Kaj Chydenius, 80, aikoo säveltää niin kauan, että edes jokin teos on siedettävä – ”Monta laulua on vielä tekemättä”
Kaj Chydeniukselle säveltäminen ei ole työtä, vaan mukava harrastus. Työhuoneen hyllyille on arkistoitu hänen elämäntyönsä: noin 8000 sävellystä.

Kaj Chydeniukselle säveltäminen ei ole työtä, vaan mukava harrastus. Työhuoneen hyllyille on arkistoitu hänen elämäntyönsä: noin 8000 sävellystä.

Kaj Chydenius, 80, aikoo säveltää niin kauan, että edes jokin teos on siedettävä – ”Monta laulua on vielä tekemättä”

Uransa aikana Kaj Chydenius on säveltävänyt noin 8 000 teosta.

Säveltäjä Kaj Chydenius on ihmeissään, että on vieläkin elossa. Viime syksynä hän täytti 80 vuotta.

– Se on käsittämätöntä. Luulin nuorena, että kuolen aikaisin. Mutta nyt minusta tuntuu, että täältä ei pääse pois mitenkään, eikä se asia ole omissa käsissäni. En tosin haluaisikaan kuolla vielä moneen vuoteen. Lukuisia lauluja on vielä tekemättä, hän sanoo.

Säveltäjä osoittaa työhuoneensa pianon päällä olevaa korkeaa paperipinoa. Siinä on viime vuoden työskentelyn tuloksena noin 200 sävellystä. Myös edellisvuosien nuottipinot ovat olleet yhtä korkeita.

Chydenius sanoo, ettei hänen sävellyksissään ole mitään sisältöä, sillä kaikki asia on runoilijoiden kirjoittamissa sanoissa.

Työhuoneen syvennyksen seiniä kiertävät kirjahyllyt ovat täynnä ruskeita kansioita. Niihin on arkistoitu Chydeniuksen kaikki sävellykset runoilijoiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

– Jos syttyisi tulipalo, silloin tuhoutuisi 8 000 sävellystä, Kaj Chydenius sanoo.

Toisella puolella huonetta olevan kirjahyllyn täyttävät erilaiset runokirjat. Lähimmäksi papereita pursuavaa työpöytää on sijoitettu Chydeniuksen mielestä parhaat suomalaiset runoteokset, jotta säveltäjä saa helposti käteensä haluamansa.

Kaikki lähtee innostavasta runosta

Runot ovat Kaj Chydeniuksen musiikin lähtökohta. Löydettyään innostavan runon hän tekee siihen sävellyksen. Sen jälkeen hän miettii, kuka kappaleen voisi laulaa, ja ottaa yhteyttä laulajaan. He harjoittelevat laulua yhdessä, ja esittävät sen lopuksi yleisölle.

– Minulla on tällä hetkellä 30-40 laulajaa, joiden kanssa pidämme konsertteja. Heitä käy jatkuvasti työhuoneellani, ja harjoittelemme tulevia esiintymisiä. Haluan mennä syvälle lauluihin yhdessä laulajan kanssa ja löytää sen, mitä niiden ytimessä on.

Chydenius sanoo, ettei hänen sävellyksissään ole mitään sisältöä, sillä kaikki asia on runoilijoiden kirjoittamissa sanoissa. Hänen mielestään on laulettava niin, että kuulija saa selvän sanoista ja ymmärtää laulun sanoman. Epäselvästi laulavia ja mutisevia artisteja Chydenius ei arvosta.

Konserteissa laulaja esittää ainoastaan Chydeniuksen tekemiä lauluja ja säveltäjä istuu pianon ääressä säestämässä häntä. Kaikkein palkitsevinta Chydeniukselle on se, että hän saa kulkea omien laulujensa mukana loppuun asti ja viedä ne yleisön eteen. Kuulijat lopullisesti ratkaisevat, esitetäänkö laulu uudelleen. Tästä kokonaisprosessista hän haluaa pitää kiinni.

Kaj Chydenius on säveltänyt viime vuosina noin 200 laulua vuodessa. Viime vuoden työn tulos on korkea paperinippu työnhuoneen pianon päällä.

Kaj Chydenius on säveltänyt viime vuosina noin 200 laulua vuodessa. Viime vuoden työn tulos on korkea paperinippu työnhuoneen pianon päällä.

Raamattu kiinnostaa kovasti

Suuri innostuksen lähde Kaj Chydeniukselle on Raamattu. Lähellä hänen sydäntään ovat runot, joiden aiheena ovat raamatunkertomukset. Niistä on syntynyt paljon lauluja.

– Raamattu kiinnostaa minua suuresti. Siellä on paljon hienoja ja kiinnostavia juttua. En ole sillä tavalla uskovainen, mutta hyvään runoon uskon, hän sanoo.

– Esimerkiksi Aale Tynni on kirjoittanut hirveän paljon uskonnollisia runoja. Olen vuonna 2000 tehnyt Marian kiusaus -laulun, jossa Tynni sanoittaa Marian tuntemuksia Jeesuksen haudan äärellä. Saapuessaan Golgatalle Maria sanoo Jumalalle, että en jaksa enää. Se on taivaallisen hyvä runo.

Saima Harmajan runo On maa kertoo siitä, mitä hän kuvittelee tapahtuvan kuoleman jälkeen. Runo sisältää hienoja tarinoita siitä, millaiseen maahan hän joutuu. Käsittämätöntä, miten nuori runoilija on tehnyt niin hienon runon.

Määrittelen virren lauluksi, jossa on uskonnollista sisältöä. Sitä lauletaan kirkoissa ja sävelen tulee olla sellainen, että se on helppo oppia.

Osa Chydeniuksen konserteista on seurakuntien tiloissa eri puolilla Suomea. Niihin tilaisuuksiin hän valitsee säveltämiään hengellisiä lauluja ja virsiä. Hänen käsissään myös muutamat tutut virren sanat ovat saaneet uuden sävelen, kuten Sun haltuus rakas Isäni.

– Määrittelen virren lauluksi, jossa on uskonnollista sisältöä. Sitä lauletaan kirkoissa ja sävelen tulee olla sellainen, että se on helppo oppia. Olen säveltänyt paljon virsiä. Tosin niitä ei löydy virsikirjasta, Chydenius sanoo.

Paras yleisö hänen mielestään on kirkoissa ja kirjastoissa. Kukaan ei tulee kumpaakaan paikkaan örveltämään vaan siksi, että heillä on sinne jotakin asiaa. Yksi vika tosin molemmissa on: kirkossa katto on hieman liian korkealla ja kirjastossa liian matalalla. Jos tila on liian matala, sinne ei saa millään kaikua.

Sävellystyö jatkuu

– Sävellän niin kauan kuin edes joku sävellys on omasta mielestäni siedettävä. Lopetan sitten, kun tuntuu, että en ole tehnyt ainoatakaan kunnollista laulua, Kaj Chydenius sanoo.

Hän toivoo pysyvänsä kunnossa vielä pitkään ja elävänsä yhdessä vaimonsa kanssa vielä pitkään. Siksi fyysisestä kunnosta on huolehdittava käymällä uimahallissa vesijuoksemassa joka viikko.

Kaj Chydenius sanoo, ettei millään pysty jäämään eläkkeelle, sillä laulujen tekeminen on niin kivaa. Hänelle kyse ei ole työstä vaan mukavasta harrastuksesta.

Edes jokasyksyisellä kolmen viikon lomalla Kanarialla hän ei malta pysyä erossa pianosta. Siellä hän käy kahdesti viikossa säveltämässä paikallisen pianonsoiton opettajan luona, joka Chydeniuksen mukaan kuuntelee hänen soittoaan korvat höröllään, vaikka tuskin ymmärtää suomen kieltä.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi