Musiikkiteteilijä Topi Linjama on kiinnostunut musiikin ja elämän välisestä yhteydestä ja siitä, miten sitä voisi sanoilla kuvata.

Hengellisyys

Kuuntele passio kotona – musiikkitieteilijä Topi Linjama haki Bachin Matteus-passiosta lohtua jo lapsena äitinsä kuoltua

Topi Linjama kirjoitti kirjan Matteus-passiosta, joka puhuu hänelle hylätyksi tulemisesta ja kehottaa eläytymään toisen osaan.

06.04.2020 16:45
Kaisa Halonen
Vilja Harala

Kun Topi Linjama oli 11-vuotias, hänen äitinsä kuoli pari vuotta syöpää sairastettuaan.

– Silloin ei ollut tapana puhua kuolemasta. Äiti vain hävisi meidän elämästämme. Se jätti kaikenlaisia tunteita. Ihmettelin, mitä kuolema on, ja tunsin itseni hylätyksi, Linjama kertoo.

Hänen kotonaan oli kolme c‑kasettia, joille oli äänitetty Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, liki kolmetuntinen teos, joka käy läpi Jeesuksen kärsimyshistorian Matteuksen evankeliumia seuraten. Niitä kasetteja Linjama poikana kuunteli, vaikka ei saksankielisiä sanoja ymmärtänytkään. Aikuisena hän on tajunnut hakeneensa musiikista lohtua.

Matteus-passio lohdutti häntä silloinkin, kun hänen esikoisensa vuonna 2001 kuoli. Ja silloin, kun hän muutama vuosi sitten menetti ystävänsä, ikäisensä kolmen lapsen isän.

– Ehkä Matteus-passio on omiaan auttamaan kuoleman kohtaamisessa. Se voi lohduttaa siinä eroahdistuksessa tai hylätyksi tulemisen tunteessa, joka monesti liittyy läheisen menettämiseen, tai helpottaa syyllisyyttä, jota omaiset saattavat tuntea, Linjama sanoo.

Bachille itselleen kuolema ja menetykset olivat liiankin tuttuja. Hän jäi orvoksi yhdeksänvuotiaana ja leskeksi 35-vuotiaana ensimmäisen vaimonsa kuoltua yllättäen. Kymmenen hänen kahdestakymmenestä lapsestaan kuoli pieninä.

Musiikki liikuttaa kuulijan sielua

Joensuulainen musiikkitieteilijä Topi Linjama on tutkinut Bachin musiikkia ja pitänyt kansantajuisia yleisöluentoja Matteus-passiosta useamman vuoden ajan. Alkuvuodesta 2020 ilmestyi hänen kirjoittamansa Matkaopas Matteus-passioon, joka sisältää myös suomennoksen passion tekstistä.

– Jätin kirjassa tiukan musiikkitieteellisen puolen aika vähiin. Minua kiinnostaa enemmän musiikin ja elämän välinen yhteys ja se, miten sitä yhteyttä voi sanoittaa, Linjama kertoo.

Hän suosittelee passion kuuntelijaa tarkkailemaan sitä, millaisia tunteita musiikki herättää. Jos jokin tietty tunne herää, kannattaa katsoa tekstiä: onko säveltäjä halunnutkin, että niin käy? Barokin aikana ajateltiin, että musiikin tehtävänä on liikuttaa kuulijan sielua ja viedä kuulija johonkin tunnetilaan.

– Matteus-passiossa on esimerkiksi hyvin pitkä bassoaaria Komm, süsses Kreuz. Jos sitä kuunnellessa tulee sellainen olo, että tämä ei lopu ikinä, voi ajatella, että ehkä aarian on tarkoituskin tuntua siltä. Siinä puhutaan ristintiestä, ja silloin kun kärsii kovasti, sekunnitkin tuntuvat pitkiltä.

Bachille kaikki vakava musiikki oli hengellistä

Kirjan julkaisutilaisuudessa eräs paikallaolija kysyi Topi Linjamalta, onko Matteus-passio Jumalan sanaa, koska aina sitä kuunnellessa hänestä tuntuu siltä, että Jumala puhuu.

– Mistäpä minä tiedän, mutta Bachilla Jumala kytkeytyy kaikkeen niin syvästi, että sitä olisi tyhmää yrittää sieltä erottaa, Linjama sanoo.

– Me voimme ymmärtää musiikkia ilman Jumalan käsitettä ja nykyaikana meillä on sellainen etuoikeus, että me voimme kyseenalaistaa Jumalan olemassaolon, mutta Bachille Jumala oli keskeinen.

Bach ei varmaan olisi kauheasti innostunut ostoskeskusten taustamusiikista.

Bach ei juuri kirjoittanut muuta kuin musiikkia, mutta muutamia muistiinpanoja häneltä on säilynyt. Raamattunsa marginaaliin hän oli kirjoittanut: ”Hartaassa musiikissa Jumala on armossaan aina läsnä”. Laatimassaan kenraalibasso-oppaassa hän puolestaan kirjoittaa, että ”kaiken musiikin perimmäinen syy ei ole mikään muu kuin Jumalan kunnia ja mielen rakennus”.

– Tulkitsen sen niin, että Bachille kaikki vakava musiikki on hengellistä. Hän ei erottele hengellistä ja maallista niin kuin me nykyään. Koko elämä on läpeensä hengellistä. Ja kun musiikki on harrasta, se rakentaa mieltä. Bach ei varmaan olisi kauheasti innostunut ostoskeskusten taustamusiikista, Linjama sanoo.

Topi Linjama haki Bachin Matteus-passiosta lohtua jo lapsena äitinsä kuoltua.

Ihminen otetaan sellaisena kuin hän on

Bachille mikään inhimillinen ei ole vierasta, Linjama sanoo. Myös vähemmän salonkikelpoiset tunteet näytetään. Esimerkiksi käy vaikka Matteus-passion Sind Blitze, sind Donner -kuoro-osa, jossa väkijoukon raivo pääsee valloilleen.

– Tykkään Bachin musiikissa tavattoman paljon siitä, että ihminen otetaan sellaisena kuin hän on. Kärsimys tunnustetaan eikä sitä yritetä selittää pois tai oikeuttaa. Bach ei ole dogmaatikko vaan ennemminkin mystikko, Linjama sanoo.

– Bach tuntuu sanovan, että ihmisenä oleminen on ainutlaatuista, iloista ja vakavaa. Siihen liittyy valtava skaala kaikenlaisia asioita, joista mitään ei pidä dumpata johonkin kellarikomeroon.

Kirjassaan Linjama kertoo, kuinka hän joskus vaikeina aikoina makasi selällään lattialla ja kuunteli Bachia suurista kaiuttimista. Silloin hän tunsi fyysisesti, kuinka palat hänen sisällään asettuivat kohdalleen.

– Musiikki koskettelee, korjaa ja hoitaa ihmisessä alueita, jotka ovat hyvin syvällä. Minusta tuntuu, että se hoitaa esimerkiksi varhaisia traumakokemuksia, joihin ei edes pääse kielen avulla, koska ne ovat tapahtuneet ennen kielen kehitystä, Linjama sanoo.

Millaista oli pääsiäislauantain usko?

”Levätkää, rikkiraadellut jäsenet, levätkää rauhassa, levätkää hyvin!” laulaa kuoro Matteus-passion lopussa. Jeesus makaa kuolleena haudassaan.

– Joskus mietin, millaista on ollut Jeesuksen seuraajien pääsiäislauantain usko. Se on ihmisille niin usein totta: näinkö tässä nyt kävi? Olen vähän allergisoitunut liian helpoille vastauksille ja selityksille – että sitten kolmantena päivänä naps vaan ja valot päälle taas. Se ohittaa ihmisenä olemisessa sellaisia piirteitä, jotka ovat tosia ja hyvin vaikeita, Linjama sanoo.

– Miksi läheiseni kuolee? Ei siihen voi vastata. Kristinuskossa pidän siitä puolesta, että on ihmisiä, jotka kuuntelevat näitä kysymyksiä, ovat kysyjän lähellä ja auttavat niin kuin ihminen voi ihmistä auttaa. Uskontunnustuksiin ja muihin sellaisiin en ole ikinä päässyt kunnolla sisään.

Juttuun päivitetty 26.3.2021 vuoden 2021 ohjelmatietoja.

Kuuntele kotona

Johann Sebastian Bachin Matteus-passio kiirastorstaina 1.4. klo 19.02 Yle Radio 1:ssä.
Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri, Collegium Vocale Gent, Alankomaiden lapsikuoro, joht. Philippe Herreweghe

Johann Sebastian Bachin Johannes-passio pitkäperjantaina 2.4. klo 19.02 Yle Radio 1:ssä.

Suoratoistopalvelu Spotifyssa on tarjolla esimerkiksi vuonna 2020 julkaistu Philippe Herreweghen johtaman Collegium Vocale Gentin levytys Johannes-passiosta.

Matteus-passiosta löytyy esimerkiksi vuonna 2017 julkaistu levytys, jossa John Eliot Gardiner johtaa English Baroque Soloists -orkesteria. Kuoroina ovat Monteverdi Choir ja Trinity Boys Choir.