Anna Ginström, Joonas Minkkinen (kesk.) ja Veikko Vallinoja ovat muusikkoystävyksiä, joita yhdistää Johann Sebastian Bach.
Nuoret muusikkoystävykset päätyivät aina laulamaan Bachia illanvietoissa – nyt he konsertoivat Helsingin tuomiokirkossa
25 hengen kokoonpano Bach Collegium Helsinki haluaa välittää iloa ja lohtua Helsingin urkufestivaalin konsertilla.
Aikansa se otti. Pohjustustyötä tarvittiin paljon – muun muassa satojen Whatsapp-viestien verran – kunnes Bach Collegium Helsinki perustettiin huhtikuussa 2023.
Alkujaan idea Johann Sebastian Bachin kantaatteja esittävästä kokoonpanosta syntyi, kun nuoret muusikkoystävät huomasivat päätyvänsä laulamaan Bachin musiikkia kerta toisensa jälkeen pitkiksi venyneissä illanvietoissa.
Nykyinen kokoonpano muodostuu noin 25 laulajasta, barokki-instrumentalistista, kirkkomuusikosta ja kuoronjohtajasta. Osa on jo opintonsa päättäneitä, osa vielä opiskelee.
Perustajamuusikoiden kantavana ajatuksena on, että Bachin kantaatteja soisi esitettävän Suomessa nykyistä enemmän.
– Seurakunnissa eri puolilla Suomea kantaatteja kyllä soitetaan ja lauletaan. Mutta ei Bachin kantaattituotantoa silti tunneta Suomessa kovin laajalti, sanoo kirkkomusiikin opiskelija, urkuja pääaineenaan ja cembaloa sivuaineenaan opiskeleva Joonas Minkkinen, joka työskentelee myös kanttorina ja Suomen Laulun varajohtajana.
Keski-Euroopassa laulajien ja soittajien muodostamia Bach Collegiumeja on paljon, kertoo kirkkomuusikko Joonas Minkkinen (vas). Hänen vierellään laulavat Anna Ginström ja Veikko Vallinoja Helsinki Bach Collegiumista.
Bachin säveltämistä kantaateista on säilynyt näihin päiviin reilut 200. Joonas Minkkinen tutustui niihin toden teolla vuonna 2021, jolloin hän kuunteli kaksi tai kolme Bachin kirkkokantaattia juuri sinä pyhänä, jota varten Bach oli ne alkujaan säveltänyt.
– Pyrin aina lukemaan tekstit ja tutustumaan kuhunkin kantaattiin tarkemmin.
Oikeastaan pulahdus Bachin kantaattien pariin alkoi jo teini-ikäisenä, kun Minkkinen alkoi kuunnella kantaatteja aktiivisemmin ystävänsä Hiski Walleniuksen kanssa, joka hänkin on Bach Collegium Helsingin aktiiveja.
Bach-osaaminen ja -ohjelmisto laajenevat
Nuorille muusikoille kokoonpano antaa mahdollisuuden päästä laajentamaan Bach-osaamista. Sopraano Anna Ginström kertoo työstäneensä lauluopinnoissaan esimerkiksi Bachin Matteus-passion ja Johannes-passion aarioita.
– Collegiumin parissa tietämys ja ohjelmisto ovat laajentuneet, kun me muusikot olemme siirtäneet tietojamme ja taitojamme toinen toisillemme.
Ginström valmistuu tänä keväänä laulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja kirkkomusiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Hän voitti Helsinki Lied -kilpailun A-sarjan yhdessä pianisti Dávid Szilasin kanssa vuonna 2024.
Bach Collegium Helsingin ohjelmistoa rakennettaessa täytyy huomioida, millaiset teokset ylipäätään ovat toteutettavissa.
– On ollut oikeastaan häkellyttävää, miten innoissaan myös soittajat ovat lähteneet mukaan, kertoo baritoni Veikko Vallinoja, joka opiskelee laulua Sibelius-Akatemiassa.
Hän on Lappeenrannan laulukilpailun miesten sarjan voittaja vuodelta 2023. Vallinoja on myös Helsingin kamarikuoron (entinen Radion kamarikuoro) laulaja. Sekä hän että Minkkinen lauloivat nuorempina poikakuoro Cantores Minoreksessa.
Tällä hetkellä kyse on intohimoprojektista.
Veikko Vallinoja
Bach Collegium Helsinki ei ole vielä pystynyt maksamaan esiintyjilleen palkkioita, mutta tavoitteena on vakiinnuttaa ammattimainen toiminta Suomessa.
– Tällä hetkellä kyse on intohimoprojektista, Vallinoja sanoo.
Kaikkia kantaatteja ei sävelletty uruille
Collegium hoitaa taiteellista ja tuotannollista puolta yhteisvastuullisesti.
– Tavoitteena on, että meillä ei olisi tiukkaa hierarkista rakennetta kuten yhtä johtajaa, vaan rooleja vaihdetaan tuotannosta toiseen, Veikko Vallinoja sanoo.
– Tällainen toimintatapa vaatii tietysti paljon keskustelua. Tiedonkulun ongelmat ovat se suurin haaste. Ehkä jonkinlainen luostariyhteisö toimisi meillä parhaiten. Kaikki osallistuisivat päivittäiseen lyhyeen palaveriin, jossa käytäisiin läpi ajankohtaiset asiat, hän ehdottaa.
– Tai Bach-kommuuni! Anna Ginström jatkaa.
– Tavoitteena on vaihtaa rooleja tuotannosta toiseen, sanovat laulajat Anna Ginström ja Veikko Vallinoja sekä urkuri Joonas Minkkinen.
Kokoonpano esiintyy seuraavan kerran Helsingin urkufestivaaleilla. Luvassa on muun muassa kantaatti Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir (BWV 131), joka pohjautuu Raamatun katumuspsalmiin numero 130: Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
Paastonajan hengessä konsertissa kuljetaan synnintunnosta valoisampiin tunnelmiin ja kuullaan myös Himmelskönig, sei willkommen (BWV 182), joka on riemukkaiden kuoro-osien juhlaa.
Laulajalle Bachin kantaatit tietävät nopeita juoksutuksia, isoja hyppyjä ja vaikeita intervalleja. Teksti pitää silti saada yhtenäiseksi ja vokaalivärit kohdilleen.
Läheskään kaikkia Bach Collegium Helsingin esittämiä kantaatteja ei ole alun perin sävelletty uruille, vaan muusikot ovat tarvittaessa sovittaneet niitä. Joskus apuna on ollut pianopartituuri.
– Usein tavoitteena on ollut saada urut kuulostamaan mahdollisimman orkestraalisilta. Mutta kaikkea ei tietenkään voi yksi ihminen soittaa, raajat loppuvat kesken, Minkkinen sanoo.
Helsingin urkufestivaaleilla ohjelmassa on myös kaksi urkukappaletta Aus tiefer Not schrei ich zu Dir (BWV 686) sekä Fantasia ja fuuga g-molli (BWV 542).
– Tuomiokirkon 1960-luvulla rakennetut Marcussen & Sønin urut sopivat soinnillisesti hyvin barokkimusiikin soittamiseen, Minkkinen vinkkaa. Konsertissa kappaleet soittaa Anni Nousiainen.
Bach Collegium Helsinki esiintyy Helsingin urkufestivaaleilla lauantaina 8.3.2025 klo 19.30–20.45 Helsingin tuomiokirkossa. Liput 15–28 euroa + toimituskulut.
Kantaatti on kotoisin Italiasta
Kantaatti on soitosta ja laulusta muodostuva moniosainen teos. Tyypillisesti hengelliset kantaatit ovat kokonaisuuksia, joissa hyödynnetään jotakin Raamatun tekstiä tai uudempaa hengellistä tekstiä. Sana kantaatti tulee italian sanasta cantata, laulaen.
– Kantaatit ovat lähtöisin 1600-luvun Italiasta. Usein ne rakentuivat esimerkiksi antiikin Kreikan mytologioiden pohjalle. Pienimuotoisimmillaan kantaatissa on yksi laulaja ja yksi soittaja tai sitten vaikkapa kaksoiskuoro ja solistit, Joonas Minkkinen kertoo.
Ensimmäiset kantaattinsa Bach sävelsi tiettävästi vuonna 1707. Hänen sävellyksistään tunnetuimpia ovat Jouluoratorion kolme ensimmäistä kantaattia. Tuotteliainta aikaa kantaattien kannalta olivat Bachin kanttori- ja opettajavuodet Leipzigin Tuomaskirkossa ja -koulussa.
– Bach joutui usein taistelemaan oikeuksiensa puolesta, jotta musiikin tekeminen olisi mahdollisimman laadukasta. Käytännössä kyse oli usein rahasta, Minkkinen sanoo.
Bachin persoonasta tiedetään lopulta varsin vähän verrattuna vaikkapa Mozartiin, jonka kirjoittamia kirjeitä on säilynyt runsaasti.
– Bachia on kuvailtu aika päättäväiseksi, usein hankalaksi ihmiseksi. Hän saattoi olla taipumaton ja yhteistyökyvytön, koska oma ammatillinen näkemys oli niin vahva, Minkkinen muotoilee.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
J.S. Bachin Jouluoratorio soi Topi Linjaman kotona joka joulu: ”Säveltäjä on yhdistänyt taitavasti kantaatit ja hengellisen oopperan joulun sanomaan”
HengellisyysMusiikkitieteilijä Topi Linjama esittelee uudessa kirjassaan Bachin kantaatteja. Niistä tunnetuimpia ovat Jouluoratorion kuusi kantaattia.
.jpg)
