Jussi Chydeniuksen mieleen ovat jääneet erityisen vaikuttavina kirkkoesiintymiset Sibelius-lukion kuoron riveissä.
Rajaton-yhtyeen Jussi Chydenius: "Lauluun tulee kirkossa uutta latausta"
Jussi Chydenius nauttii laulamisesta kirkossa, koska siellä painottuu musiikin sisältö.
Pitkänhuiskea Jussi Chydenius astelee Johanneksenkirkon käytävää. Tänne päättyy Rajaton-lauluyhtyeen joulukonserttikiertue juuri ennen joulua.
Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu a cappella -yhtye on esiintynyt aina myös kirkoissa. Chydeniukselle se sopii hyvin, koska hän pitää niitä erityisen tunnelmallisina esiintymispaikkoina.
– Kirkoissa on yleensä hieno akustiikka, minkä vuoksi niissä on mukava laulaa. Ihmiset myös tuntuvat tulevan paikalle nimenomaan kuuntelemaan musiikkia, Rajattoman basso kertoo.
– Mietimme tarkkaan kirkkojen ohjelmistoa. Emme esitä niissä puhtaasti viihteellistä materiaalia, koska se ei toimisi arvokkaassa ympäristössä. Saan itsekin eniten kauniin ja melankolisen musiikin esittämisestä.
Rajaton on julkaissut tähän mennessä 16 albumia. Niistä Sanat vuodelta 2002 on sisällöltään selkeästi hengellinen. Levy sisältää kappaleita eri säveltäjiltä, pari myös Chydeniukselta, ja niiden sanat perustuvat erikielisiin runoihin.
Tätä ei välttämättä olisi odottanut Chydeniukselta, joka oli nuorena vakaumuksellinen ateisti. Hänen suhtautumisensa kirkkoon ja hengellisyyteen on kuitenkin muuttunut suopeammaksi juuri musiikin kautta.
Luterilainen oppi tuntui ahdistavalta
Uskon asioita ei Jussi Chydeniuksen perhepiirissä juurikaan käsitelty. Tosin hänen äitinsä, teatteriohjaaja Kaisa Korhosen, isä oli rovasti, mutta isoisä jäi etäiseksi. Chydenius myös koki, että luterilainen oppi on ahdistava ja täynnä synnintuskaa.
Sibelius-lukiossa Chydenius alkoi pohtia enemmän uskontoon liittyviä asioita saatuaan innostavan elämänkatsomustiedon opettajan. Tämä osasi avata nuorelle ihmiselle, millaisia uskontoja ja katsomuksia maailmassa on.
Mietimme tarkkaan kirkkojen ohjelmistoa. Emme esitä niissä puhtaasti viihteellistä materiaalia, koska se ei toimisi arvokkaassa ympäristössä.
– Aloin myös laulaa lukion kuorossa, ja esiinnyimme välillä kirkoissa. Jostain syystä juuri nämä kirkkokonsertit ovat jääneet minulle vahvimmiksi kokemuksiksi. Niissä oli niin suuri tunnelataus, tunsi olevansa osa kuoroa ja osa jotain suurempaa.
Nykyään Chydenius kokee olevansa jollain tasolla hengellinen, vaikka tämä puoli ei joka päivä läsnä elämässä olekaan. Hän on myös huomannut, että kirkko tekee Suomessa tärkeää työtä esimerkiksi vanhusten ja vähempiosaisten parissa.
– Jyrkkä suhtautumiseni kirkkoon ja uskontoon oli jonkinlaista nuoruuden uhoa. Pidin uskovaisia heikkoina, vaikka kaikissa meissä on heikkoutta.
Lauluyhtye pyrkii rajattomuuteen
Rajattoman perustamisvaiheessa Jussi Chydenius toimi Don Huonot -yhtyeen rumpalina. Hänellä oli kuitenkin voimakas palo säveltämiseen, ja se oli yhtenä sysäyksenä lauluyhtyeen alulle panoon. Yhtyeen jäsenet, Chydenius, Essi Wuorela, Soila Sariola, Virpi Moskari, Hannu Lepola ja Ahti Paunu, alkoivat levittää tietoa uudesta, omaa musiikkia esittävästä a cappella -yhtyeestä.
– Sävelsin meille alkuvuosina aika paljon materiaalia. Vähitellen neljä muutakin yhtyeen jäsentä alkoi säveltää ja sovittaa. Olemme demokraattinen yhteisö, ja on ollut alusta lähtien selvää, että kaikki voivat tehdä halutessaan sävellys- ja sovitustyötä.
– On myös ollut kiva esittää ulkopuolisten säveltäjien materiaalia. Näin esittämämme musiikin kirjo on laajentunut.
Chydeniuksen mukaan yhtyeen nimi Rajaton on kuin puolivahingossa ohjannut heidän valintojaan. He eivät ole halunneet rajata itseään mihinkään tiettyyn laatikkoon vaan kokeilla monenlaisia musiikkityylejä.
– Olemme ylpeitä siitä, että meillä on yhteinen halu tehdä uusia asioita ja oppia yhdessä.
Esimerkiksi sinfoniaorkesterin kanssa esiintyminen oli aikoinaan uusi aluevaltaus. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2001 Sinfonia Lahden solisteina. Sen jälkeen yhtye on tehnyt kymmenien sinfoniaorkestereiden kanssa yhteistyötä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Levyllä kantaa ilmastonmuutokseen
Äskettäin oli Finlandia-talolla Rajattoman 20-vuotisjuhlakonsertti, joka sisälsi läpileikkauksen yhtyeen tuotannosta. Mukana oli vierailevia muusikoita, kuten Pekka ja Jaakko Kuusisto.
– Teimme heidän kanssaan nelisen vuotta sitten Kaksi astetta -levyn, josta esitimme juhlakonsertissa pari biisiä. Albumin teemana on ilmastonmuutos ja siihen liittyvä huoli.
Se oli ensimmäinen kerta, kun yhtye otti kantaa johonkin yhteiskunnalliseen asiaan. Chydenius itse on varuillaan tällaisen suhteen, koska hän on mukana kunnallispolitiikassa eikä halua sotkea politiikkaa musiikin tekemiseen.
– Musiikki on helppo valjastaa erilaisten ideologioiden taakse. Toisaalta ilmastonmuutos on sellainen kysymys, joka ei katso maailmankatsomusta eikä puoluekirjaa. Pidän musiikin tärkeimpänä tehtävänä kuitenkin tunteiden välittämistä, Chydenius sanoo.
Olemme hitsautuneet Rajattomassa hyvin yhteen. Vapaa-ajalla kuitenkin olemme yksilöitä, joilla on omat yksityisyytensä.
Rajaton on julkaissut tänä vuonna myös uuden albumin, Tuhansien laulujen maa. Siihen on valittu Suomen satavuotisjuhlan merkeissä 13 suomalaisille rakasta kevyen musiikin sävelmää. Yhtye valitsi levylle kuusi kappaletta, loput yleisö sai valita äänestämällä.
– Teimme Radio Suomeen sadan biisin listan, josta kuulijat äänestivät suosikkinsa. Osassa levyn kappaleista on solistina sen alkuperäinen esittäjä. Meillä oli kunnia esittää esimerkiksi Puhelinlangat laulaa yhdessä Katri Helenan kanssa.
Aili Ikonen aloittaa uutena jäsenenä
Nyt lauluyhtye on uudessa tilanteessa, sillä sopraano Virpi Moskari jättää bändin ja hänen tilalleen tulee jazzlaulaja Aili Ikonen. Jussi Chydeniuksen mukaan tilanne on yhtä aikaa haikea ja innostava.
– Pitkäaikaisen työtoverin lähteminen on surullista. Toisaalta on virkistävää, kun porukkaan tulee uusi ihminen, joka vielä on niin mielettömän hyvä muusikko.
Rajattoman jäsenet viettävät työn takia paljon aikaa yhdessä, joten uudelta jäseneltä vaaditaan musiikillisen osaamisen lisäksi sopeutumiskykyä. Heillä on vuosittain 70–90 esiintymistä, joista noin puolet on ulkomailla. Yhtye esiintyy esimerkiksi kuoro- ja laulufestivaaleilla eri puolilla maailmaa.
– Tunnemme toistemme työtavat ja vahvuudet, ja olemme hitsautuneet hyvin yhteen. Vapaa-ajalla kuitenkin olemme yksilöitä, joilla on omat yksityisyytensä. Kyse on siis enemmän työ- kuin kaverisuhteista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kaj Chydenius, 80, aikoo säveltää niin kauan, että edes jokin teos on siedettävä – ”Monta laulua on vielä tekemättä”
Ajankohtaista Hyvä elämäUransa aikana Kaj Chydenius on säveltävänyt noin 8 000 teosta.
