaantuu, Malkki sanoo.
Yksilö taas lähtee todennäköisemmin mukaan terroristiseen toimintaan, jos hänen kaveripiirissään on samanlaisia ajatuksia.
– Ihminen on sillä tavalla sosiaalinen olento, että näkemyksiä omaksutaan helpommin, jos siihen liittyy ystävyyssuhteita.
Onko islam erityisen terroristinen uskonto?
2000-luvulla terroristeja näyttää motivoineen ennen kaikkea yksi uskonto: islam. Leena Malkin mukaan kyse on niin sanotusta radikaali-islamismista, jossa islamismi tarkoittaa poliittista islamia ja radikaali viittaa sen äärimuotoihin.
Malkin mukaan kyseessä ei ole näköharha. Radikaalit islamistit tekevät tällä hetkellä enemmän terrori-iskuja kuin mikään muu uskonnollinen liike. Malkki ei ota kantaa siihen, mikä on ”oikeaa islamia”. Sen sijaan hän toteaa, että radikaali-islamistinen terrorismi on jotakuinkin uusi ilmiö.
Malkin mukaan ennen 1980-lukua islamin nimissä ei tehty juurikaan terrori-iskuja. Sitä edeltävä aika oli etenkin vasemmistolaisen terrorismin kultakautta.
– 1990-luvulla alettiin puhua uskonnollisen terrorismin lisääntymisestä, mutta silloinkaan ei puhuttu islamistisen vaan nimenomaan uskonnollisen terrorismin aallosta. Tuolloin ei ollut ollenkaan yhtä selvää kuin nykyisin, että aaltoa dominoi radikaali-islamistinen toiminta.
1990-luvulla uutisiin nousi esimerkiksi japanilaisen Korkein totuus -lahkon tekemä sariinikaasuisku Tokion metroon. Myös Yhdysvaltain uskonnollinen äärioikeisto puhutti tutkijoita.
– Euroopassahan äärioikeisto on ollut poliittista, mutta yhdysvaltalaisessa äärioikeistossa on pitkään ollut mukana uskonnollinen elementti. On esimerkiksi ajateltu, että valkoinen rotu on Jumalan valittu kansa, Malkki selittää.
Leena Malkin mukaan Suomi on ainakin radikaali-islamististen terroristien näkökulmasta pieni ja syrjäinen paikka.
Miksi juuri islamin piiristä sitten tulee tällä hetkellä niin paljon terroristeja? Malkin mukaan selitys on jälleen monimutkainen.
– Se liittyy muslimienemmistöisten maiden sisäiseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen liikehdintään, joka on syntynyt osittain reaktiona modernisaatioon ja länsimaiden valtaan.
Uskonnollinen ja poliittinen terrorismi eivät Malkin mukaan juurikaan eroa toisistaan. Usein ne myös kulkevat käsi kädessä, kuten al-Qaidan, Isisin tai Intian hindunationalistien tapauksissa.
Joitain eroja kuitenkin löytyy. Radikaalia islamismia ajavien liikkeiden iskut ovat olleet keskimäärin tuhoisampia kuin muiden liikkeiden iskut.
Malkin mukaan terrorismin takana oleva maailmankatsomus voi vaikuttaa siihen, minkälaista ja keihin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään oikeutettuna.
– Kun taustalla on uskonnollinen motivaatio, voi olla, että laajamittaiselle väkivallalle on vähemmän pidäkkeitä. Tekijät voivat ajatella, että iskun pääasiallinen yleisö on Jumala.
Malkin mukaan länsimaissa reagoidaan eri tavalla esimerkiksi äärioikeistolaiseen ja islamistiseen terrorismiin.
– Meillä on tapana reagoida väkivaltaan eri tavalla silloin, jos sen tekee joku, jonka ajattelemme olevan osa meitä, Malkki selittää.
Euroopassa on vuosisataiset perinteet kokea muslimit vieraiksi. Äärioikeistolaista terroristia sen sijaan voidaan pitää yhtenä meistä – joskin pahasti harhautuneena ja apua tarvitsevana yksilönä.
Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, tulevaisuudessa maailma voi joutua pelkäämään ekoterroristeja.
Ovatko tulevaisuuden terroristit äärioikeistolaisia tai ekoaktivisteja?
Terroristiset liikkeet nousevat ja laskevat kuin aallot. Leena Malkin mukaan radikaalin islamistisen terrorismin aalto on kestänyt jo pidempään kuin oli odotettavissa.
– Luultavasti sekin aalto hiipuu. Yhteiskunnalliset trendit kestävät oman aikansa. Jossain vaiheessa samat tavoitteet ja ideaalit eivät enää inspiroi uusia sukupolvia.
Islamistiset terroriteot ovat olleet laskussa jo joitain vuosia, mutta Malkin mukaan kyse on pitkälti siitä, että iskuja on saatu estettyä.
– Se taas voi osittain johtua siitä, että yritykset ovat amatöörimäisempiä. Onnistuneetkin iskut ovat olleet pienempiä, enemmän veitsi- kuin pommi-iskuja.
Terrorismi itsessään tuskin kuitenkaan katoaa. Malkin mukaan kasvava äärioikeisto saattaa alkaa turvautua terrorismiin nykyistä laajemmin.
– Äärioikeisto on jo lisääntynyt Yhdysvalloissa, mutta ei Euroopassa niin paljon kuin moni kuvittelee.
Malkin mukaan on myös mahdollista, että jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, ekoterrorismi lisääntyy.
– Voi olla, että tulemme näkemään terroritoimintaa, jolla pyritään vauhdittamaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia, Malkki sanoo.
– Ympäristöliike on yleensä ollut rauhanomainen ja kunnioittanut elämää, mutta on mahdollista, että tilanne muuttuu. Yleensähän väkivaltaa oikeutetaan sillä, että sillä tavoin pyritään ehkäisemään isompi paha.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ihmiset keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon” – Seksologi, aktivisti, kirkkoherra, epidemiologi ja tietokirjailija kertovat utopiansa vuodesta 2050
Hyvä elämäHengellisyyden harjoittaminen on vuonna 2050 nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää ja tapahtuu kirkkojen sijaan kodeissa, ennustaa kirkkoherra Päivi Vähäkangas.
