Kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa ohjaa piirtämään hyvän elämän kakun. – Meillä on joka päivälle omat murheet, on terveys- ja rahahuolia, mutta silti se hyvä elämä voi olla tässä ja nyt, hän sanoo.
Jätkäsaareen syntyi messuyhteisö, joka digitalisoitumisen vastapainoksi korostaa meditaatiota ja kehollisuutta
Hyvän toivon kappelissa varotaan liian treenattuja messuja. Siksi joitain asioita ei harjoitella juuri ollenkaan.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa jakaa pöytiin paperia ja kyniä. Tehtävänä on piirtää hyvän elämän kakku. Millaisia koristeita kakkuun tulee, ja miltä se maistuu?
On alkamassa Kappelikahvila-tilaisuus Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa. Seinänvierustalla odottavat termarit ja pizzapalat.
Mutta piirretään ensin nyt se kakku. Vaalgamaa selittää, että hyvä elämä ei riipu asemasta tai tulotasosta. Hän lukee ääneen Raamatusta kohdan, jossa Jeesus kehottaa olemaan murehtimatta, mistä saadaan ruokaa tai vaatteita, koska Taivaan Isä tietää kaikki tarpeemme.
Avioliittoon kuulutetuille he puhaltavat saippuakuplia.
– Kun etsii ensin Jumalaa, niin sen jälkeen kaikki maallinenkin järjestyy. Meillä on joka päivälle omat murheet, on terveys- ja rahahuolia, mutta silti se hyvä elämä voi olla tässä ja nyt. Voimme olla kiitollisia juuri tästä hetkestä tänään, Vaalgamaa sanoo.
– Vaikka elämässä olisi sairautta, se elämä voi silti olla hyvä, hän sanoo.
Taiteilijapariskunta Outi Pekuri-Baltzar ja Arvidi Baltzar ovat löytäneet hengellisen kodin Hyvän toivon kappelista.
”Mitään ei tarvitse osata täydellisesti”
Jätkäsaari oli aiemmin satama- ja teollisuusalue. Kymmenen vuotta sitten sinne alettiin rakentaa uutta kaupunginosaa. Nyt asukkaita on jo yli 10 000, ja uusia kerrostaloja nousee edelleen. Hyvän toivon kappeli on toiminut nyt kaksi vuotta.
Kahden kerrostalon alakerrassa toimivan kappelikiinteistön pappi Hannu Varkki kertoo, että alusta lähtien toiminnan suunnitteluun otettiin mukaan paikalliset asukkaat.
– Usein meillä ennen messun alkua napataan joku seurakuntalainen suoraan ovelta hoitamaan jotakin tehtävää. Silloin messuissa säilyy spontaanisuus, eikä lopputulos ole liian treenattu. Mitään ei tarvitse osata täydellisesti, Varkki sanoo.
Tärkeää on se, että kun täällä tapaa ihmisiä, he eivät tunnu poissaolevilta, vaan ovat läsnä juuri tässä hetkessä. – Arvidi Baltzar
Tehtäviin on kuulunut tekstien lukemista ja öljyllä voitelua. Lisäksi kirkollisten kuulutusten kohdalla käytetään symbolisia elementtejä.
– Kastettujen kohdalla vapaaehtoiset ripustavat kristallisia kastehelmiä Elämän puu -kynttelikköön ja kaatavat vettä kastemaljaan. Avioliittoon kuulutetuille he puhaltavat saippuakuplia. Vainajille sytytetään kynttilä, Varkki luettelee.
Myös esirukouksissa seurakuntalaisten rooli on tärkeä.
Hyvän toivon kappeli sijaitsee Jätkäsaaressa Helsingin seurakuntayhtymän rahoittaman kerrostalon katutasossa.
”He eivät tunnu poissaolevilta”
Pirjo Seppälä, Outi Pekuri-Baltzar ja hänen aviomiehensä Arvidi Baltzar ovat Kappelikahvilan vakiovieraita.
– Täällä ei udella kenenkään taustoja. Se on tärkeää, sillä silloin saa olla juuri sitä, mitä on, Pekuri-Baltzar sanoo.
Kahvi ja pulla maistuvat hyvässä seurassa, mutta mitä muuta Kappelikahvilasta saa?
– Mielenrauhaa. Ja toivoa. Hannu [Varkki] aina korostaa sitä toivoa, Pekuri-Baltzar sanoo.
– Tärkeää on se, että kun täällä tapaa ihmisiä, he eivät tunnu poissaolevilta, vaan ovat läsnä juuri tässä hetkessä. Täällä kun puhuu kenen tahansa kanssa, niin kohtaamiset ovat aitoja ja mukavia, sanoo Arvidi Baltzar.
Siihen aikaan, kun olin murrosikäinen, meditaatio oli kirkossa suurta syntiä. – Outi Pekuri-Baltzar
Kahvilakappelin lisäksi Outi Pekuri-Baltzar osallistuu usein torstaisin meditaatioon.
– On aivan loistavaa, että kirkko on omaksunut meditatiivisuuden. Minä kun olen tällainen vanha kirkossakävijä ihan nuoruudesta lähtien, niin tämä tuntuu hyvältä. Siihen aikaan, kun olin murrosikäinen, meditaatio oli kirkossa suurta syntiä, Pekuri-Baltzar sanoo.
Pirjo Seppälä on asunut Jätkäsaaressa nelisen vuotta, ja Hyvän toivon kappelista on tullut tärkeä osa elämää.
– Olen täällä tänäänkin vapaaehtoisena päivystäjänä siltä varalta, että joku haluaa tulla juttelemaan, hiljentymään tai tutustumaan paikkoihin, Seppälä sanoo.
Pappi Hannu Varkki kertoo, että messujen alussa tehdään aina kehoharjoitus, joka auttaa kokonaisvaltaista keskittymistä.
Vastapainoa älylaitteiden täyttämälle elämäntavalle
Hyvän toivon kappelin toiminnan ytimeksi on muodostunut jumalanpalveluselämä, joka korostaa kehollisuutta.
– Kaupunginosana Jätkäsaari liittyy voimakkaasti informaatioteknologiseen elämäntapaan. Sen vastapainoksi seurakuntalaisilla on kaipuu kokonaisvaltaiseen ja keholliseen lähestymiseen. Kehollisuus on myös hyvin tärkeä osa kristinuskoa, Varkki sanoo.
– Messun alussa aina osana johdantoa kehoharjoitus, jossa astutaan kunkin pyhän teemaan fyysisesti eikä pelkästään sanojen kautta. Esimerkiksi tässä yhtenä sunnuntaina aiheena oli ansaitsematon armo. Niinpä messun johdannossa teimme käsillä kehdon. Se symboloi sitä, että Jumala kantaa.
Salmisaaren voimalan piipusta kuvattu video näyttää kahdessa minuutissa Jätkäsaaren kehityksen kymmenen vuoden ajalta.
Asukasluku kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa
Jätkäsaaressa asuu tällä hetkellä yli 10 000 asukasta, joista uudella puolella 8 300. Alue kasvaa hurjaa vauhtia, sillä vuonna 2030 siellä ennakoidaan asuvan noin 20 000 ihmistä.
Helsingin kaupunki vertaa tuoreessa tiedotteessaan Jätkäsaarta Haminaan ja Naantaliin. Jätkäsaaren asukasmäärä on kymmenen vuoden päästä niitä isompi.
Vielä suurempi ero syntyy, kun katsotaan asukastiheyttä. Jätkäsaaren asukastiheys on Wikipedian mukaan jo nyt 8 854 asukasta neliökilometrillä. Haminan asukastiheys on 33,04 asukasta neliökilometrillä ja Naantalin 61,73.
Jätkäsaari on siis pieni ja tiheästi asutettu alue. Sen yleisin asumismuoto on kaksio, joita on asuntokannasta noin 40 prosenttia. Alue on muuhun Helsinkiin verrattuna nuorekas, sillä puolet asukkaista on 20–39-vuotiaita. Jätkäsaaressa on paljon opiskelija-asuntoja.
Alueella on kuusi päiväkotia ja kaksi lisää on suunnitteilla. Peruskoulu 1–9-luokille aukesi viime vuonna. Toinen koulu aukeaa vuonna 2023 tai 2024 Melkinlaituriin.
Jätkäsaaren asukkaita on harmittanut alueen läpi kulkeva raskas rekka-autoliikenne. Tästä aiheutuvia haittoja on yritetty vähentää ohjaamalla rekkaliikenne Tyynenmerenkadun kautta satamaan ja antamalla Vuosaaren satamaa käyttävillä rekoille alennusta satamamaksuista.
Lähdetiedot: Helsingin kaupunki ja Wikipedia
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jätkäsaaren kappeli toimii yhteisöllisesti korona-ajasta huolimatta
AjankohtaistaKappeli toimii yhteistyössä sijaintitalonsa asukkaiden kanssa. Keskiviikkona juhlittiin talon sisäpihalle valmistunutta taideteosta.
