Joonas Nordman toivoo jouluun perinteitä ja löytää kirkosta kaksi eri siipeä: ”Kumpikaan ei vastusta toisten auttamista”
Näyttelemisen Joonas Nordman löysi stand up -komiikan kautta.
Tapaamme Joonas Nordmanin kanssa kalliolaisessa kahvilassa. Nordman on koomikko, käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja – ja edustaa vähemmistöä.
– Asun Kalliossa ja kuulun kirkkoon, Nordman sanoo.
Kallion seurakuntaan kuuluu 43,6 prosenttia alueen asukkaista.
Nordman kertoo elävänsä tyypillistä tapakristityn elämää. Hänet on lapsena kastettu ja rippikoulu on käyty.
Kirkko ei ole koskaan aiheuttanut hänelle hylkimisreaktiota. Uskonasioiden pohtiminen on aina ollut osa hänen elämäänsä.
– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, kun olen pohtinut esimerkiksi parin viikon takaista sambahommaa.
Samba ja muuttumaton tarina
Sambahommalla Joonas Nordman tarkoittaa Paavalinkirkosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina televisioidun Jouluradion jumalanpalveluksen kulkuetta. Siinä sambaksi sovitetun Hoosiannan tahtiin tanssahtelivat muiden mukana sambatanssijat.
– Sambakulkue puhutteli erityisesti niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon eivätkä ehkä ole liittymässäkään siihen. Toisaalta kulkue ihmetytti niitä, jotka kuuluvat kirkkoon ja haluaisivat perinteistä menoa, Nordman sanoo.
Hän ei tarkoita, etteikö kirkon toiminnassa voisi repäistä ja tehdä erilaisia asioita. Mutta tärkeimpien kirkollisten juhlien perinteitä ei Nordmanin mielestä pitäisi kovin paljon sorkkia.
Hyvän tekeminen on ideologiasta vapaata. Voit edustaa vanhoillista siipeä tai sambasiipeä, mutta kumpikaan näistä siivistä ei vastusta toisten auttamista.
– Toivon, että kirkon sisällä ymmärretään, että juuri joulussa ja pääsiäisessä on kristillisyyden viehätys ja vetovoima. Niihin liittyy merkityksellisiä perinteitä ja rituaaleja ja se tarina, joka ei muutu.
Kirkolta Nordman odottaa myös sitä, että se palvelee ja auttaa ihmisiä niin kuin se jo tekeekin. Mutta hänen mielestään evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi katolisen kirkon tapaan pitää huomattavasti enemmän ääntä kaikesta siitä hyvästä, mitä se tekee.
– Hyvän tekeminen on ideologiasta vapaata. Voit edustaa vanhoillista siipeä tai sambasiipeä, mutta kumpikaan näistä siivistä ei vastusta toisten auttamista, Nordman sanoo.
Stand up -koomikko voi taipua moneksi
Joonas Nordman arvelee, että pienenä hän on varmaan ollut rasittava tapaus. Aikuiset kuitenkin kannustivat poikaa, joka tykkäsi kovasti esittää eri ihmisiä.
Isoäitiään Joonas imitoi todennäköisesti ihan ensimmäisenä. Muiden esittäminen tuntui hänestä jo lapsena luontaiselta ja helpolta. Televisiosta hän nappasi tunnettuja hahmoja ohjelmistoonsa. Näyttelijä-koomikko Jukka Puotila oli kiinnostava esikuva.
Suomessa stand up -komiikka ja esitykset alkoivat lyödä läpi 2000-luvun alussa. Nordman innostui stand up -komiikasta ilmaisutaidon lukiossa.
Vuonna 2009 hän voitti alan kilpailun, ja silloin myös ammattiklubien ovet aukenivat. Nordman esiintyi viikonloppuisin eri puolilla Suomea ja teki viikot toimittajan töitä Iltalehdessä.
Stand up -ympäristö on Nordmanin mielestä ollut hyvä paikka kehittyä esiintyjänä.
– Kaikki kokeneet koomikot ovat taitavia esiintyjiä omalla tavallaan sekä hyviä kirjoittamaan vitsejä ja tekemään hauskoja juttuja. Joukossa on myös niitä, joilla on kykyä ja kunnianhimoa näytellä.
Nordman muistaa näyttelijä-koomikko André Wickströmin sanoneen, että koomikko voi kirjoittaa kirjan tai näytelmän, tehdä mainoksia, näytellä elokuvissa tai tehdä ihan mitä vain, koska koomikon ei odoteta olevan vain tietynlainen.
– Andrén virkistävä ajattelu on ohjannut vahvasti tekemisiäni. Voin olla koomikko, joka näyttelee ja kirjoittaa. Tajusin, että koomikon identiteetillä voi taipua mihin suuntaan tahansa, jos taidot riittävät, Nordman sanoo.
Huumorin tyylilajina roast
Vuoden 2014 jälkeen Joonas Nordman ei ole enää tehnyt perinteistä stand upia. Television Putous-ohjelman voitto nosti hänet stand up -klubeja suuremman yleisön tietoon. Hänelle alkoi tulla Salme Pasi -keikkoja sekä televisiosarjojen ja elokuvien tekoa.
Nordman on saanut tehdä myös omia televisio-ohjelmia. Viimeisimpänä niistä on nähty Joonas Nordman show’ta neljä kautta, joista yksi oli Grillikausi. Se toi Suomeen roastaamisen.
Roast on maailmalla tunnettu huumorin tyylilaji, joka jakaa mielipiteitä. Sen perusideaa voi olla vaikea ymmärtää: keskenään hyvin toimeen tulevat ihmiset aukovat päätä toisilleen.
– Roastaaminen toimii vain, jos kaikki siihen osallistuvat pitävät toisistaan. Roastissa kilvoitellaan siitä, kuka keksii muista törkeimmän mutta samalla nokkelimman vitsin, Nordman selittää.
– Grillikausi oli tosi suosittu, mutta on tietenkin ihmisiä, jotka eivät siitä pitäneet. Jotkut yhdistivät roastaamisen kiusaamiseen, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Huumorin tekeminen on haastava laji. Kautta aikojen on suututtu ja pahoitettu mieltä. Toisinaan huumori nostaa esiin ne kuuluisat keisarin uudet vaatteet. Nordmanista tärkeää on se, millä sävyllä vitsaillaan.
– Huumorin pohjalla olisi hyvä olla tietynlainen sydämellisyys tai lämpö. Sen aistii toisesta ihmisestä tai ei aisti. On eri asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.
Kaukana kaupallisesta joulusta
Jouluksi Joonas Nordman haluaisi mieluiten mennä hiljaisuuteen nietosten keskelle. Häntä ei kiinnosta materiaalinen joulu, varsinkaan, kun sen taika raukeaa jo jouluaattona. Hänen lähipiirissään ei ole ostettu joululahjoja enää moneen vuoteen.
– Muita tapoja jouluuni ei liity kuin se, että yritän pysyä kaupallisesta joulusta mahdollisimman kaukana. Kirkossa käyn joulun aikaan säännöllisen epäsäännöllisesti.
Tänä jouluna Nordman suuntaa kulkunsa lapsuuden maisemiin Poriin.
– Jouluun laskeutuminen on minulle tärkeämpää kuin itse joulu. Ennen joulua ihmiset alkavat olla toisilleen kohteliaampia, ja tuntemattomillekin pidetään ovea auki.
Kuka?
Näyttelijä, koomikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja Joonas Nordman, 36, asuu Helsingin Kalliossa.
Mitä?
Nordman nähdään uudessa Rakkaat lapset -tv‑sarjassa, Häät ennen hautajaisia -elokuvassa ja Aikuiset‑tv-sarjassa Areenassa.
Keväällä 2023 televisiossa jatkuu Joonas Nordman -show’n Grillikausi.
Nordman on voittanut kaksi kertaa Putous-ohjelman, Salme Pasi -hahmolla vuonna 2014 ja Matti Pikkuvanhanen -hahmolla vuonna 2015.
Nordman on antanut äänensä Muumipeikolle.
Motto
Onnistumiset eivät vie yhtä paljon eteenpäin kuin epäonnistumiset.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta − ”Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän”, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi
Hyvä elämäLeppilampi tahtoo rauhoittaa elämäänsä ja keskittyä näyttelemiseen, laulamiseen ja perhe-elämään.