Lempijoululaulu saa tunteet pintaan – musiikin ammattilaiset kertovat suosikeistaan
Joulumusiikin klassikot 1800-luvulta vetoavat yhä. Laulajat Tony Kakko ja Ilta sekä Jouluradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää esittelevät omat lempijoululaulunsa.
Metallibändi Sonata Arctican laulusolistille Tony Kakolle on Sylvian joululaulusta muodostunut vuosien saatossa erityisen tärkeä kappale.
– Sakari Topeliuksen sanoittamassa biisissä koskettaa lähinnä sen reissaamisnäkökulma. Pystyn oman työni takia samastumaan ihmisiin, jotka eivät voi nauttia joulunajasta kotona perheen parissa.
Kakko kuitenkin korostaa, että jos Sonata Arctica on ulkomaankiertueella, se tulee aina mahdollisimman ajoissa jouluksi kotiin. Moniviikkoisen kiertämisen jälkeen se tuntuu todella hienolta.
– Tosin viime jouluna pääsimme palaamaan Pohjois-Amerikan kiertueelta Suomeen vasta muutama päivä ennen joulua. Ja niin kävi, että vielä jouluaattona vaivasi paha jet lag.
Joululaulut ovat kuuluneet aina jossain muodossa Kakon jouluun. Suomalaisten joululaulujen ohella hän pitää amerikkalaisesta joulumusiikista Bing Crosbyn ja Frank Sinatran tyyliin.
– Lapseni eivät juuri nyt ole kovin innostuneita joululaulujen laulamisesta, koska se tuntuu heistä nololta. Sieltä saattaa kuulua, että ole isi hiljaa, me katotaan piirrettyjä, Kakko kertoo nauraen.
Liikutusta Raskasta joulua -kiertueella
Tony Kakko on jälleen tänä vuonna mukana Raskasta joulua -kiertueella. Suuren suosion saanut kiertue järjestetään nyt 13. kerran.
– Olen ollut mukana kymmenisen kertaa. Kiertueella on ollut aina rento meininki. Mukana on hienoja ammattilaisia, joten voi vain nauttia kyydistä ja laulaa omat biisinsä.
Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan.
– Tony Kakko
Kakon mukaan Erkka Korhosen vetämä kiertue levittää omalla tyylillään joulun sanomaa. Laulaessaan hän on joutunut monesti pyyhkimään silmäkulmiaan.
– Elämäntilanne vaikuttaa myös paljon. Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan.
Sonata Arctican viimeiset pari vuotta ovat olleet erittäin hektisiä. Ensi vuosi tulee olemaan rauhallisempi. Silloin bändi alkaa säveltää uusia biisejä.
Kakolla on bändikeikkojen lisäksi myös toisenlaisia keikkoja. Ikimuistoisimpiin kuuluvat esiintymiset Oulu Sinfonian solistina.
– Se oli mahtavaa, sillä ne olivat täysin erilaisia Sonata-keikkoja, hän toteaa.
Joululauluja koko perheen voimin
Ilta Fuchsille on myös harvinaisen selvää, mikä on hänen lempijoululaulunsa. Se on Oi jouluyö, jonka ranskalainen Adolphe Adam sävelsi Placide Cappeaun runoon.
– Olen laulanut kappaletta pienestä pitäen, ja se on tullut tärkeämmäksi joulu joululta. Laulussa on kiehtovan hämyisä ja koskettava tunnelma, kertoo taitelijanimeä Ilta käyttävä laulaja.
Parikymppinen Ilta kertoo olevansa perheestä, jossa laulaminen ja musiikki ylipäätään ovat aina olleet tärkeä osa elämää. Jouluaattonakin on musisoitu yhdessä pari tuntia ennen joulupukin tuloa. Perheessä on laulettu joululauluja sekä suomen että saksan kielellä, sillä Ilta on sukujuuriltaan puoliksi saksalainen.
Oi jouluyön Ilta laulaa myös uudella Warner Musicin tuottamalla JOULU-levyllä. Hän valitsi kappaleen levylle myös sen vuoksi, että yksi hänen suurista esikuvistaan, Celine Dion, on levyttänyt sen.
– On hienoa huomata, miten hyvin vanhat joululaulut yhä toimivat. Niitä on hyvä elvyttää uusina versioina.
Marraskuun lopulla julkaistulla albumilla on mukana kymmenen laulajaa. Tunnettujen artistien joukossa on myös Iltan kaltaisia uusia tulokkaita. Laulajat ovat itse valinneet esittämänsä joululaulut.
Cheekin taustalta uutta oppia
Musiikkipiireissä Ilta on raivannut tietään kolmen vuoden ajan. Kaikki alkoi siitä, kun manageri Tina Jukarainen otti häneen yhteyttä. He olivat tutustuneet aiemmin Jyväskylässä, josta Ilta on kotoisin.
Myös Cheek innostui kuultuaan nuoren naisen laulua. Hän pyysi tätä vierailemaan Sillat-biisilleen, jonka kertosäkeestä Iltan ääni tuli monille tutuksi. Ilta on kiertänyt sen jälkeen Cheekin mukana jäähalleja ja festareita taustalaulajana.
On hienoa huomata, miten hyvin vanhat joululaulut yhä toimivat. Niitä on hyvä elvyttää uusina versioina.
– Ilta
– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut jo näin alkutaipaleella nähdä, mitä se on, kun asioita tehdään isosti. Se on opettanut minulle tosi paljon.
– Panostan nyt tähän täysillä, ja luotan siihen, että tästä tulee minulle ammatti, sanoo Helsingissä Pop & Jazz Konservatoriossa laulua opiskeleva Ilta.
Hän pitää Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella joulukonsertit. Niissä hän säestää itseään pianolla.
– Joululaulujen laulamiseen liittyy myös tietynlainen yhteisöllisyys. Tarkoitus olisi saada konserteissa yleisökin mukaan laulamaan.
Joulumusiikissa tiettyä pyhyyttä
Kun Jouluradion musiikkipäällikköä Mikko Harjunpäätä pyytää kertomaan lempijoululaulunsa, hän kiemurtelee jonkin aikaa tuolissaan. Harjunpään mielestä on mahdotonta valita vain yhtä monesta hänelle rakkaasta joululaulusta. Lopulta hän valitsee Jean Sibeliuksen säveltämän ja Sakari Topeliuksen sanoittaman En etsi valtaa loistoa.
– En etsi valtaa loistoa on kauneimpia klassisia joululauluja. Siihen tiivistyy joulun sanoma: on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Laulu ilmaisee ihmiskunnan toivoa ja on yhä ajankohtainen.
– Jos saisi valita kakkosvaihtoehdon, se olisi Franz Schubertin säveltämä klassikko Ave Maria Aaron Nevillen laulamana. Se on hyydyttävä esitys, sillä vaikka Neville on iso kuin vuori, hän laulaa kuin enkeli.
Parikymmentä vuotta Radio Novan musiikkipäällikkönä toimineella Harjunpäällä on aina ollut erityiset sensorit joulumusiikille. Novalla soivatkin hänen aikanaan joululaulut tiuhaan.
– Joulumusiikki on oma erityinen lajinsa, josta on kertynyt vuosisatojen ajalta upeita klassikoita. Ne eivät liity vain yhteen musiikkigenreen, mutta yhteistä niissä on sisältö. Monissa joululauluissa on hyvin vahva ja positiivinen tunneviesti, ilo, toivo ja hyväntahtoisuus.
Harjunpään mukaan 2000-luvulla on tehty paljon uutta joulumusiikkia, jossa samat teemat ovat jatkuneet.
– Joululaulujen laulamiseen liittyy tiettyä pyhyyttä, ja niitä laulaessa voi olla avoimesti hengellinen. Siksi kirkot täyttyvät adventista lähtien Hoosiannan ja Kauneimpien joululaulujen laulajista.
Jouluradion kuuntelijamäärä saavutus
Mikko Harjunpää on seurannut Helsingin seurakuntien pyörittämää Jouluradiota sen perustamisesta saakka ja toivonut pääsevänsä joskus tekemään sitä itsekin. Nyt toive on toteutunut.
– Kuuntelin viime keväänä Klaus Elfvingin ja Janne Simojoen kanssa yli 2 000 joulubiisiä. Kaikki Jouluradion pääkanavalla ja nettikanavilla soivat kappaleet on nyt koodattu niiden moodin, tempon ja vuosikymmenen mukaan. Näin kanavien musiikkia voidaan hallita ja varioida paremmin.
Harjunpään mukaan pelkästään joulumusiikkia soittavalle kanavalle on iso tarve. Siitä kertoo se, että kanavalla on viikoittain noin 713 000 monen ikäistä kuulijaa.
– On uskomatonta, että kun radiokanavat kilpailevat jatkuvasti kuuntelijoista, tupsahtaa kentälle yhtäkkiä kanava, joka saa noin valtavan kuuntelijamäärän. Se on melkoinen saavutus.
Jouluradio lanseerasi joululaulupäivän
Jouluradio on lanseerannut erityisen joululaulupäivän, jota vietetään koko Suomessa perjantaina 15.12. Päivän tarkoituksena on muistuttaa laulamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta ja joulumusiikin tunteisiin vetoavasta kulttuurisesta perinnöstä. Lisätiedot: www.jouluradio.fi.
Joululauluja pääsee koko joulun ajan laulamaan kirkkojen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. Niissä kerätään vapaaehtoinen kolehti Suomen lähetysseuralle. Keräystuotolla ehkäistään tänä vuonna kehitysmaiden nuorten syrjäytymistä. Lisätiedot: kauneimmatjoululaulut.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Mainetta ja rahaa on helpompi saada kuin ihmisiä, jotka pysyvät rinnalla loppuun asti”, sanoo muusikko Ilta Silva
Hyvä elämäJos laulaja-lauluntekijä Ilta Silvan pitäisi valita, ollako tähti vai rakastettu, vastaus olisi selvä.