Kaarina Hazard nautti poliisin roolin tekemisestä. Hän haluaisi näytellä muutenkin nykyistä enemmän.
Kaarina Hazard: Miehet ovat naisia herkempiä olentoja ja alttiimpia kaikelle vaaralliselle
Mediapersoona on ollut käsikirjoittamassa poikkeustilasta kertovaa Myrskyn jälkeen -tv-sarjaa ja näyttelee siinä pääosan.
Helsingissä vallitsee myrskyn jälkeinen poikkeustila. Paikat ovat rempallaan ja ihmisten arki sekaisin. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että myrsky aiheuttaa myllerrystä ihmisten, erityisesti miesten, tunne-elämässä. Tämän joutuu kokemaan myös järjestyspuolen komisariona työskentelevä Rauni Kolehmainen, jonka aviomies sekoaa rakkaudesta.
Kaarina Hazard näyttelee Raunia lokakuun lopussa alkavassa kolmeosaisessa Myrskyn jälkeen -tv-sarjassa. Hän on käsikirjoittanut sarjan yhdessä Leea Klemolan kanssa. Kun Hazard ja Klemola miettivät, mistä aiheesta he haluaisivat kirjoittaa draamaa, heitä alkoi viehättää rakkausteema.
– Ihmisten välinen lihallinen rakkaus on aiheista vaikein. Nykyään syitä rakkauteen etsitään yksilöpsykologiasta. Meitä alkoi kiehtoa epämoderni keskiaikainen käsitys rakkaudesta luonnonvoimana. Keskiaikana rakkauden ajateltiin iskevän kuin tauti, ja se saattoi saada sytykkeensä vaikkapa kauniista käsistä, Kaarina Hazard selvittää.
– Nyt myrsky on saanut aikaan jotain mullistavaa myös ihmisissä. Se, miksi se näkyy nimenomaan miehissä, johtuu sitä, että miehet ovat naisia herkempiä olentoja. He ovat alttiimpia kaikelle vaaralliselle, kuten rakastumiselle.
Hazardin mukaan sarja on samalla rakkaudentunnustus julkiselle palvelulle.
– Meillä on yhteiskunta, jossa on tilaa tilannetajulle. Valitettavasti nykyään kaikkialle levinnyt kiire estää usein tilannetajun harjoittamisen.
Vahvan naisen roolissa
Käsikirjoitusta tehtäessä Kaarina Hazard ei tiennyt, että hän näyttelisi Myrskyn jälkeen -sarjan poliisin roolin. Ohjaaja Leea Klemola halusi kuitenkin rooliin juuri hänet. Hazardin yksi ammattihan on näyttelijä.
– Tein roolin erittäin mielelläni. Näytteleminen on ihanaa, ja toivon, että voisin näytellä enemmän. Siihen liittyy myös se, että kaipaan välillä työyhteisöä ympärilleni, koska teen niin paljon töitä yksin.
Tv-sarjan Rauni Kolehmainen tuntuu vahvalta naiselta, joka ei pienestä hätkähdä. Hazard allekirjoittaa vaikutelman.
Ihmisten välinen lihallinen rakkaus on aiheista vaikein.
– Raunilla on suomalaisen miehen psyyke. Hän on lahjakkuutensa ytimessä poliisina, jonka erikoisalana on ennakoida tunteista johtuvia järjestyshäiriöitä. Rauni vaikuttaa vahvalta, mutta pinnan alta hänestä löytyy herkkyyttä.
Hazardista on kiinnostavaa, miten myrsky yhdistyy tällä hetkellä niin vahvasti ilmastonmuutokseen. Hänen ja Klemolan ryhtyessä vuosia sitten ideoimaan draamasarjaa eivät myrskyt ja muut luonnonkatastrofit olleet vielä nykyiseen tapaan otsikoissa.
– Toinen jännä juttu on VR:n muutto Yleisradion Isoon pajaan. Sarjassahan Pasilan poliisi joutuu muuttamaan väliaikaisesti Ylen tiloihin poliisilaitoksessa sattuneen vesivahingon takia. Emme osanneet kuvitella, että jotain tällaista tapahtuisi oikeasti.
Kutominen auttaa ideoinnissa
Myrskyn jälkeen on toinen kolmeosainen tv-sarja, jonka Kaarina Hazard ja Leea Klemola ovat käsikirjoittaneet yhdessä. Hazard olisikin halunnut Klemolan mukaan haastatteluun, mutta se ei aikataulusyistä onnistunut.
Hazard kertoo, että kun kaksikko alkaa ideoida uutta työtä, he istuvat, puhuvat ja kutovat tolkuttomasti.
– Kirjoittamisessa ja erilaisten ratkaisujen hahmottelemisessa on monia vaiheita. Dialogi syntyy yleensä viimeisessä vaiheessa. Työskentelemme vuorotellen sillä tavalla, että toinen kirjoittaa ja toinen käy läpi tekstiä. Meistä tulee työparina tavallaan kolmas persoona.
Meiltä ei puutu loistavia ja lahjakkaita tekijöitä. Jokin kuitenkin on tulppana, sillä ovathan muutkin Pohjoismaat menestyneet.
– Työtä nopeuttaa se, että takana on jo kokemusta yhteistyöstä.
Kirjoittajan työssään Hazard on pohtinut televisiotuotannon sisältöä. Hänestä television potentiaali jää käyttämättä, jos tehdään vain viihdettä.
– Nyt televisiossa on menossa jonkinlainen nostalgiabuumi, mikä näkyy uusina versioina napakympeistä ja bumtsibumeista. Erityisesti Ylen, jolla on yleissivistävä tehtävä, soisi panostavan huomattavasti enemmän muuhunkin sisältöön, kuten fiktioon.
– Meiltä ei puutu loistavia ja lahjakkaita tekijöitä. Jokin kuitenkin on tulppana, sillä ovathan muutkin Pohjoismaat menestyneet.
Janoa yhteisiin kokemuksiin
Kaarina Hazard uskoo, että luottaminen suomalaisten omaan perintöön ja yhteiseen kokemukseen tuottaisi uudenlaista sisältöä.
– Ihmiset janoavat yhteisiä kokemuksia. Meillä on erittäin sivistynyt kansa, mikä näkyy muun muassa siinä, miten kirjalliset keskustelut ja teatterit vetävät väkeä. Tosin suurin osa heistä on 50+-ikäisiä naisia, mutta miksi ei voisi tehdäkin enemmän nimenomaan tälle porukalle?
Hazard mainitsee esimerkkinä Klaus Härön ohjaaman elokuvan Postia pappi Jaakobille, jossa hän näytteli.
– Se toi elokuvateattereihin vanhempaa yleisöä. Minusta elokuva oli kulttuuriteko, koska se avasi näkemään, että ihmisiä kiinnostavat muutkin kuin romanttisesta rakkaudesta kertovat tarinat.
Maailmalta löytyy Hazardin mukaan valtavasti laadukkaita televisiotuotantoja. Hän innostui viimeksi Paolo Sorrentinon ohjaamasta, nuoresta paavista kertovasta The Young Pope -sarjasta. Se liikkui hänestä vaikuttavalla tavalla moraalin ytimessä.
Myrskyn jälkeen -tv-sarja su 29.10., 5.11. ja 12.11. klo 21.05 Yle TV1:n Kotikatsomossa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tovi toisen saappaissa – ohjaaja Klaus Härö eläytyy elokuvissaan ihmisten kohtaloihin ja vaikeisiin valintoihin
Hyvä elämäElokuvaohjaaja Klaus Härö on tarinankertoja ja vakaumuksellinen kristitty. Parhaillaan hän tekee 1930- ja 40-lukujen Helsinkiin sijoittuvaa elokuvaa juutalaisia pelastaneesta Abraham Stilleristä.
