null Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta − ”Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän”, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi

Mikko Leppilampi on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tällä hetkellä hän näyttelee uuden Hautalehto-dekkarisarjan pääroolia.

Mikko Leppilampi on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tällä hetkellä hän näyttelee uuden Hautalehto-dekkarisarjan pääroolia.

Hyvä elämä

Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta − ”Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän”, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi

Leppilampi tahtoo rauhoittaa elämäänsä ja keskittyä näyttelemiseen, laulamiseen ja perhe-elämään.

Mikko Leppilammen elämässä on tapahtunut viime kuukausina isoja muutoksia. Hän jätti pitkäaikaisen juontajan työn Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelmassa keskittyäkseen näyttelemiseen ja laulamiseen. Uutena keskipisteenä on nelikuukautinen poikavauva, jonka hän sai Beata-vaimonsa kanssa.

Taiteen maailmaan Leppilampi otti ensiaskeleensa jo lapsena isän, gospelmuusikko ­Jukka Leppilammen, työn kautta. Hänen varhaiset muistonsa liittyvät isän bändin treeneihin Ryttylän kansanlähetysopistolla.

– Tauoilla sain paukuttaa bändin rumpuja, ja siitä innostuneena valitsin rummut omaksi soittimekseni. Kun muutimme Helsinkiin, aloitin niiden soittamisen Oulunkylän Pop-Jazz Konservatorion musiikkikoulussa.

Leppilampi muistelee, miten uudet rummut olivat vielä paketissa, eikä hän malttanut odottaa vanhempien lupaa sen avaamiseen. Niinpä poika lintsasi koulusta, avasi paketin ja alkoi soittaa.

– Asuimme Lehtisaaressa seurakunnan omistamassa kerrostalossa, jonka äänieristys ei ollut kummoinen. Niinpä naapurit valittivat äidilleni kesken työpäivän metelistä.

Sen jälkeen Leppilampi pääsi harjoittelemaan rumpujensoittoa puutarhamökkiin Kuusisaareen. Siellä hän soitti luurit päässä muun muassa U2:n Angel of Harlemia.

Isän mukana rippileireillä

Musiikin ohella Mikko Leppilampi vietti lapsuutensa uskonnon vaikutuspiirissä. Hän kiersi isänsä mukana rippileireillä ja oppi tuntemaan läpikotaisin Raamatun kertomukset. Kun hän sitten itse meni rippikouluun, hän tunsi olevansa jo konkari muiden riparilaisten joukossa.

– Kodissani ei kuitenkaan tuputettu uskoa, vaan se oli henkilökohtainen valinta. Vanhempani pitivät tärkeänä, että löytää ylipäätään elämäänsä rauhan.

Leppilampi ajattelee Raamattua eräänlaisen moraalisena oppikirjana, joka voi toimia ohjenuorana elämän eri vaiheissa.

– Kaikista uskonnoista löytyy samankaltaisia ohjeita. Olen kuitenkin saanut tärkeitä aineksia elämääni myös tieteestä, erityisesti historiasta ja filosofiasta.

– Joka tapauksessa olen tyytyväinen siitä, että sain tutustua Raamattuun jo lapsena. Se on avartanut maailmankatsomustani. Opin ymmärtämään myös sen, miksi tietyissä historian vaiheissa yhteiskunta on nojautunut niin paljon kirkon oppeihin.

Koulun penkiltä elokuvarooliin

Vaikka isä oli taiteilija, Mikko Leppilammella oli nuorena vahva tunne, ettei hänestä itsestään tule taiteilijaa. Hän innostui helposti kaikesta. Teini-iässä hän oli mukana niin jääkiekko- kuin skeittausporukoissa.

– Lätkä- ja skeittausporukat olivat toisistaan täysin poikkeavat maailmat. Molemmat tuntuivat tärkeiltä, mutta kun aloin pärjätä IFK:n junioreissa, jääkiekko alkoi vetää enemmän.

Leppilampi pelasi jääkiekkoa myös käydessään lukiota Kanadassa. Hänellä oli suunnitelmissa jatkaa pelaamista siellä lukion jälkeen ja ryhtyä opiskelemaan elokuvatuottamista. Elokuva-ala oli alkanut kiinnostaa koulun draamaryhmän myötä.

Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa.

Hän palasi kuitenkin Suomeen käymään armeijan. Samaan aikaan ulospäin suuntautunutta nuorta miestä kannustettiin pyrkimään Teatterikorkeakouluun. Yllättäen hän pääsi sisään.

– Se oli yksi risteyskohta elämässäni. Olihan se hämmentävää, kun ei ollut odottanut pääsykokeilta mitään. Olin kuin lapsi, joka on avoinna kaikelle eikä osaa vielä kokea mistään häpeää.

Lahjakas näyttelijäopiskelija huomattiin, ja toisena opiskeluvuonna Leppilampi sai pääroolin elokuvassa Helmiä ja sikoja. Siitä hän sai parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. Tämän jälkeen kiinnostavia roolitöitä alkoi suorataan sadella.

– Minulle tuli kovat paineet lunastaa odo­tukset.

Nuoren miehen oppivuodet

Viiden vuoden kuluttua Mikko Lemmilammella oli takanaan kymmenen elokuvaa, teatterimusikaali, animaatiodubbauksia, levytys, Nevada-viihdeohjelma ja Suomessa järjestettyjen Euroviisujen juontaminen.

– Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa. Samalla näkymiseni joka paikassa koettiin yleisön ja myös oman alani silmissä negatiivisesti. Ainakin itse tunsin näin. Aloin siinä vaiheessa miettiä Jenkkeihin muuttamista, Leppilampi kertoo.

Näyttelijän mielestä on hyvä, että on kokeillut kaikenlaista, sillä erilaisten kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään ja taiteelliseen työhön.

Näyttelijän mielestä on hyvä, että on kokeillut kaikenlaista, sillä erilaisten kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään ja taiteelliseen työhön.

Yhdysvaltoihin hän lähti silloisen Emilia-vaimonsa ja heidän kaksivuotiaan Lilia-tyttärensä kanssa. Ajatuksena oli ensisijaisesti palata koulun penkille ja kehittyä lisää ammatillisesti. Samalla Leppilampi halusi kokeilla siipiään kansainvälisillä markkinoilla.

– Olin jo 17-vuotiaana lähtenyt maailmalle, joten se ei ollut uutta. Sain heti alussa kiinnityksen hyvään agentuuriin, ja koekuvauksia riitti. Vähitellen alkoivat kuitenkin realiteetit tulla vastaan. Töitä ei ilmaantunutkaan vaan rahat alkoivat loppua. Se oli nuorelle perheelle henkisesti haastavaa aikaa.

Kolmen vuoden jälkeen Leppilampi palasi perheineen takaisin Suomeen. Tiukan taloudellisen tilanteen sanelemana hän päätti tarttua tarjottuun juontajan pestiin.

– Yritin pitää tiukasti kiinni näyttelijyydestäni. Pian kuitenkin tajusin, ettei se onnistunut. Koska olin jo sitoutunut juontopestiini, päätin keskittyä siihen täysillä. Siitä tulikin minulle tärkeä ja vahva ammatillinen identiteetti. Samalla se oli, totta kai, hyvin leimaavaa.

Lopulta Leppilampi havahtui siihen, että hän, aikanaan Jussilla palkittu näyttelijä, oli Jussi-gaalan vakiojuontaja, joka ei voinut samaan aikaan juontaa muita sisään ja istua elokuva-alan tekijöiden joukossa jännittämässä palkintoa. Piti tehdä päätös, kummalla puolella haluaa olla.

Dekkarisarja unelmien täyttymys

Päätöksen tehtyään Mikko Leppilampi vaikuttaa tyytyväiseltä. Hän on nyt 43-vuotias ja tahtoo keskittyä näyttelemiseen ja laulamiseen.

Juontotöiden ohessakin Leppilampi on tehnyt erilaisia roolitöitä. Parhaillaan hän näyttelee pääroolia C Moren uudessa Hautalehto-dekkarisarjassa.

– Se on aivan ehdottomasti unelmien täyttymys. Rikoskomisario Antti Hautalehto on kiinnostava ja monitasoinen hahmo.

– Juuri tällaisesta vahvaan kirjasarjaan pohjautuvan dekkarihahmon roolista olen haaveillut. On hieno tunne, että kaikesta juontajuudesta huolimatta minuun luotetaan näyttelijänä näin paljon.

Elisa Viihteen Ivalo-sarjassa Leppilampi näyttelee puolirikollista rekkakuskia, joka on täysin erilainen roolihahmo kuin Hautalehto.

Tuntuu hyvältä, että arvoni ja elämäntyylini ovat muuttuneet. Nämä ovat olleet askelia kohti omaa rauhaa, sen tajuamista, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä.

Leppilampi haluaa nyt keskittyä urallaan vain huolella valittuihin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen turva on heikompi, koska tulevista töistä ei ole tarkkaa tietoa.

Hän pyrkii kuitenkin ajattelemaan, että vähemmän on enemmän, ja antaa asioiden tapahtua liikaa suunnittelematta.

– Ennen hapuilin hädissäni kaikkea mahdollista. En kokenut, että minulla olisi varaa sanoa ei. Nyt alan hiljalleen ymmärtää, Tommy Hellsteniä lainaten, että saat sen, mistä luovut.

– Tuntuu hyvältä, että arvoni ja elämäntyylini ovat muuttuneet. Nämä ovat olleet askelia kohti omaa rauhaa, sen tajuamista, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä.

Nykyiseen olotilaan on Mikko Leppilammen mukaan vaikuttanut vahvasti myös Kaspian-pojan syntymä. Kotona on hyvä olla, hoitaa lasta ja seurata hänen kasvuaan.

Tarinaa repussa, ryppyä hymyssä

Leppilampi uskoo, ettei tule vanhana kiikkustuolissa katumaan tätä eikä juuri muitakaan ratkaisujaan.

– On hyvä, että on kokeillut elämässään kaikenlaista. Ei tärkeintä ole jonkin asian saavuttaminen, sillä monenlaisten – kipeidenkin – kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään.

– Luulisin niiden tuovan myös uutta syvyyttä työhöni. On vain hyvä, mitä enemmän on tarinaa repussa ja ryppyä hymyssä, Leppilampi to­teaa hymyillen. 

Korjattu 27.1.2022 klo 9.38 Ivalo on Elisa Viihteen tuottama sarja, ei Viaplayn, kuten tekstissä ja infolaatikossa aiemmin mainittiin. 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.