Laulava lehmäkuoro, viisas kemisti ja navettatontut ryydittävät uutta tiedekomediaa
Vanhojen rakennusten suojelijaksi tunnustautuvasta Juha Hurmeesta on hienoa, että valtion koetila sai aikoinaan uuden elämän Vantaan Näyttämön teatteritilana.

Vanhojen rakennusten suojelijaksi tunnustautuvasta Juha Hurmeesta on hienoa, että valtion koetila sai aikoinaan uuden elämän Vantaan Näyttämön teatteritilana.

Laulava lehmäkuoro, viisas kemisti ja navettatontut ryydittävät uutta tiedekomediaa

Vantaan Näyttämö Navethalia toimii tilalla, missä työskenteli Nobel-palkittu A.I. Virtanen.

Vantaan Näyttämö Navethalia toimii valtion entisellä koetilalla Hiekkaharjussa. Aikoinaan tilalla työskenteli AIV-rehun keksimisestä Nobelilla palkittu kemian professori A.I. Virtanen.

Nyt ainutlaatuisessa miljöössä nähdään Juha Hurmeen kirjoittama ja ohjaama näytelmä Rehu-Virtanen. Hurmeen mukaan kyseessä on Shakespeare-henkinen koko perheen laulunäytelmä ja tiedekomedia. Se ei sisällä tiukkaa faktaa Virtasesta ja hänen työstään, vaan juhannusyössä temmeltäviä ihmisiä, haltioita ja lehmiä.

– Näytelmässä Virtanen ja hänen tutkijaryhmänsä pyrkivät kehittämään eläinten ruokkimiseen soveltuvaa proteiinipitoista rehua. En ole perehtynyt A.I. Virtaseen henkilönä pätkääkään, vaan hän esiintyy täysin fiktiivisenä hahmona, viisaana ja suurisydämisenä kemistinä, Hurme kertoo.

Vastavoimana nähdään äärimmäiseen tuhoon asioita vievä maatalousministeriö, joka lopulta herää uusiin ajatuksiin. Kansanperinteen mytologiaa vauhdikkaaseen esitykseeen tuovat navettatontut.

Juha Hurme kokee itsensä valistushenkilöksi, joka ei väsy penkomaan Suomen historiaa ja Kalevalaa.

Juha Hurme kokee itsensä valistushenkilöksi, joka ei väsy penkomaan Suomen historiaa ja Kalevalaa.

Lehmät laulavat kaikki kappaleet

Hurme arvelee, että yhä moni suomalainen tietää AIV-rehun ja A.I. Virtasen vuonna 1945 saaman Nobel-palkinnon. Palkinto tuli ensimmäisen kerran Suomeen, koska Virtanen oli tehnyt maailmanlaajuisen keksinnön eläinten ja samalla ihmiskunnan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hurme itse uskoo vankasti tieteen keinoihin saada asioihin parannusta. Hänestä se on ainoa tapa selvitä esimerkiksi maapalloa uhkaavasta ekokriisistä.

– Elämme tällä hetkellä kuolemansairaalla planeetalla. Meillä aikuisilla on velvollisuus pelastaa maailma tuholta ja tehdä tästä parempi paikka lapsillemme.

Kun lehmät aiotaan teurastaa ja navetta purkaa, musiikissa on kuultavissa gregoriaanisen kirkkolaulun sävyjä.

Rehu-Virtaseen kuuluu kiinteästi Tuija Rantalaisen säveltämä musiikki. Hurme kehuu Rantalaista huikeaksi tekijäksi.

– Näytelmässä lehmät laulavat kaikki kappaleet. Se on kuin antiikin kuoro, joka kommentoi tapahtumia laulamalla.

– Sävellyksiin sisältyy melkoinen musiikkilajien kirjo. Esimerkiksi, kun lehmät aiotaan teurastaa ja navetta purkaa, musiikissa on kuultavissa gregoriaanisen kirkkolaulun sävyjä.

Edistyksellistä harrastajateatteria

45-vuotisjuhliaan viettävän Vantaan Näyttämön harrastajaporukkaa Juha Hurme tunsi jo ennestään. Hän tutustui moniin heistä tehtyään 20 vuotta sitten teatteriesityksiä Vantaalla.

Hänen mielestään Vantaan Näyttämö kuuluu maan edistyksellisimpiin harrastajateattereihin.

– Täällä harrastajilla on valtavasti kunnianhimoa. Heiltä löytyy hyvin laulukykyäkin, joten osaamista vaativan laulunäytelmän tekeminen sujui helposti.

– Vantaan Näyttämöhän pelasti aikoinaan vanhan navettarakennuksen purkamiselta. Se lämmittää vanhojen rakennusten suojelijan mieltä.

Minusta harrastajateatteria kuuluu olla monen tasoista. Myös kevyellä puskateatterilla on paikkansa.

Vuodesta 1985 teatterialalla toiminut Hurme on tehnyt koko ajan töitä myös harrastajien kanssa. Hänestä on hienoa, että Suomessa on maailman mitassakin laaja harrastajateatterikenttä.

– Minusta harrastajateatteria kuuluu olla monen tasoista. Myös kevyellä puskateatterilla on paikkansa. Itselleni ikimuistoisimpia töitä oli se, kun tein vuonna 2006 teatteriesityksen poromiesten kanssa Savukoskella.

Rehu-Virtasta tehdessään tamperelainen Hurme asusti viikot Vantaalla kilometrin päässä teatterista. Alueen lenkkipolut tulivat tutuiksi, sillä hän tekee yleensä aamuisin juoksulenkin ennen kuin ryhtyy toiseen työhönsä, kirjan kirjoittamiseen.

Kalevalasta tulossa kirja ja festivaali

Parhaillaan Hurmeella on työn alla kirja Suomen historiasta kalevalaisuuden näkökulmasta. Toinen Kalevalaan liittyvä projekti on Kalevala elävänä tai kuolleena -festivaali, jota hän on järjestämässä Tuomari Nurmion kanssa syksyksi Tavastia-klubille.

Hurmetta on pyydetty myös Kansallismuseon työryhmään miettimään uusiksi museon Suomen historiasta kertovaa perusnäyttelyä keskiajasta itsenäisyyden alkuun ulottuvalla ajanjaksolla.

– Ajatuksena on tuoda esiin sitä, minkälaisten vaiheiden kautta Suomi on tullut tähän pisteeseen. Toimin ryhmässä tavallaan dramaturgina.

– On hauskaa tehdä välillä muutakin kuin teatteria. Siksi kirjoitan myös kirjoja. Kirjoittamisesta ja kaikesta muusta tekemisestä saa uutta impulssia, jolloin ei ole vaaraa toistaa liiaksi itseään teatterityössä. Sama toimii myös toisin päin.

Kivi, Kilpi ja Paulaharju innoittavat

Suomen historiaa Juha Hurme on penkonut koko ikänsä. Sen jalostuneena tuloksena oli vuonna 2017 Finlandia-palkinnon saanut Niemi-­teos.

– Koen itseni eräänlaiseksi valistushenkilöksi, hän sanoo.

Keväällä suomalaiseen kulttuuriin liittyvää valistusta saatiin Kom-teatterin näyttämöllä Hurmeen ohjatessa sinne näytelmän Making of Lea. Näytelmä kuvasi riemukkaasti suomalaisen teatterin syntyä sekä ensimmäisen suomenkielisen näytelmän, Lean, kaoottisia harjoituksia Aleksis Kiven ohjauksessa.

Tänä kesänä soudan veneellä Ahvenanmaan ympäri.

Kansalliskirjailijamme Kivi on Hurmeelle tärkeä kirjailija, mutta niin on myös suomalaista elämänmuotoa monimuotoisesti kuvannut Volter Kilpi. Hurme oli 20 vuotta mukana kirjailijan syntymäpaikkakunnalla Kustavissa pidetyillä Volter Kilpi -kirjallisuuspäivillä. Hänen luotsaamansa Yövieraat-teatteriryhmä ehti tehdä sinne lukuisia esityksiä.

– Viime vuonna tunsin, että olen siellä täysinpalvellut ja on aika tehdä kesällä jotain muuta. Tänä kesänä se on muun muassa sitä, että soudan veneellä Ahvenanmaan ympäri.

Elokuussa Hurme lähtee yhden suuren kiinnostuksen kohteensa, kansanperinteen tutkija Samuli Paulaharjun, jalanjäljissä Tuntsan erämaa-alueelle Lappiin Tunturiteatteri-ryhmänsä kanssa. Kyseessä on kuuden vuoden mittainen hanke, jossa viedään Paulaharjun Tunturien yöpuolta -teoksesta dramatisoitua näytelmää kuuteen eri erämaakohteeseen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi