Oopperalaulaja Waltteri Torikka ja taiteilija Jorma Uotinen ovat koonneet työryhmän, joka valmistaa draamallisen konserttiteoksen kirkkoon.
Jorma Uotinen ja Waltteri Torikka loivat kuolemasta kertovan teoksen, jossa törmäytetään tanssi ja Bach
Oopperalaulaja Waltteri Torikan ja taiteilija Jorma Uotisen teoksessa yhdistetään klassinen konserttimusiikki sekä tanssitaide. Esitys saa ensi-iltansa Temppeliaukion kirkossa.
Baritoni Waltteri Torikka huulisynkkaa J.S. Bachin Ich habe genug -kantaattia kuumassa tanssistudiossa. Harjoituksissa keskitytään tanssikoreografiaan, joten baritoni voi säästellä ääntään. Muutaman kerran Torikka kajauttaa taustanauhan päälle komeasti ikään kuin testatakseen, voiko koreografian vaativissa asennoissa saada äänen kulkemaan – ja kyllähän se kulkee.
Torikan ympärillä neljä tanssitaiteilijaa rakentavat liikekielellään yksityiskohtaista näyttämökuvaa, joka sopii dramaattiseen Bachin musiikkiin. Teoksessa Torikan roolihahmo kulkee matkan syntymästä kuolemaan. Tanssijat ovat teoksen eri osissa hänen alter egojaan.
Bach–Uotinen–Torikka-teoksen tanssitaiteilijoihin kuuluvat Nina Hyvärinen (kesk.) sekä Antti Keinänen.
Koreografiassa on huolellisesti rakennettuja yksityiskohtia. Jos tanssin pysäyttäisi missä tahansa kohdassa, tanssijoiden asento olisi kuin maalaus: harmoninen, ajaton, universaali ja tunteisiin vetoava. Tanssijoiden liikkeiden suunta ja voima sekä kasvojen ilmeet ovat osa kehollista tarinankerrontaa.
Vahva ja aistikas tanssikoreografia on Jorma Uotisen käsialaa. Hän seuraa harjoituksia intensiivisesti studion peiliseinän vierestä. Teos liikkuu kuin itsestään, Uotinen antaa läpimenossa vain muutamia ohjeistuksia.
– Näitä tanssijoita pitäisi kutsua pikemminkin tanssitaiteilijoiksi. Jokaisella on kaunis ja yksilöllinen liikekieli. Kaikki ovat vieläpä eri-ikäisiä, Uotinen sanoo.
Tanssistudiossa treenaava työryhmä koostuu vaativien taidealojen ammattilaisista. Vuosikymmenten ja tuhansien tuntien harjoittelun tulokset näkyvät kauas laulussa ja tanssissa. Tunnelma ei ole kuitenkaan kireä. Studiossa vallitsee keskinäinen ammatillinen kunnioitus.
– Ei oo pakko tehdä jos sattuu, Uotinen huikkaa yhdelle tanssijoista, joka oikoo kramppaavaa jäsentä.
Kohoamista kivisessä kirkossa
Työryhmällä on yhteinen päämäärä: valmistaa Helsingin Temppeliaukion kirkkoon tanssia ja klassista musiikkia yhdistävä teos Torikka–Uotinen–Bach, joka on osa Helsingin juhlaviikkojen festivaaliohjelmaa.
Poikkitaiteellinen, elämää ja luopumisen teemoja yhdistävä konsertti tuntui kaksikon mielestä luonnolliselta toteuttaa nimenomaan kirkossa.
– Kun mietimme sopivaa paikkaa esitykselle, Temppeliaukion kirkko näyttäytyi ensisijaisena ympäristönä. Kirkon kivisyys, korkea katto sekä lasi-ikkunat, joista näkee ulos. Jotenkin ne sopivat tämän teoksen teemaan, Waltteri Torikka sanoo.
– Muihin kirkkoihin verrattuna tilaan mahtuu myös hyvin orkesteri. Se on kaiken kaikkiaan otollinen tälle esitykselle, Jorma Uotinen lisää.
Esityksen tanssissa käytetään yhtenä rekvisiittana kämmenen kokoisia kivenmurikoita.
– Teoksessa on kohtaus, jossa ihminen punnitsee elämäänsä kivien kautta. Minusta se keskustelee monella tapaa tilan kivisen arkkitehtuurin kanssa, Uotinen sanoo.
Kovat elementit, mollivoittoiset kantaatit sekä elämänmatka eivät näyttäydy Torikan tai Uotisen mielestä esityksessä masentavina tai alakuloisina.
– Tämä teos ei ole millään tavoin synkkä, vaikka tässä tutkitaankin elämää ja kuolemaa, Torikka sanoo.
– Ei minustakaan. Tässä on läsnä niin paljon energiaa. Uskon, että se pikemminkin antaa tunteellisen latautumisen ja kohottaa vähän siitä kirkon penkistä ylös, Uotinen kuvailee.
Jorma Uotisen viimeisin pyhään tilaan valmistettu ohjaus oli viime kesän Tove Teuvalla -ooppera. Teos kertoi vuodesta 1953, jolloin Tove Jansson maalasi Teuvan kirkkoon Kymmenen neitsyttä -alttaritaulun.
Liikkeeseen työntävä Bach
Ooppera- ja konserttilaulajana tunnetuksi tullut Waltteri Torikka sai ajatuksen poikkitaiteellisesta esityksestä Bachin musiikista inspiroituneena.
– Visioin tämän tyyppistä esitystä ensimmäisen kerran joskus 12 vuotta sitten. Silloin tällaisia poikkitaiteellisia juttuja ei ollut vielä montaa tehty. Koen Bachin musiikin hyvin näyttämöllisenä ja mietin, että sitä voisi tehdä muutakin kautta kuin pelkästään esittää tavallisessa konserttiympäristössä.
Koostettuaan teokseen kappaleita hän luki partituureja ja kuunteli tunteja Bachin satojen kappaleiden tuotantoa. Osan teoksessa kuultavista kappaleista baritoni on esittänyt aikaisemminkin.
J.S. Bachin musiikin nuotillinen tekstuuri on paksua eikä nuoteissa ei ole esitysmerkintöjä. Bachin musiikkia voisi kuvata mollivoittoiseksi, moniääniseksi ja ilmaisuvoimaiseksi, ja sen musiikillisesta runsaudesta on helppo ammentaa.
– Bachin musiikki on hyvin draamallista ja kertovaa. Jotenkin tuntuu, että rytmi ja musiikki ohjaavat ajatuksia, Torikka sanoo.
Uotinen on Torikan kanssa samaa mieltä.
– Bachin musiikki työntää liikettä eteenpäin ja antaa tilaa tanssille.
Tanssii Torikan kanssa
Jorma Uotisen liikekieli tuli Waltteri Torikalle tutuksi 2000-luvun alussa Tanskassa, jossa hän oli opiskelemassa.
– Jorma oli tehnyt koreografian Jord-teokseen Kööpenhaminan kuninkaalliselle baletille. Innostuin silloin hänen liikekielestään. Luotin intuitiooni ja otin yhteyttä, että kiinnostaisiko tämmöinen juttu.
Lähemmin ja paremmin kaksikko ystävystyi, kun Torikka kilpaili vuonna 2021 Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Baritoni sijoittui kisassa tanssiparinsa Kia Lehmuskosken kanssa kolmanneksi.
– Löysin kehostani sellaisia lihaksia, joita en tiennyt olevan olemassa. Liikkeen näkökulmasta se oli tärkeä matka itseeni.
Ennen tanssikilpailua he ovat työskennelleet kerran aikaisemmin yhdessä. Vuonna 2017 Uotinen konseptoi ja esiintyi Kansallisoopperassa teoksessa Tango! - Buenos Airesista Seinäjoelle. Waltteri Torikka oli yksi esityksen solisteista.
Ooperalaulaja Waltteri Torikka on tänä kesänä ollut mukana Savonlinnan Turandot-oopperassa. “Tein oopperassa Pingin roolin. Ohjaus oli yllättävän fyysinen ja siinä hyödynnettiin klovneriaa sekä mimiikan keinoja.”
Uotinen on mielissään siitä, että on päässyt taas ohjaamaan Torikkaa.
– Waltteri on niin sanotusti kiitollista ainesta, koska hän ei vierasta mitään asentoa näyttämöllä, jos se palvelee teoksen sisäistä kulkua. Hän suostuu, jos pyydän että tekisitkö vaikka takaperin kuperkeikan.
– Ei minun tarvitse muuta kuin varmistaa, että pystyn laulamaan, Torikka sanoo.
Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että monipuolinen liikehdintä näyttämöllä ei ole oopperalaulajille aivan tavallista. Tanssikoreografina Jorma Uotinenkin on törmännyt ilmiöön.
– Kerran yksi oopperalaulaja ei suostunut laulamaan selin yleisölle, ja toinen taas ei suostunut laulamaan pää alaspäin.
– Olisi hyvä, jos Taideyliopistossa oopperalaulajat voisi jotenkin törmäyttää tanssijoiden kanssa. Silloin he saisivat käsityksen siitä, millä eri tavoin näyttämöllä voi liikkua ja olla, Torikka sanoo.
Kertaalleen kuopattu Uotinen
Luopumisen ja elämän ehtoopuolen tutkiminen taiteen keinoin ei ole Jorma Uotiselle vieras aihepiiri. Uotinen toteutti vuonna 2014 Hetkien vaellus -nimisen tanssiteoksen Turun tuomiokirkkoon. Teoksessa yhdistettiin urkutaiteilija Pétur Sakarin musiikkia sekä portugalilaisen Fernando Pessoan runoja.
– Ihan esityksen lopussa minut peitettiin hiekkaan. “Maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman”, oli se ajatus.
Vuonna 2013 Uotinen toteutti yhdessä Sirpa Suutari-Jääskön sekä Jukka Haapalaisen kanssa Tampereen Työväen Teatteriin esityksen Kuolemantanssi. Kolmikko sekä loi teoksen koreografian että esiintyi näyttämöllä yhdessä. Tiina Puumalaisen ohjaama teos pohjautui August Strindbergin samannimiseen näytelmään.
– Olen käsitellyt luopumisen ja kuoleman teemoja omassa elämässänikin myös. Pakostakin. Sain joitakin vuosia sitten aivotapahtuman ja meinasin kuolla, että kukkuluuruu.
Jorma Uotinen sai aivoinfarktin maaliskuussa 2023. 75-vuotias taiteilija on kuntoutunut ja toipunut vakavasta sairaskohtauksesta silmin nähden onnistuneesti.
– Kuolema on tullut sillä tavalla kuitenkin lähelle, että olen tullut tietoisemmaksi siitä. Nyt ymmärrän, että se on iso asia, että voin vielä elää täyttä elämää. Onneksi saan olla tässä. Olen kiitollinen siitä, että kelpaan ja pääsen tekemään jotain tällaista.
Klassista musiikkia ja tanssia Temppeliaukion kirkossa
Poikkitaiteellinen näyttämöteos Bach–Torikka–Uotinen esitetään Temppeliaukion kirkossa 19.–20. elokuuta. Tunnin mittainen tanssillinen konserttiteos on valmistettu J.S. Bachin musiikin ympärille.
Oopperalaulaja Waltteri Torikka tulkitsee Bachin kantaatteja ja passioita yhdessä Oulun Sinfonian sekä Ensemble Nylandin kanssa. Näyttämöllä nähdään myös tanssijat Sofia Ruija, Nina Hyvärinen, Antti Keinänen ja Kasperi Kolehmainen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Senaatintorin portaat -teoksessa nykytanssi kohtaa Helsingin Tuomiokirkon
Ajankohtaista Hyvä elämäMatkailijat, päivänpaistattajat ja ohikävelijät pääsevät nauttimaan esityksestä heinäkuussa.
