Korinttilaiskirjeessä mainittavat soittimet ja äänet nousivat keskusteluun Uuden testamentin suomennoksen ansiosta. Kuvassa sormisymbaalit ja pamahtava pelti.
Pamahtava pelti on lähempänä Paavalia kuin helisevä symbaali – uusi suomennos toi Raamatun kahvipöytä- ja somekeskusteluihin
Kirkkohäistä tutun Korinttolaiskirjeen kohdan uusi suomennos on kummastuttanut ihmisiä. Käännökselle on kuitenkin hyvät perusteet.
Jos luulit, että Raamattu ei ole suomalaisten mielestä kiinnostava puheenaihe, väärässä olit – sen verran paljon tuo pyhä kirja on erityisesti kuluneen viikon aikana herättänyt keskustelua. Pipiliaseuran 22. lokakuuta julkaisema Uuden testamentin uusi suomennos on saanut yllättävän monet ottamaan kantaa raamatullisiin sanavalintoihin. Oliko seimi sittenkin parempi kuin jouluevankeliumin uudessa suomennoksessa mainittava kaukalo? Entä muuttuuko merkitys, kun Jeesus puhuukin vuorisaarnassa onnellisista eikä autuaista?
Erityisen paljon keskustelua ja jopa pientä muutosvastarintaa on herättänyt kirkkohäistä tuttu 1. Korinttolaiskirjeen kohta, jossa puhutaan kumisevasta vaskesta ja helisevästä symbaalista. Nyt se menee näin: ”Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielellä, ilman rakkautta olisin vain kumiseva kaiku tai pamahtava pelti.”
Selitys pamahtavalle pellille löytyy tosiaan lähdeaineistosta eli kreikankielisestä alkuperäistekstistä.
”Pamahtava pelti?!” kummasteli muun muassa Ylen toimittaja Robert Sundman Twitterissä. ”Parempi hankkia siis rakkautta. Tää kannustaa korjaamaan tilannetta enemmän kuin helisevän symbaalin soittelu, sehän kuulostaa ihan kivalta”, kommentoi Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö. “Pamahtavaan peltiin tyssäsi tämä”, komppasi sisäministeriön viestintäpäällikkö Saara Nevala.
Keskustelua pamahtavasta pellistä käytiin myös Vauva.fi:n keskustelupalstalla. ”Pyhäinhäväistys! Kaamea käännös!” kommentoi yksi. ”Ei minun häissäni”, kirjoitti toinen. ”Huono käännös, koska se ei välitä oikeaa tunnetta vaan alkaa lähinnä hihityttämään”, jatkoi kolmas. Toisaalta ymmärrystäkin löytyi. ”Perustelut on todella hyvät. Parempi kuin aiempi versio, lähdeaineistoa noudattava.”
Paavali tahtoi sanoa rumasti
Selitys pamahtavalle pellille löytyy tosiaan lähdeaineistosta eli kreikankielisestä alkuperäistekstistä. Kohtaa selittävä alaviite kertoo, että alkuperäistekstissä mainitaan ensin messinkilevy, joka voi viitata lyömäsoittimeen tai teatterissa äänenvahvistimena käytettyyn metallilevyyn. Symbaalin taas kerrotaan olevan pyöreä metallinen lyömäsoitin, jota lyödään puukapulalla. Raamatunkohta kuvaa siis kahdesta metalliesineestä lähtevää ääntä.
Pipliaseuran toiminnanjohtajan Markku Kotilan mukaan uusi suomennos on lähempänä Korinttolaiskirjeen kirjoittajan, siis Paavalin ajatusta.
Olennaista kohdassa on se, että siinä kuvataan ääntä.
– Siinähän Paavali sanoo jotakin negatiivista kahdesta lyömäsoittimesta. Moni on sanonut, että miksi tätä ei kuvata kauniisti, mutta kun Paavali ei halunnut sanoa kauniisti vaan rumasti. Jos ei ole rakkautta, on kuin kongi, joka kumisee tyhjyyttään tai vain pamaus. Tämä oli se Paavalin ajatus, Kotila sanoo.
Hänen mukaansa uutta suomennosta tehnyt työryhmä perehtyi kyllä monenlaisiin historiallisiin ja kulttuurillisiin asioihin, myös antiikin ajan lyömäsoittimiin.
– Ei pelti siellä mikään vahinko ole. Symbaali taas ei olisi ollut yleiskieltä. Olennaista kohdassa on se, että siinä kuvataan ääntä.
Kuuntele, miltä kuulostaa sormisymbaalin kilahdus ja pamahtava pelti.
Raamatun kieli on arkisempaa kuin moni luulee
Enimmäkseen Pipliaseura on saanut uudesta suomennoksesta hyvää palautetta. Se, että suomennoksen onnistuneisuutta arvioidaan ja siitä puhutaan, oli Markku Kotilan mukaan odotettavissa.
– Se kertoo ainakin siitä, että uudelle käännökselle on ollut kysyntää. On selvää, että jos tutut raamatunkohdat on käännetty eri tavalla, se herättää tunnereaktioita puolesta ja vastaan. Näin on käynyt aina, kun uusi raamatunkäännös julkaistaan.
Uutta suomennosta arvioitaessa on Kotilan mukaan olennaista ymmärtää, että sen pohjana on kreikankielinen alkuperäisteksti, ei edellinen suomennos.
Autuaita ja vanhurskaita kaipaavien on hyvä muistaa, että Raamatun kieli on lopulta ollut ihan tavallista kieltä, ei uskonnollista erityissanastoa.
– Raamatunkääntämisessä syntyy tiettyjä käännöstraditioita. Se on johtanut siihen, että myös käännösvirheet ovat toistuneet, koska on totuttu kääntämään joku kohta tietyllä tavalla, Kotila selittää.
– Käännöstä arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon se, että siinä ei vain käännetä sanoja, vaan myös ajatuksia ja tunnereaktioita, hän sanoo.
Autuaita ja vanhurskaita kaipaavien on hyvä muistaa, että Raamatun kieli on lopulta ollut ihan tavallista kieltä, ei uskonnollista erityissanastoa.
– Siellä on joitakin kirjoja, joissa on korkeampi tyyli ja lyhyitä jaksoja, joissa on vanhahtava tyyli. Enimmäkseen on ihan tavallista kieltä. Tyylierojen on annettu tulla läpi, sitä ei ole täysin harmonisoitu.
Suomennoksessa on myös pyritty yleiskieleen, joka ei vaadi uskonnollisen kielen tuntemusta.
Ei vielä virallinen käännös
Uuden testamentin uusi suomennos eli UT2020 ei ole vielä painettu, vaan se julkaistiin netissä ja näyttelijä Krista Kososen lukemana äänikirjana. Käännös on hyväksytty Pipliaseuran hallituksessa, jossa olivat mukana eri kirkkokuntien edustajat.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa uusi suomennos otetaan virallisesti käyttöön vasta, kun se on hyväksytty kirkolliskokouksessa. Virallisen käännöksen tulee olla myös painettu. Onko kirkolliskokous siis UT2020:n seuraava askel?
– Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. On hyvä muistaa, että UT2020 on käännetty luettavaksi ja kuultavaksi mobiiliympäristössä. Se on kuitenkin saadun palautteen pohjalta selvää, että uusi suomennos tulee laajaan käyttöön, Markku Kotila sanoo.
Kumisevaan vaskeen ja helisevään symbaaliin kiintyneet voivat siis olla rauhallisella mielellä – vuoden 1992 käännös on käytössä vielä pääasiallisena käännöksenä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vanhan testamentin psalmit käännettiin nykykielelle – ”herroittelu” väheni ja Jahvesta tuli Jumala
Hengellisyys AjankohtaistaUutta psalmisuomennosta tehtäessä on ajateltu nuorta lukijaa. Tekstin on toimittava mobiililaitteessa ja äänikirjana.
