Kirkko tulee sinne, missä ihmiset jo ovat eli kauppakeskuksiin. Samalla seurakunnat säästävät rahaa.
Trendi on selvä: uusia kirkkoja ei rakenneta – tulevaisuudessa papin tapaa R-kioskin naapurissa
Pääkaupunkiseudulla on rakennettu kymmenen vuoden sisään vain muutama kappeli. Kirkon suunta on kauppakeskuksissa.
Kun pääkaupunkiseudulle rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla uusia asuinalueita, lähiön keskelle oli tapana pystyttää kirkko. Uusia kirkkoja nousi muutaman vuoden välein: Meilahteen ja Munkkiniemeen vuonna 1954, Herttoniemeen ja Lauttasaareen 1958, Pitäjänmäkeen 1959, Pohjois-Haagaan ja Munkkivuoreen 1963, Tapiolaan 1965, Kivistöön 1967, Kannelmäkeen 1968 ja niin edelleen.
Nyt on toisin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on rakennettu ainoastaan Kampin kappeli, Espooseen Suvelan kappeli ja Vantaalle Pyhän Laurin siunauskappeli.
Kirkko ei kuitenkaan ole jäänyt nuutumaan bunkkereihinsa. Samalla, kun uusien kirkkorakennusten rakentaminen on hiipunut ja vanhoista on jouduttu luopumaan, seurakunnat ovat tulleet sinne, missä ihmiset jo ovat: kauppakeskuksiin ja katutasolle.
Kirkkorakennukset ovat eristäytyneitä, kalliita ja kankeita
– Tämä on ihan selkeästi valitsemamme strategia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.
– Aikaisemmin uusiin kaupunginosiin rakennettiin kappeli tai kirkko, mutta ne maksavat niin paljon, että se ei kannata.
Raha ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kirkkorakennukset ovat ostarikansan silmissä eristäytyneitä ja kirkon kiinteistöväen silmissä kankeita. Tilojen muokkaaminen tai niistä luopuminen ei käy tuosta vain.
Kirkko Helsingissä on tähän mennessä hankkinut kolme tilaa kauppakeskuksista: Vuosaaren Columbuksesta, Kannelmäen Kaaresta ja ensi vuonna avattavasta Pasilan Triplasta, johon tulee 500 neliömetrin seurakuntakeskus. Lisäksi kirkko on mukana esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen kaupunkiolohuone Olkkarissa.
Paraikaa rakennettavaan Jätkäsaareen suunniteltiin aluksi kappelia, mutta hankkeesta luovuttiin.
– Kappelin kustannusarvio oli peräti 8 miljoonaa euroa. Siitä olisi tullut hirveän hieno, mutta se olisi ollut aivan liian kallis, Heinonen kertoo.
Sen sijaan Helsingin seurakuntayhtymä rakentaa Jätkäsaareen asuinkerrostalon, jonka 83 asuntoa se laittaa vuokralle. Kirkko pitää omassa käytössään katutason huoneiston, johon Tuomiokirkkoseurakunta avaa tilat. Samalla kirkko myy Ruoholahden kappelin ja keskittää alueen toiminnan Jätkäsaareen.
Vantaalla on yksi poikkeus – mutta suunta on sama
Sama trendi on nähtävissä läpi pääkaupunkiseudun. Tällä hetkellä ainoa poikkeus on Vantaalla. Tikkurilaan rakennetaan parhaillaan uutta kirkkoa.
– Tämä tulee olemaan Suomen mittakaavallakin ensimmäinen uusi kirkkorakennus pitkään aikaan – mikäli ehdimme ennen Ylivieskaa, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen.
Muuten Vantaalla on sama meininki. Uusille alueille ei rakenneta kirkkoja, vaan tiloja etsitään esimerkiksi kauppakeskuksista. Vantaan seurakuntayhtymä on käynyt Jumbon kanssa tilaneuvotteluja, mutta sopivaa tilaa ei ainakaan vielä ole löydetty.
Loppujen lopuksi se on nykypäivänä niin, että perinteinen jumalanpalveluselämä on vain murto-osa seurakunnan toiminnasta. - kiinteistöjohtaja Sari Turunen
Sari Turusen mukaan syyt ovat samat kuin Helsingissä. Uudet kirkkorakennukset ovat kalliita, ja toisaalta seurakunta haluaa mennä sinne, missä ihmiset jo ovat.
– Loppujen lopuksi se on nykypäivänä niin, että perinteinen jumalanpalveluselämä on vain murto-osa seurakunnan toiminnasta, Turunen toteaa.
– Nykyään se painotus on ehkä kuitenkin siellä ihmisten auttamisessa ja läsnäolossa. Saadaanhan sinne kauppakeskukseenkin ihan yhtä lailla se hiljentymispaikka.
Olarin seurakunta sai Chapplen – nyt muutkin haluavat omansa
Kirkon kauppakeskustilojen lippulaiva avattiin vuonna 2016 Espooseen. Matinkylän Isossa Omenassa sijaitseva Chapple on viimeisen päälle mietitty monitoimitila – ja huippusuosittu. Chapplessa järjestetään tapahtumia blinibrunsseista vauvakerhoihin ja Risteys-messuihin, jotka ovat mainossloganin mukaan "tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa". Chapplea pyörittävät Olarin seurakunta ja Espoon ruotsinkielinen seurakunta.
– Chapple on saanut hirveän hyvän vastaanoton. Meillä on Espoossa kuusi seurakuntaa, ja muutkin seurakunnat ovat toivoneet tällaista, kertoo Espoon seurakuntayhtymän rakennuspäällikkö Benita Sane.
Espoon seurakunnilla on Chapplen lisäksi lastenkappeli kauppakeskus Sellon nurkilla Leppävaarassa. Seurakunnat ovat Sanen mukaan viime vuosina pohtineet rakentavansa uusia toimipisteitä, mutta suunnitelmista on luovuttu. Syyt ovat samat.
– Rahat ovat tiukilla, ja kirkko haluaa olla siellä missä ihmisetkin viihtyvät eli kauppakeskuksissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Oulunkylän kirkosta luovutaan – 50-vuotias rakennus on kuntokartoituksen mukaan elinkaarensa päässä
AjankohtaistaKirkolle jätetään hyvästit vuoden 2025 lopussa.
