Topi Linjama on kirjoittanut aiemmin kirjat myös Bachin Matteus- ja Johannes-passioista.
J.S. Bachin Jouluoratorio soi Topi Linjaman kotona joka joulu: ”Säveltäjä on yhdistänyt taitavasti kantaatit ja hengellisen oopperan joulun sanomaan”
Musiikkitieteilijä Topi Linjama esittelee uudessa kirjassaan Bachin kantaatteja. Niistä tunnetuimpia ovat Jouluoratorion kuusi kantaattia.
Bach-tuntijana tunnettu Topi Linjama sai jo useita vuosia sitten ajatuksen esitellä blogissaan J.S. Bachin kantaatteja. Hänestä oli tärkeää tuoda niitä esille, sillä ne olivat jääneet paljolti säveltäjän passioiden ja h-mollimessun varjoon.
Nyt Linjama on julkaissut kirjan Kantaattikattaus (Basam Books), jossa hän tarkastelee yksityiskohtaisemmin yli kahtakymmentä Bachin kantaattia.
Bach sävelsi 1700-luvun alkupuolella noin kolme sataa kantaattia, mutta niistä on satakunta kadonnut. Kantaatti on johonkin tilaisuuteen sävelletty, usein sävyltään lyyrinen teos, jossa on laulajia ja soittajia.
– Bach työskenteli vuosina 1723–50 kanttorina Leipzigin Nikolainkirkossa ja Tuomaskirkossa, ja hän sävelsi suuren osan kantaateista kirkoissa pidettyjä jumalanpalveluksia varten. Ne liittyivät kirkkovuoden pyhäpäivien raamatunteksteihin, Linjama kertoo.
– Bachin tuotannosta peräti kolmasosa oli kantaatteja. Hänen kuolemansa jälkeen ne painuivat unohduksiin, mutta 1800-luvun lopulta alkaen niitä alettiin taas esittää.
Bachin teoksissa yhdistyvät äly ja tunne
Jouluoratorio kuuluu Bachin suosituimpiin teoksiin. Se koostuu kuudesta kantaatista, jotka on sävelletty joulunajan pyhäpäiville, joulupäivästä loppiaiseen. Samalla se on nimensä mukaisesti oratorio, hengellinen ooppera.
– Oratorio tarkoittaa, että se on juonellinen teos. Tenori laulaa oratorion juonelliset osat, ja kuoro esittää enkelien ja paimenien osuudet, Topi Linjama kertoo.
– Jouluoratorio perustuu Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeihin, joissa kerrotaan joulun tarina Jeesuksen syntymästä. Kertomus alkaa seimen äärestä tallista. Bach ei noudattanut tarkasti kirkkovuoden pyhien tekstejä, jotta hän saisi oratoriosta juonellisesti tyydyttävän kokonaisuuden.
Linjama kuuntelee Jouluoratoriota joka joulu radiosta. Hän on myös toiminut netissä ensin omatoimisesti ja myöhemmin yhteistyössä Yleisradion kanssa Jouluoratorion sekä Matteus- ja Johannes-passioiden kommentoijana.
Jouluoratorion ensimmäisen kantaatin alkukuoro sisältää puhtaaksi viljeltyä iloa.
– Koen, että Jouluoratorion ensimmäisen kantaatin alkukuoro sisältää puhtaaksi viljeltyä iloa. Siinä ja toisessa kantaatissa on kenties myös hienoimmat aariat. Bachin valtavasta taidosta kertoo, että teoksen kantaatit on koottu hänen aiemmista kantaateistaan ja niihin on sitten lisätty evankeliumiosuudet.
Linjamaa hämmästyttää Bachin taitavuus monella säveltämisen osa-alueella. Teoksissa yhdistyvät vaikuttavasti äly ja tunne.
– Ehkä hänen henkilössään on jotain, mikä tuo inhimillistä ja syvällistä ulottuvuutta hänen sävellystöihinsä.
Bach tunnetaan kirkkomusiikin mestarina, mutta häneltä löytyy myös maallisempia kantaatteja, joita hän sävelsi hovin ja kaupungin tilaisuuksiin.
– Kahvikantaatti, jossa korostetaan jokapäiväistä kahvin tarvetta, muistuttaa suorastaan koomista oopperaa. Hänen maailmassaan siis yhdistyivät sulavasti sekä maallinen että hengellinen puoli.
Tulevaa joulua joensuulainen Topi Linjama viettää perinteisin menoin kotona perheensä kanssa.
Musiikki kuuluu Linjaman perheen jouluun
Tulevaa joulua joensuulainen Topi Linjama viettää perinteisin menoin kotona perheensä kanssa. Välillä joulunviettoon on kutsuttu myös ystäviä ja sukulaisia.
– Viemme aattona haudoille kynttilöitä, kuuntelemme joulurauhan julistuksen ja käymme saunassa. Jouluateria on meillä nykyään vegaaninen.
– Lahjojen avaaminen on yleensä pitkällinen prosessi. Olemme jakaneet perheessä vuorot, ja jokainen hankkii lahjan yhdelle perheenjäsenelle.
Linjaman kaikki viisi lasta soittavat jotain instrumenttia, joten musiikin kuuntelu ja soittaminen liittyvät olennaisesti jouluun.
– Lapset järjestävät jameja soittamalla pianolla, fagotilla, huilulla ja rummuilla tuttuja joululauluja.
Musiikkitieteilijä itse puolestaan soittaa päivittäin klassista musiikkia 1880-luvun lopussa valmistetulla flyygelillään. Viime aikoina soittimesta on sattuneesta syystä kuulunut Bachin sävelmiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Joulukonsertit vetävät kirkot täyteen, mutta seurakunnat eivät niillä rikastu
AjankohtaistaSuurimman osan joulun ajan kirkkokonserteista järjestää jokin muu taho kuin seurakunta itse, mutta seurakunnat pitävät huolta siitä, että musiikkikattaus pysyy monipuolisena.
