Kaikki äidistäni -näytelmä korostaa jokaisen ihmisen arvoa, sanoo mediakohun aiheuttaneessa draamassa näyttelevä Katariina Kaitue
Harvoin olen päässyt näyttelemään yhtä mahdotonta naista, sanoo intohimoista näyttelijädiivaa Kaikki äidistäni -näytelmässä esittävä Katariina Kaitue.

Harvoin olen päässyt näyttelemään yhtä mahdotonta naista, sanoo intohimoista näyttelijädiivaa Kaikki äidistäni -näytelmässä esittävä Katariina Kaitue.

Kaikki äidistäni -näytelmä korostaa jokaisen ihmisen arvoa, sanoo mediakohun aiheuttaneessa draamassa näyttelevä Katariina Kaitue

Pedro Almodóvarin elokuvaan perustuvan näytelmän teemoista näyttelijälle itselleen läheisiä ovat äitiys ja hyväksytyksi tuleminen.

Kansallisteatterin näyttämöllä vaihtuvat tunnetilat itkusta nauruun. Ensi-illassa on espanjalaisen ­Pedro Almodóvarin elokuvaan perustuva Kaikki äidistäni -näytelmä. Samuel Adamsonin näyttämösovituksen yhtenä keskeisenä hahmona on Katariina Kaitueen esittämä vanheneva näyttelijädiiva Huma Rojo. Lesbosuhteessa olevan Human elämään tulee käänne, kun poikansa traagisesti menettänyt Manuela ilmestyy kuvioihin.

Kaitueen mukaan Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni on naiseuden, intohimon ja inhimillisyyden ylistys.

– Näytelmäversio 20 vuotta sitten tehdystä elokuvasta on ajankohtainen, sillä sen teemat, hyväksytyksi tuleminen, äitiys, rakkaus ja kuolema, ovat ikuisia. Se yksinkertaisesti kertoo elämästä.

– Näyttämöllä kohtaavat ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat naiseuteen. Siellä on äitiä, nunnaa, ­lesboa, huoraa ja transvestiittia. On hurmaavaa, miten he keräävät ympärilleen omanlaisensa ­perheen.

Kohu roolituksesta opetti uutta

Vähän ennen ensi-iltaa näytelmä joutui mediakohun keskelle. Ensi-iltaa oltiin siirtämässä, kun ilmeni epäselvyyttä esityksen roolituksesta eli onko Janne Reinikaisen näyttelemä Agrado transvestiitti vai trans­ihminen. Kaitue on iloinen siitä, että tilanne saatiin ratkaistua, varsinkin, kun korona-aika asetti näytelmän harjoittelulle ylimääräistä haastetta.

– Roolitukseen liittyi väärinkäsityksiä sen vuoksi, että näytelmäversio on erilainen kuin elokuva, ja lisäksi teatterin antama informaatio esityksestä oli puutteellista. Tapaus kuitenkin avasi työryhmälle asiaan liittyvää problematiikkaa. Olemme kaikki oppineet tästä.

Olen pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan.

– Haluan myös sanoa sen, että ketään ei ole haluttu loukata. Näytelmän sanomana nimenomaan on se, että kaikki ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat.

Katariina Kaitue pitää Anne Rautiaisen ohjaustyylistä, johon liittyy vahva visuaalinen näkemys.

– Harvoin pääsee näyttelemään yhtä mahdotonta naista. Näyttämöllä nähdään ylipäätään fyysisiä, värikkäitä ja tuntevia hahmoja. Tärkeä osuus tässä on lavastajalla, puvustajalla, maskeeraajalla ja valaisijalla.

Voimakastahtoinen mutta reilu äiti

Kaikki äidistäni -näytelmän teemat ovat tulleet yli viisikymppiselle Katariina Kaitueelle vuosien mittaan tutuiksi.

– Elämässä on tähän ikään mennessä ehtinyt olla niin rakkautta kuin suruakin. Vanhetessa ikään ja elettyyn elämään on vain osattava suhtautua. Kaikkein huonoin vaihtoehto on jäädä jumiin nuoruuden kaipuuseen. Nuorille kollegoilleni olenkin sanonut, että eläkää nuoruutta nyt eikä joskus myöhemmin.

Kaitueella on kaksi aikuista poikaa. Äitiyttä hän pitää yhtenä elämänsä tärkeimmistä asioista.

– Äidin rakkaus on niin puhdasta ja suoraa. Olenkin pitänyt ohjenuoranani, että kohtele muita niin kuin toivoisit omia lapsiasi kohdeltavan.

– Varmaan hirvein asia maailmassa olisi oman lapsen menettäminen, kuten näytelmän Manuelalle tapahtuu. Se värjää näytelmän hetkittäin tummasävyiseksi.

Äiti on ollut työssä esikuvani.

Kaitue kokee olleensa voimakastahtoinen mutta reilu äiti. Hankalista työajoista huolimatta hän pyrki olemaan läsnä poikiensa arjessa, esimerkiksi seuraamaan heidän koripalloharrastustaan.

– Minulla oli aika tiukat rajat, joten kyllä meillä välillä käytettiin ääntä. Pidin kuitenkin huolta siitä, ettei nukkumaan menty vihaisina.

Nyt vanhempi poika työskentelee luutnanttina merivoimissa ja nuorempi opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa.

– Elämähän on jatkuvaa luopumista. On kuitenkin ollut ihanaa katsoa, miten lapset ovat lähteneet maailmalle omiin kykyihinsä ­luottaen.

Oma äiti esikuvana näyttelijän työssä

Näyttelijäksi ryhtyminen ei ollut Katariina Kaitueelle itsestään selvää, vaikka hänellä oli jo pienestä kosketus teatterin ja elokuvan maailmaan. Onhan hänen äitinsä näyttelijä Liisamaija Laaksonen.

Lukioikäisenä Kaitue mietti vakavissaan ala-asteen opettajan ammattia. Hän päätti silti hakea ensin Teatterikorkeakouluun, ja pääsikin sinne heti ensi yrittämällä.

– En ollut sitä ennen harrastanut näyttelemistä kuin koulun näytelmäkerhossa. Olin myös joskus ollut lapsiroolissa äitini produktiossa Ylen Televisioteatterissa.

– Äiti on ollut työssä esikuvani. Hän on monipuolinen näyttelijä, ja lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja lausunut runoja. Hänen ansiostaan minulla oli myös jo varhain hyvin realistinen kuva tästä ammatista.

Katariina Kaitueen mukaan äitiys kuuluu hänen elämänsä tärkeimpiin asioihin.

Katariina Kaitueen mukaan äitiys kuuluu hänen elämänsä tärkeimpiin asioihin.

Roolin taustatyö lisää yleissivistystä

Kiinnityksen Kansallisteatteriin Katariina Kaitue sai vuonna 1991 heti Teatterikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen. Hänestä se on ollut hyvä paikka kasvaa näyttelijänä. Vuosien varrella hän on saanut tehdä kiinnostavia rooleja klassikkodraamoista aivan uusiin näytelmiin.

Pitkälle iltaan venyvistä työpäivistä huolimatta Kaitue sanoo olevansa unelma-ammatissa. Erityisesti hän nauttii tarinoiden kertomisesta ja erilaisten ihmiskohtaloiden tulkitsemisesta. Kaitueen mielestä näyttelijän työ kuuluu nykyisen korkean teknologian aikana harvoihin käsityöläisammatteihin.

On mahtavaa työstää hienoja tekstejä koko sydämellään työtä tekevien kollegoiden kanssa.

– On mahtavaa työstää hienoja tekstejä koko sydämellään työtä tekevien kollegoiden kanssa. Ensemblen henki on tärkeä, ja sen luomisessa ohjaajalla on suuri merkitys.

Kaitueen mielestä työn hienoihin puoliin kuuluu myös se, että saa olla joku muu ja usein vielä ­aivan toisessa ajassa. Hänellä on tapana selvittää näytelmän taustoja, kuten ajan historiaa ja tapa­kulttuuria.

– Suurin osa näyttelijöistä tekee roolia varten taustatyötä. Monesti sitä luulee tietävänsä jostakin asiasta, mutta kun alkaa ottaa selvää, tajuaa, ettei tiedäkään siitä juuri mitään. Taustatietojen selvittäminen on erittäin antoisaa ja ­sivistävää.

Teatteri hankalassa tilanteessa

Katariina Kaitue toteaa pääjohtaja Mika Myllyahon luotsaavan hienosti vanhaa graniittilinnaa.

– Mika on kuunteleva johtaja, joka antaa työntekijöille mahdollisuuksia. Talossa kunnioitetaan kaikkien työpanosta.

Nyt teatteri kuitenkin on hankalassa tilanteessa. Talossa piti viimein aloittaa remontti, mutta se on viivästynyt, koska Helsinki-Seura ja Rakennustaiteen Seura valittivat korjaussuunnitelmasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaitue suree sitä, miten monta miljoonaa on menossa hukkaan tämän vuoksi.

– Tehtyjen valitusten takia teatteri joutuu karsimaan ohjelmistoa ja hankkimaan lisää väistötiloja. Toivon hartaasti, että nämä kaksi tahoa miettisivät vastuutaan asiassa ja vetäisivät valitukset pois.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi