Pappa Juvelius (Antti Laukkarinen) piiskaa Valter-poikaansa (Eetu Känkänen), koska tämä on saanut päähänsä lähteä Jerusalemiin. Taustalla Kasimir Leino (Tomi Alatalo), Eino Leino (Roosa Söderholm) ja L. Onerva (Enni Ojutkangas).
Juha Hurmeen Jumalainen näytelmä kertoo seikkailusta Jerusalemissa ja peilaa Hurmeen omaa taustaa uskovaisessa kodissa
Tositarinaan perustuvan näytelmän päähenkilö Valter Juvelius etsii retkikumppaneineen Temppelivuorella liitonarkkua, ihmisyyttä ja itseään.
Espoon kaupunginteatterin Jumalainen näytelmä alkaa rokkaavalla versiolla Karjalan kunnailla -kansanlaulusta. Laulun sanat on tehnyt filosofian tohtori Valter Juvelius, jonka yltiöpäisestä seikkailusta näytelmä kertoo.
Juvelius oli löytänyt väitöskirjatyötään tehdessään Vanhasta testamentista salatun koodin, jonka murtamalla hän oli selvittänyt liitonarkun kätköpaikan Jerusalemissa. Liitonarkku sisälsi melkoisen aarteen: Mooseksen kaksi lakitaulua Jumalan antamine käskyineen.
Jumalaisen näytelmän ohjannut Juha Hurme tarttui aiheeseen teatterin johtajan Erik Söderblomin ehdotuksesta.
– Tiesin kyllä Juveliuksen kirjailijana ja kääntäjänä. Timo R. Stewartin pari vuotta sitten julkaisema tietokirja Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys tarjosi kiinnostavan ja näyttämölle sopivan tarinan.
Näytelmän alussa kuvataan Juveliuksen suhdetta hänen maanmittari-isäänsä ja uskovaiseen Ester-sisareensa. Mukana kuvioissa ovat myös Juveliuksen tunnetut ystävät Eino Leino ja L. Onerva. Isän pilkasta ja vähättelystä huolimatta Juvelius lähtee Esterin ja palkkaamansa retkikunnan kanssa Jerusalemiin.
Hurme on peilannut näytelmään omaa taustaansa uskovaisessa kodissa.
– Minulla oli hyvä ja rakastava perhe, mutta aloin aikuisena ajatella uskonasioista eri tavalla. Näytelmän Esterin sanomaksi laitoin ajatuksiani omasta lapsenuskostani, josta olin kirjoittanut kymmenenvuotiaana.
Valter Juveliuksen aarteen etsintä Temppelivuorella ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Kaivauksia tehtiin tietyn kalliomoskeijan alla, mikä sai lopulta paikalliset muslimit mellakoimaan.
– Paikka oli aiemmin kuulunut juutalaisille ja kristityille, joten kiistassa oli mukana kolme kirkkokuntaa. Tapauksesta saatiin tietää Suomessa, ja viipurilainen sanomalehti teki pilarunon epäonnistuneesta temppelin ryöstöstä.
Ei lahjakaskaan ihminen aina onnistu hankkeissaan ja perhesuhteissaan.
Hurmeen mukaan näytelmä sisältää liitonarkun etsimisen ohella oman itsen ja ihmisyyden etsimistä, josta on kyse kaikissa hänen näytelmissään. Hurme kertoo tämän perustuvan häneen aikoinaan suuren vaikutuksen tehneeseen saksalaiseen keskiaikaiseen Jedermann-draamaan.
– Jedermann, suomeksi Jokamies, yrittää saada kuolinvuoteellaan anteeksi syntinsä. Samalla tavalla Juvelius on Jokamies, sillä ei lahjakaskaan ihminen aina onnistu hankkeissaan ja perhesuhteissaan.
Ohjaaja halusi näytelmään valoisan lopun, koska se on hänestä tärkeää tällaisena sodan varjostamana aikana.
– Minusta jokaisella ihmisellä on oikeus unelmiin, ja Juveliuskin säilyttää kaikesta huolimatta uskonsa tulevaisuuteen. Hän edustaa näytelmässä meitä kaikkia.
Jumalainen näytelmä Espoon kaupunginteatterissa 22.10. saakka. Lisätietoja: espoonteatteri.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Janoavaiset-näytelmässä löytää kutsumuksensa kaksi 1900-luvun alun hengellistä profeettaa – keskeisenä on naisen asema kristinuskossa
Hyvä elämä HengellisyysHorrossaarnaaja Helena Konttisesta ja spiritualisti Helmi Krohnista kertova näytelmä sai alkunsa ohjaaja Helena Kallion omasta henkisestä etsinnästä.
