Lisa Miotto ja Marie Falcon ovat tutustuneet muun muassa sisupartion toimintaan Soukassa. Jesse Santavuori ja Aapo Väisänen olivat piirtämässä.
Italialainen Lisa ja ranskalainen Marie tulivat vapaaehtoistyöhön eksoottiseen Espooseen
Espoon seurakuntien palveluksessa olevat vapaaehtoiset pääsevät tutustumaan lapsi- ja perhetyöhön ja suomalaiseen elämäntapaan.
Etelä-Euroopan tai Välimeren maista on helppo lähteä käymään naapurimaassa, italialaisen Ranskassa tai ranskalaisen Espanjassa, mutta Pohjois-Eurooppa jää helposti vieraaksi. Tämän huomasivat myös Venetsian läheltä Piove di Saccosta kotoisin oleva Lisa Miotto, 20 ja Ranskan Normandiasta kotoisin oleva Marie Faucon, 26. Niinpä he päätyivät tekemään vapaaehtoistyötä Suomeen, tarkemmin sanottuna Espoon seurakuntiin. Tammikuusta heinäkuuhun kestävän vapaaehtoistyöjakson aikana tutuksi tulee kirkon tekemä lapsi-, perhe- ja nuorisotyö. Samalla Miotto ja Faucon pääsevät tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan.
Mietin au pairiksi lähtemistä, mutta siinä ei olisi ollut niin paljoa vapautta kuin siinä, että lähtee vapaaehtoistyöhön.
- Marie Faucon
Suomi oli erikoinen ja hyvämaineinen
Lisa Miotto mietti lukion jälkeen, että nyt olisi hyvä hetki tehdä jotakin erilaista, vaikka lähteä tutustumaan uuteen kulttuuriin ja paikkoihin, joissa hän ei ole käynyt. Hän harkitsi au pairiksi lähtemistä, mutta löysi sitten EVS:n eli European Volunteer Servicen, jonka kautta voi hakea vapaaehtoistyöhön eri puolelle Eurooppaa.
– Halusin pohjoiseen. Pidän talvesta ja lumesta, Miotto kertoo.
Ennen Suomeen tuloa Miotto tiesi Suomesta ainakin sen, että täällä on hyvät julkiset palvelut, kylmä ilmasto ja mahdollisuus nähdä revontulia.
– En halunnut kuitenkaan liikaa tukeutua ennakkoluuloihin ja odotuksiin, vaan ajattelin, että näen sitten, millaista täällä on. Saa tulla yllätyksiä.
Samantapaisia ajatuksia pyöritteli päässään myös ranskalainen Marie Faucon. Hän on työskennellyt lastenohjaajana varhaiskasvatuksessa, mutta kun äitiyslomansijaisuus päättyi, oli hyvä hetki toteuttaa pitkäaikainen haave.
– Ajattelin jo 16–17-vuotiaana, että haluaisin vähän pidemmäksi aikaa ulkomaille. Minäkin mietin au pairiksi lähtemistä, mutta siinä ei olisi ollut niin paljon vapautta kuin vapaaehtoistyössä, Faucon sanoo.
Kohdemaaksi hän mietti ensin Iso-Britanniaa.
– Halusin sinne siksi, että tahdoin parantaa englannin taitoani. Se on tarpeen meillä Normandiassakin, koska siellä on paljon brittejä. Mutta Englannissa oleviin projekteihin on tosi paljon hakijoita.
Suomi alkoi kiinnostaa Fauconia erityisesti ammatillisessa mielessä.
– Kaikki kasvatusalalla tietävät Suomen maineen. Halusin nähdä omin silmin, miten lapsia täällä opetetaan ja kasvatetaan.
Marie Falcon ja Lisa Miotto ovat Suomessa tammikuusta heinäkuuhun. Sinä aikana he haluavat nähdä täällä mahdollisimman paljon.
Monipuolista työtä ja kielen opiskelua
Vapaaehtoisten työviikko on monipuolinen. On perhekerhoa, iltapäiväkerhoa, päiväkerhoa, seikkailukerhoa... Haastattelupäivänä he ovat mukana sisupartion kokoontumisessa Soukassa. Ryhmässä on autistisia nuoria ja nuoria aikuisia.
– Tämä on todella kiva ja kiinnostava ryhmä. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta autistien kanssa työskentelystä. On muutenkin hyvä, että voin vapaaehtoistyössäni tavata eri-ikäisiä ihmisiä, Lisa Miotto sanoo.
Faucon ja Miotto asuvat kimppakämpässä Espoossa. Saman kodin jakaa myös espanjalainen vapaaehtoinen, joka on työssä Espoon kaupungin nuorisopalveluissa.
– Minusta on hyvä juttu, että asumme yhdessä. Voimme puhua siitä, mitä täällä koemme ja tehdä asioita yhdessä. Ja meistä on tullut ystäviä, Lisa Miotto kertoo.
Vapaaehtoisten matkat ja vuokran maksaa EVS EU-rahoista. Lisäksi vapaaehtoiset saavat taskurahaa 125 euroa kuussa. Miotto ja Faucon ovat saaneet myös Museokortit, jotka ovat jo olleet käytössä.
Faucon ja Miotto kokevat, että yksi hyöty Suomessa olosta on se, että kumpikin oppii paremmin englantia. Se on toistaiseksi heidän työkielensä, mutta viikko-ohjelmaan kuuluu myös suomen opiskelua. Se ei ole ihan helppoa, mutta erityisesti työssä lasten kanssa voi harjoitella.
– Tunnen itsenikin ihan pieneksi lapseksi kun toistelen sanoja. Lapset myös opettavat minua, Faucon.
Aivan kaikki stereotypiat eivät pidä paikkaansa
Tammikuussa Suomeen tulleet vapaaehtoiset ovat käyneet jo hieman pääkaupunkiseutua pidemmälläkin, Tallinnassa ja talvilomaviikolla Kokkolassa, jonne oli kutsuttu muitakin Suomessa vapaaehtoistyössä olevia nuoria. Siellä käsiteltiin heille ajankohtaisia aiheita, kuten kulttuurishokin kokemista. Kun Fauconilta ja Miotolta kysyy, onko sellainen jo tullut, kumpikin alkaa nauraa ja kertoo saunakokemuksistaan Kokkolassa.
– Shokki oli saunominen ja se, siellä pitäisi olla alasti, Marie Faucon kertoo.
– Se tuntui tosi oudolta. Meillä oli uimapuvut päällä.
Lievempiäkin kulttuurieroja he ovat huomanneet: lapset kulkevat itsenäisemmin paikasta toiseen kuin Ranskassa, päivällinen syödään aikaisin, baarissa ei ole tapana käydä yhdellä töiden jälkeen, vaan siellä on alkuillasta hiljaista.
Se taas ei tunnu pitävän paikkaansa, että suomalaiset olisivat jotenkin juroja ja hiljaisia. Vastaanotto Espoon seurakunnissa ja Suomessa ylipäätään on ollut lämmin.
– Se voi kyllä johtua myös meistä itsestämme. Me olemme sellaisia, että kun joku sanoo "moi", alamme vaan heti puhua pälpättää, Faucon toteaa nauraen.
EVS tarjoaa vapaaehtoistyötä 18–30-vuotiaille
European Voluntary Service EVS on ohjelma, jonka kautta voi päästä tekemään vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa. Työjakson pituus on yleensä 6–12 kuukautta.
EVS on osa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -ohjelmaa. Se on suunnattu EU-maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille. Mukaan voivat hakea 18–30-vuotiaat EU-maiden kansalaiset sekä nuoret, joilla on pysyvä oleskelulupa johonkin EU-maahan.
Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tarkoituksena on antaa nuorille elämänkokemuksia, jotka auttavat heitä itsenäistymään ja tarjoavat eväitä elämään. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemuksia kansainvälisyydestä ja tutustua toisen eurooppalaisen maan kulttuuriin ja siellä asuviin ihmisiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ryhtyisitkö ystäväksi ulkomaalaiselle opiskelijalle? – Uusi Friends-ohjelma auttaa alkuun
AjankohtaistaMoni ulkomaalainen opiskelija kaipaa suomalaista ystävää, jonka kautta voisi tutustua paremmin myös suomalaiseen kulttuuriin. Haaga-Heliassa ja Metropoliassa alkaa ystävätoiminta.
