Anna Veijalainen (edessä) näyttelee horrossaarnaaja Helena Konttista ja Cécile Orblin hänen ystäväänsä.
Janoavaiset-näytelmässä löytää kutsumuksensa kaksi 1900-luvun alun hengellistä profeettaa – keskeisenä on naisen asema kristinuskossa
Horrossaarnaaja Helena Konttisesta ja spiritualisti Helmi Krohnista kertova näytelmä sai alkunsa ohjaaja Helena Kallion omasta henkisestä etsinnästä.
Eteläkarjalainen maalaisnainen Helena Konttinen (Anna Veijalainen) puhua pulputtaa töidensä lomassa Jumalalle ja Jumalasta. Hän alkaa kokea ihmeellisiä hurmoksellisia tiloja, mikä johdattaa hänet koko maan tuntemaksi horrossaarnaajaksi.
Toisaalla sivistyneistöön kuuluva Helmi Krohn (Amira Khalifa) intoilee sisarelleen Aino Kallakselle (Cécile Orblin) ulkomailta löytämästään uudesta hengellisestä virtauksesta, spiritualismista. Krohnista tulee meedio, joka auttaa ihmisiä saamaan yhteyden tuttujen vainajien henkiin.
KokoTeatterin näyttämöllä eletään 1900-luvun alkua, jolloin sekä Konttinen että Krohn tuskittelivat kumpikin tahoillaan naisen rooliin liittyvien vaatimusten kanssa. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa vaimon ja äidin oletettiin pysyvän kodin piirissä. Naiset kuitenkin jatkoivat hengellistä tietään ja päätyivät eräänlaisiksi profeetoiksi.
Helena Konttisen elämäkerta teki vaikutuksen
Janoavaisten käsikirjoittaja ja ohjaaja Helena Kallio oli jo pitkään pohtinut teoksensa teemoja.
– Kasvoin tutkijakodissa, jossa oli monipuolista kirjallisuutta henkisistä perinteistä. Olin myös jonkin aikaa hoidossa kristillisessä päiväkodissa, ja koin lapsena mystistä läheisyyttä lempeään Kristus-hahmoon.
Helena Konttisen luomaan herätysliikkeeseen Helena Kallio tutustui 1990-luvulla vieraillessaan horrossaarnaajan kotipitäjässä Uukuniemellä.
– Konttisen elämäkerta teki minuun väkevän vaikutuksen, Kallio kertoo.
– Helmi Krohn taas oli merkittävä kirjailija ja kosmopoliitti, samoin kuin hänen sisarensa Aino Kallas. Krohnin työhön perehdyin syventyessäni spiritualismiin. Hänen tätä aihepiiriä käsittelevät teoksensa ja moderni spiritualistisuus ylipäätään liittyvät aatehistoriallisesti myös kristilliseen ideologiaan.
Näiden kahden naisen henkisen kehityksen ohella Janoavaisten ytimessä on kristinuskon naiskysymys.
– Pohdin, miltä naisen asema uskonnollisissa yhteisöissä näyttää Jeesuksen rakkauden sanoman valossa, Kallio sanoo.
Hengellisyyden jano kuuluu ihmisyyteen
Katsoja pääsee Janoavaisissa sisälle kahden erilaisen hengellisyyden harjoittajan tiloihin ja tunteisiin. Kallio kiittelee sitä, miten hienosti valosuunnittelija Topias Toppinen ja äänisuunnittelija Anssi Vättö sukelsivat näytelmän maailmaan. Pukusuunnittelija Kai Salo puolestaan esittää enkeli Gabrielia, jonka siipiin Kallio keräsi joutsenten sulkia kävelyillään saaristossa.
Hengellisyyden jano kuuluu Helena Kallion mukaan ihmisyyteen, ja se näkyy myös tässä ajassa. Hänestä vaihtoehtouskonnollisuuteen perustuvassa new age -liikkeessä on nähtävissä samanlaisia ongelmia kuin Helena Konttisen aikoina oli.
– Konttinen sanoi, ettei perusta puupenniäkään lahkoista, joissa sanan tuojaa palvotaan enemmän kuin sen lähdettä. Hän vaikuttaa minusta tässä hyvin rehelliseltä ja järkevältä. Henkistä yhteisöä, johon hakeudumme, on aina hyvä arvioida sen perusteella, miten se kykenee itsekritiikkiin ja miten se kehittää meitä, Kallio sanoo.
Janoavaiset 16.12. saakka KokoTeatterissa.
Huomioi myös nämä näytelmät
Ryhmäteatterissa nähdään Anna Krogeruksen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama Vaellus, joka kertoo seurakunnan työntekijöiden virkistyspäivistä Lapissa. Kun porukka eksyy erämaassa, alkaa syyttely ja kertyneiden kaunojen purkautuminen. Paniikkitilanne ajaa työntekijät paljastamaan myös omia elämänkriisejään. Tragikoominen näytelmä saa pohtimaan ihmisen vaellusta keski-iän ja työelämän haasteissa.
Vaellus 17.12. saakka Ryhmäteatterissa.
Teatteri Avoimet ovet esittää yhteistyössä nykysirkusryhmä Agit-Cirkin kanssa Fjodor Dostojevskin klassikon Idiootti vuodelta 1868. Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä on viety sirkusmaailmaan, ja pääroolissa vilpittömänä ruhtinas Myskininä nähdään Henry Hanikka. Vauhdikkaan esityksen pääteemana on ihmisyys – hyvässä ja pahassa.
Idiootti 28.1.2023 saakka Teatteri Avoimissa Ovissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Anna Krogerus kirjoitti Ryhmäteatterille näytelmän tulehtuneesta työyhteisöstä ja keski-iän kriiseistä – ”Jokaisen on hyvä välillä tutkia omia tunkioitaan”
Hyvä elämäKäsikirjoittaja työskentelee myös kehon jännitteitä purkavana Rosen-terapeuttina. Tämän työn myötä hän on ymmärtänyt, mikä voima hänellä on herkkyydessä.
