null ”Ihmiset keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon” – Seksologi, aktivisti, kirkkoherra, epidemiologi ja tietokirjailija kertovat utopiansa vuodesta 2050

”Ihmiset keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon” – Seksologi, aktivisti, kirkkoherra, epidemiologi ja tietokirjailija kertovat utopiansa vuodesta 2050

Hengellisyyden harjoittaminen on vuonna 2050 nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää ja tapahtuu kirkkojen sijaan kodeissa, ennustaa kirkkoherra Päivi Vähäkangas.

Rakkaus ja ihmissuhteet 

”Monogaaminen parisuhde ja avioliitto säilyvät, ja niiden rinnalle nousevat yhtä arvostetuiksi myös muut suhdemuodot, kuten erilaiset polyamoriset suhteet.”

Tiina Vilponen, Ihmissuhdeterapiakeskus Sexpon johtaja ja kliininen seksologi


”Vuonna 2050 sukupuolten, seksuaalisuuksien ja ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa, eikä kenenkään tarvitse enää pelätä muiden reaktioita tai kokea syrjintää.

Monogaaminen parisuhde ja avioliitto säilyvät, ja niiden rinnalle nousevat yhteiskunnassa yhtä arvostetuiksi myös muut suhdemuodot, kuten erilaiset polyamoriset suhteet.

Ihmissuhteiden monimuotoisuus otetaan todesta ja kohdataan kunnioittavasti niin, että jokainen kokee olevansa tärkeä. Moninaiset suhdemuodot näkyvät paitsi mediassa myös yhteiskunnan rakenteissa ja käytännön asioissa, kuten esimerkiksi viranomaisten lomakkeissa ja terveydenhuollon kohtaamisissa.

Hierarkiat erilaisten ihmissuhteiden välillä ovat kolmenkymmenen vuoden päästä madaltuneet. Monelle esimerkiksi ystävyyssuhteet ovat elämän pitkäkestoisimpia ja merkityksellisimpiä suhteita. Tulevaisuudessa ihmissuhdeterapia ymmärretään paikkana, jossa niin parisuhde kuin ystävyys- tai sisarussuhteet elämän kaikissa vaiheissa ovat hyvän huolenpidon arvoisia.

Ihmissuhteiden tasavertaisuus näkyy myös erilaisissa asumisratkaisuissa ja lähisuhteiden määrittelyssä. Perheiden monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa ei kyseenalaisteta. Perheet voivat myös asua eri osoitteissa ilman että se herättää ihmetystä muissa.

Digitaaliset kohtaamisalustat mahdollistavat nykyistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivia kohtaamisia. Virtuaaliset ympäristöt ovat  joustavia, luottamuksellisia ja turvallisia paikkoja. Koska mielekkäät virtuaaliset ihmissuhteet tulevat yleistymään, ihmiset  hallitsevat verkossa nykyistä paremmin hyvän käytöksen etiketin ja reilun pelin.

Ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus vaikuttavat ihmissuhteissa. Muutoksen herättämistä tunteista puhutaan avoimesti ja omista arvoista ollaan paremmin tietoisia. Parhaimmillaan ihmissuhteissa kannustetaan vaikuttamaan ja tehdään yhdessä ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta. Ihmissuhteet mahdollistavat turvaa ja lohtua muutosten keskellä. On tärkeää, ettei kukaan joudu jäämään ahdistuksen kanssa yksin.

Vuonna 2050 ihmiset vaativat itseltään ja muilta vähemmän suorittamista ja keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon. Toivon, että silloin ymmärrämme nykyistä paremmin, mitä on omannäköinen, itselle riittävän hyvä elämä.”

Työelämä, yrittäjyys, ympäristö

”Kolmenkymmenen vuoden päästä vallalla ovat pehmeämmät arvot, kuten empatia, toisten kunnioittaminen, oppiminen ja uteliaisuus

Saku Tuominen, yrittäjä ja tietokirjailija

Kuva: Anton Sucksdorff Photography

Kuva: Anton Sucksdorff Photography


”Vuonna 2050 käsitämme hyvinvoinnin huomattavasti nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Ihmisen lisäksi se käsittää myös meitä ympäröivän luonnon. Henkinen hyvinvointi on noussut entistä keskeisempään asemaan ja vallalla ovat pehmeämmät arvot, kuten empatia, toisten kunnioittaminen, oppiminen ja uteliaisuus.

Valtaosa ihmisistä tekee kolmenkymmenen vuoden päästä ajatustyötä. Etä- ja lähityön yhdistelmästä on tullut arkipäivää. Käsitys työpäivästä ja -ajasta on muuttunut yhä joustavammaksi. Monilla aloilla ihmiset tekevät useampaa työtä, monessa eri paikassa.

Kohtaamiset kasvokkain tuntuvat hyvin merkityksellisiltä, koska niitä on vähemmän. Yksilön vapaus ja vastuu itsestä, kyky lopettaa työpäivä ja palautua nousevat entistä merkittävämpään asemaan. Tämä malli sopii toisille paremmin kuin toisille, ja meidän pitääkin miettiä, miten kannamme huolta kaikista.

Maailma on vuoteen 2050 mennessä kokenut isoja muutoksia. On tulvia, kuivuutta ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kotoaan. Joudumme kaikki sopeutumaan uudenlaiseen elämään, myös täällä Suomessa. 

En usko yksiselitteisesti siihen, että tulevaisuuden ydin on vähemmän. Taloudessa uskon suoraselkäiseen kasvuun, jossa pidetään huolta siitä, että kukaan ei kärsi. On tärkeää, että kehitämme uusia tuotantotapoja, joissa luonto ei häviä. 

Ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan kestävästi tuotetusta ruoasta. Syömme myös kiinnostavammin ja rikkaammin. Ruokahävikistä on päästy lähes kokonaan eroon. Suomessa syödään täällä kasvatettuja kasviksia, metsiemme sieniä ja riistaa. 

Näen, että regenerative, eli uudistava toiminta, on huomisen toimintatapa paitsi maataloudessa myös monella muulla alalla. Niillä, jotka uskaltavat ottaa loikan nyt, menee kolmenkymmenen vuoden päästä hyvin. Pyrkimyksen tulee olla, että jokainen sukupolvi jättää maailman seuraaville sukupolville aina parempaan kuntoon.”

Kristinusko

Jos tulevaisuudessa kykenemme myös koskettamaan toisiamme virtuaalisesti, viriää keskustelu etäehtoollisesta uudelta pohjalta

Päivi Vähäkangas, Munkkiniemen kirkkoherra

Kuva: Antti Rintala.

Kuva: Antti Rintala.


”Hengellisyyden kaipuu on ikiaikainen, eikä se siitä muutu. Siksi tuhansia vuosia vanhat Raamatun tekstit tuntuvat samaistuttavilta ja tutuilta myös vuonna 2050.

Hengellisyyden harjoittaminen on nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää. Rukoilu, meditointi ja keholliset hengelliset harjoitukset tapahtuvat kirkkojen sijaan kodeissa.

Yhä harvempi ihminen perii kristinuskon vanhemmiltaan, ja kirkkoon kuuluminen on tietoinen päätös. Niinpä kristitty erottuu massasta, koska hän menee naimisiin kirkossa ja kastaa lapsensa. Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin.

Vaikka uskonnon harjoittaminen muuttuu yksityisemmäksi, kristinuskoa ei ole mahdollista harjoittaa täysin irrallaan yhteisöstä. Kirkko on 30 vuoden päästä globaalimpi. Kehittyneempi teknologia tuo lähiseurakunnan vaihtoehdoksi koko maailman. Nykyiset katkeilevat etäyhteydet ja pikseleiksi hajoava kaksiulotteinen kuva ovat historiaa.

Tulevaisuudessa virtuaaliosallistuminen on moniaistisempaa, ja automaattikääntäjä poistaa kommunikaatiolta kielimuurin. Mikäli tulevaisuudessa kykenemme myös koskettamaan toisiamme virtuaalisesti, viriää keskustelu etäehtoollisesta uudelta pohjalta.

Tällä hetkellä kristityt ovat vielä jumissa liberaali–konservatiivi-ajattelussa, joka rajoittuu pitkälti kysymykseen avioliitosta. Tämä kysymys on jo ratkaistu vuoteen 2050 mennessä, mutta uudet kiistakysymykset jakavat kristittyjä jatkossakin. 

Ihmisiä vetää seurakuntiin hengellisyyden lisäksi tarve tehdä hyvää. Koska kirkosta on tullut instituutiona pienempi ja sillä on vähemmän resursseja käytössään, tarvitaan vielä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Kristinuskon sanoma on yksinkertaisen elämän sanoma. Usko vastuuttaa ihmistä pitämään huolta koko luomakunnasta. Kristinuskon avulla ihminen voi edelleen nähdä elämän olevan täyttymyksellistä ilman turhaa kuluttamista.”

Nuoret, koulutus ja ihmisoikeudet

Suomi on vuonna 2050 edelleen hyvinvointiyhteiskunta, joka pitää huolta heikommistaan ja maa, jossa amerikkalainen unelma voi oikeasti toteutua

Adina Nivukoski, kolumnisti ja ihmisoikeusaktivisti

Kuva: Elsa Kallonen.

Kuva: Elsa Kallonen.


”Toivon, että vuonna 2050 nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen huomattavasti toiveikkaammin kuin tänä päivänä. Tällä hetkellä nuoret kokevat, että koulutus- ja  työelämän vaatimukset ovat niin korkeita, ja paikoin ristiriitaisia, ettei niihin yllä kukaan. 

Kolmenkymmenen vuoden päästä peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa panostetaan siihen, että jokainen pystyy etenemään koulu- ja työelämässä haluamilleen aloille taustastaan riippumatta. Opettajat tiedostavat nykyistä paremmin haasteet, joita esimerkiksi yhteiskuntaluokat tai etniset taustat voivat ihmisille asettaa. 

Myös korkeakoulumaailma mahdollistaa opinnot kaikille. Tällä hetkellä kauppa- ja oikeustieteet sekä diplomi-insinöörikoulutus ovat edelleen aloja, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Vuonna 2050 nekin vastaavat diversiteetiltään Suomen väestöä. On erityisen tärkeää saada monenlaiset äänet kuuluviin juuri näillä aloilla, sillä ne muokkaavat yhteiskuntaa todella paljon. 

Siirtymä opiskelun ja työelämän välillä on tehty mahdollisimman helpoksi. Ihmisistä pidetään töissä parempaa huolta kuin nyt, eikä työmäärä työntekijää kohden ole epäinhimillinen. 

Suomi on vuonna 2050 kansainvälisempi ja ymmärtää monikulttuurisuutta huomattavasti paremmin kuin tänä päivänä. Mikäli Suomeen saapuu ilmasto- tai muun kriisin vuoksi pakolaisia, on tärkeää, että olemme ottaneet opiksi vuoden 2015 tapahtumista, jotka aiheuttivat paljon inhimillistä kärsimystä turvapaikanhakijoille. Esimerkiksi turvapaikkahakemusten käsittely on huomattavasti nopeampaa.  

30 vuoden päästä Suomessa on taklattu useita ihmisoikeusongelmia, joita meillä on vielä tänään, näistä esimerkkinä epäinhimillinen translaki. Ehetyshoidot on kriminalisoitu, koska yhteiskunnassa on parempi ymmärrys siitä, että ihminen saa rakastaa ketä rakastaa ja olla juuri sitä sukupuolta mitä hän on. 

Toivon, että vuonna 2050 Suomi on edelleen hyvinvointiyhteiskunta, joka pitää huolta heikommistaan ja maa, jossa amerikkalainen unelma voi oikeasti toteutua.”

Terveys ja pandemiat

”Meillä on seurantajärjestelmiäjotka pystyvät ainakin osin rajaamaan epidemioita ennen kuin ne muuttuvat pandemioiksi

Jussi Sane, epidemiologi ja terveysturvallisuusasiantuntija, konsultoi tällä hetkellä maailman terveysjärjestöä (WHO)

Kuva: Jussi Sane.

Kuva: Jussi Sane.


”Yksi suurimmista terveysuhkista on ilmastonmuutos seurannaisvaikutuksineen. Toivon, että saamme ilmaston lämpötilan nousun pysähtymään 1,5 asteeseen. Silläkin on terveysvaikutuksia. Kaikkia vaikutuksia emme vielä tunne, mutta Suomessa ainakin punkki- ja hyttysvälitteiset taudit tulevat todennäköisesti lisääntymään. Kuumien kesien seurauksena lämpimät uimavedet tuovat omat haasteensa. 

Vuoteen 2050 mennessä toivon, että antibioottiresistenssistä aiheutuva uhka on saatu vältettyä. Mikäli antibiootit eivät enää tehoa tavallisiin sairauksiin, monet tavalliset bakteeri-infektiot voivat aiheuttaa runsaasti kuolemia, kuten tapahtui vielä 1900-luvun alussa. Tämä uhkakuva voi olla todellisuutta vuonna 2050, jos antibioottien ylikäyttö ei vähene ympäri maailmaa nopeasti. 

Tiedämme historiasta, että uusi pandemia tulee taas jossain vaiheessa. Milloin, sitä emme pysty ennustamaan. 

Kolmenkymmenen vuoden päästä meillä on tehokkaampia seurantajärjestelmiä, laboratorioita ja koulutetumpia ihmisiä, jotka pystyvät ainakin osin rajaamaan epidemioita ennen kuin ne muuttuvat pandemioiksi. 

Krooniset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä liikalihavuus, ovat merkittäviä terveysriskejä hengitystieinfektioiden ja pandemioiden kohdalla. Meidän täytyy pitää huolta suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä sekä investoida ihmisten kokonaisterveyteen. 

On tärkeää panostaa jo nyt lasten- ja nuorten liikuntaharrastuksiin, jotta kolmenkymmenen vuoden päästä he ovat terveitä ja hyvinvoivia aikuisia.

Pandemiavarautumisen näkökulmasta on tärkeää tehdä pitkäjänteistä terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, joka vaikuttaa riskeihin pitkällä tähtäimellä. Hyvinvointi ja tartuntatautivarautuminen eivät ole erillisiä asioita, vaan tulevat samassa paketissa yhdessä.”

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: